Day

31 maaliskuun, 2022
Mikä on nuorten vaikuttamisen ja osallisuuden tila Keski-Suomessa?
Miten lasten ja nuorten kuuleminen toteutuu kunnissa?

Näiden kysymysten selvittäminen on Nuorten Suomessa tänä keväänä työn alla. Keräämme laajasti tietoa eri kuntien tilanteista ja osallisuuden rakenteista. Kartoitus etenee valmiiden aineistojen tarkastelusta ja kuntien tilannekatsauksista päättäjien, lasten ja nuorten kanssa työskentelevien sekä lasten ja nuorten haastatteluihin. Tarkoituksena on laatia kuntakohtaisia suosituksia nuorten osallisuuden edistämiseksi sekä rakentaa keskisuomalainen malli, jolla voidaan tukea koordinoidusti nuorten vaikuttamistoimintaa kunnissa ja maakuntatasolla.


Alustavia tuloksia

Olemme tarkastelleet osallistavan kunnan rakenteita ja selvittäneet muun muassa onko Keski-Suomen kunnissa nuorisovaltuustoa, lasten parlamenttia tai nuorisotiloilla tilatoimikuntia. Lisäksi on selvitetty miltä näyttää koulujen rakenteet ja ryhmät, kuten oppilaskunnat ja tutortoiminta, ulkopuolisen silmin verkkosivuja tutkien. Lisäksi haluamme selvittää, miten nuoria ohjataan kunnassa muihin vaikuttamisväyliin. Entä miten toimii vuoropuhelu nuorten ja kunnan päättäjien välillä?

Alustavassa tarkastelussa on käynyt ilmi, että Keski-Suomen kuntien verkkosivuilla ei juurikaan näy nuorten vaikuttamisen mahdollisuudet tai siellä ei tehdä näkyväksi nuorten ja päättäjien vuoropuhelua. Tällä hetkellä tarjolla oleva tieto on hajanaista ja tarkastelun myötä heräsi huoli, että oletetaanko nuoren jo tietävän mahdollisuuksistaan osallistua. Onneksi useammassa kunnassa kuitenkin viestejä vaikuttamisryhmiin osallistumisesta lähetetään esimerkiksi koulun viestintäkanavia pitkin sekä tietysti kohtaamalla nuoria. Arvioimme kuitenkin, että kaikki osapuolet hyötyisivät, jos lasten ja nuorten osallisuuteen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin liittyvä tieto löytyisi keskitetysti ja selkeästi yhdestä paikasta kuntakohtaisesti. Samassa yhteydessä tulisi avata eri vaikuttajaryhmien toimintaa, kertoa miten pääsee mukaan ja muistuttaa nuoria, siitä että kaikki ovat tervetulleita osallistumaan taustaan tai aiempaan kokemukseen katsomatta. Nuorten lisäksi näistä tiedoista hyötyisi myös kuntien valmistelevat virkamiehet, kehittäjät ja muut työntekijät sekä luottamushenkilöt.

Kunnat voisivat myös yleisellä tasolla kertoa nuorten vaikuttamisen tärkeydestä ja mahdollisuuksista sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen esimerkiksi kertomalla miten nuoret pääsevät omassa kunnassa vuoropuheluun päättäjien kanssa. Pelkkä nuorisovaltuuston nimilista kunnan kotisivuilla tuskin houkuttelee ketään osallistumaan. Viestimällä selkeästi ja kannustavasti nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksista kunta viestii samalla, että nuorten osallisuus on kunnalle tärkeä asia.

Kartoitus on osa Länsi-ja Sisä-Suomen AVI:n rahoittamaa Lasten ja nuorten ääni Keski-Suomessa hanketta, jonka tarkoituksena on ollut mm vahvistaa nuorten vaikuttamisen rakenteita sekä jalkauttaa työkaluja ja toimintamalleja nuorten osallisuuden edistämiseen. Lisätietoa hankkeesta TÄÄLTÄ

Kuva: Koonti Kuntavaalit2021 -pelistä, jonka kautta yläkouluikäiset nuoret valitsivat mieluisimman tavan vaikuttaa.

Hyvinvointialueet rakentavat parasta aikaa asukkaiden osallistumisen menetelmiä ja paikkoja. Nuorten Suomi tukee ja edistää yhdessä Nuorten akatemian ja Nuorisovaltuustojen liiton kanssa nuorten osallisuuden toteutumista hyvinvointialueilla opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen voimin.

Hanketta toteutetaan kolmen toimijan yhteistyönä, vastuualueita mukaillen. Nuorten Suomen vastuualueelle kuuluu erityisesti nuorisovaltuustoja ohjaavien ja osallisuuden parissa hyvinvointialueilla työskentelevien tuki, sekä erilaisten osallisuuden mallien ja työkalujen hyödyntäminen nuorten laajemman kansalaisosallisuuden toteutumiseksi.  

Nuorten Suomella hankkeessa työskentelee osallisuuden asiantuntijana Terhi Venäläinen. Aiemmassa työssään Etelä-Savon maakuntaliitolla Venäläinen on ollut mukana perustamassa maakunnallista nuorisovaltuustoa ja tukemassa Etelä-Savon nuorisovaltuuston toimintaa sekä siirtymistä hyvinvointialueelle. Tämän lisäksi hän on päässyt kehittämään ja jalkauttamaan erilaisia matalankynnyksen osallistumista edistäviä toimintamalleja.  

”On tärkeää, että jokaisella nuorella on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua omien voimavarojen puitteissa. Nuorten osallisuuden rakenteen hyvinvointialueella tulisi mahdollistaa nuorten äänen kuuluminen ja kuuleminen laajasti, aina nuorisovaltuustosta sinne palveluita tarvitsevaan vaikeammassa elämäntilanteessa olevaan nuoreen.” Venäläinen kiteyttää. 

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen päämääränä on nuorten osallisuuden toteutuminen hyvinvointialueilla. Hankkeessa tuetaan nuorisovaltuustojen perustamista, rakennetaan verkkoja osallisuuskoordinaattoreiden välille sekä tuetaan hyvinvointialueisen operatiivista ja luottamusjohtoa nuorten osallisuuden toteutumiseksi.

 

Lisätietoja  

Laura Saartoala
Osallisuuden asiantuntija

p. 044 012 4609
laura.saartoala@nuortensuomi.fi