Projektikehittäjä Eeva Mäntylä pohtii maakunnallista nuorisovaltuustotoimintaa ja tuo esille asioita, joita toiminnassa tulisi huomioida.

Viime viikot ovat täyttyneet hienoista kohtaamisista ympäri Suomen. Olen kiertänyt Pirkanmaalla, Satakunnassa, Kainuussa ja Keski-Suomessa tavaten nuoria, nuorisovaltuustojen ohjaajia, muita nuorten parissa työskenteleviä sekä maakuntauudistusta tekeviä tahoja. Tapaamisissa on kuultu maakuntauudistuksen aikataulusta ja keskusteltu nuorten osallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista jo nyt uudistusta tehtäessä ja myöskin tulevassa maakuntahallinnossa. Jo nyt on selvää, että nuorilla on paljon sanottavaa esimerkiksi joukkoliikenteestä, kouluterveydenhuollosta ja nuorten mielenterveyden hoidosta. Esimerkiksi Poriin oli saapunut lähes 50 nuorten vaikuttamisesta kiinnostunutta nuorta ja nuorten parissa työskentelevää ihmistä miettimään parhaita ratkaisuja Satakunnan nuorten elämän ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.

Näissä tapaamisissa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on pohdittu monesta näkökulmasta. Kysymys ei ole helppo. Lakisääteiseksi tulevaa maakunnallista nuorisovaltuustotoimintaa pohtiessa niin nuoria kuin aikuisiakin on mietityttänyt maakunnan sisäiset pitkät välimatkat ja hankalat kulkuyhteydet kokouksiin. Paljon on pohdittu myös sitä, miten maakunnallisen nuorisovaltuustotoiminnan tueksi saadaan koko maakunnan nuorten näkemykset mahdollisimman kattavasti. Onhan kyse edustuksellisesta elimestä, jolloin tehtävä on edustaa ja saattaa päätöksenteon tueksi nuorten mielipiteitä kattavasti.

Nuorisovaltuustojen ohjaajat ovat pohtineet työn resursointia ja maakunnallisen nuorisovaltuustotoiminnan suhdetta kunnissa tehtävään nuorten osallisuustyöhön ja nuorisovaltuustotoimintaan. Kunnissa sekä järjestöissä on tehty pitkään hyvää työtä nuorten osallisuuden kehittämiseksi. Miten tämä työ hyödynnetään mahdollisimman hyvin uutta maakuntahallintoa luodessa?

Nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kaipaavat tukea ja resursseja uudelta maakuntahallinnolta. Tämän työn tueksi maakunnille onkin työn alla opas maakunnallisen nuorisovaltuuston perustamiseksi. Vastaavat oppaat vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston perustamiseksi ovat jo laadittu. Tähän maakunnallisten nuorisovaltuustojen opasluonnokseen oli mahdollisuus antaa kommentteja ja hankkeemme nosti monta tärkeää näkökulmaa esille, jotka maakuntatason nuorten vaikuttamistoimintaa luodessa tulisi huomioida.

Toiminnassa on tärkeää huomioida nuorten moniääninen edustus monin tavoin. Nuorille on taattava todelliset mahdollisuudet vaikuttaa, näennäisestä vaikuttamistoiminnasta ei hyödy kukaan. Nuoret tulee ottaa mukaan niihin keskustelupöytiin ja tilaisuuksiin, joissa asioista päätetään. Päätöksenteon taustaksi nuorten näkemyksiä tulisi selvittää laajasti. Samalla on huomioitava nuorten erityisyys panostamalla ohjausresurssiin ja toimintatapoihin. On esimerkiksi epärealistista olettaa, että alle täysi-ikäinen nuori sitoutuisi toimintaan valtuustokauden ajaksi, eli neljäksi vuodeksi. Matalan kynnyksen osallistumisella tavoitetaan nuoria laajasti, siitä hyvä esimerkki on Etelä-Savon Nuoret vaikuttajat -konsepti.

Toivottavasti tulevaisuuden maakunnat ottavat oppia paitsi kunnilta, myös toisiltaan. Esimerkiksi Kainuussa ja Keski-Suomessa nuorten maakunnallista vaikuttamistoimintaa on toteutettu jo pitempään. Samoja virheitä ei kannata toistaa, ja toisaalta moniin juttuihin löytyy jo toimivia ratkaisuja ja innovatiivisia toimintatapoja! Ei tarvitse kuin kysyä, kerromme mielellämme lisää.

Projektikehittäjä Eeva Mäntylä
Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hanke
Nuorten Keski-Suomi