Hyvinvointialueiden säästöpaineet ovat valtavat ja yt-neuvotteluista on uutisoitu jo pitkään. Moni päättäjä korostaa ymmärrettävästi säästämistä ensisijaisesti kaikesta muusta kuin suorasta potilastyöstä. Hallinnosta on kuitenkin suurimmalla osalla alueista leikattu jo useamman kerran, eikä matalalla roikkuvia hedelmiä säästötoimille muutenkaan juuri ole tarjolla. Uhkaako osallisuustyö jäädä jälleen leikkurin alle?
Nuorten osallisuuteen panostaminen on investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kun nuoria kuunnellaan ja saadaan tietoa heidän tarpeistaan ja toiveistaan, pystytään tarjoamaan paremmin tarpeita vastaavia palveluita, joista nuoret myös tietävät aiempaa paremmin ja hakeutuvat niihin oikea-aikaisemmin.
Osallisuustyön on huomattu hyvinvointialueilla parantavan päätöksenteon laatua sekä vahvistavan yhteistyötä eri palvelualojen välillä entisestään. Merkityksellinen osallisuuden kokemus myös kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa.
Lapsilla ja nuorilla on monien lakien ja sopimusten turvaama oikeus osallistua ja vaikuttaa myös hyvinvointialueilla. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa tukevat nuorten hyvinvointia. Nuorilla on halua olla mukana ideoimassa ratkaisuja ja päättämässä sote-palveluista ja pelastustoimesta. Ensimmäiset kokemukset osallisuudesta kantavat pitkälle aikuisuuteen. Onkin tärkeää varmistaa, että ne ovat positiivisia. Ottamalla nuoret mukaan nyt kasvatetaan myös tulevaisuuden aktiivisia asukkaita ja päättäjiä.
Vaikka osallisuustyö näyttäisikin nyt hankalassa taloustilanteessa helpolta leikkauskohteelta, maksetaan sen laiminlyönnistä tulevaisuudessa vielä korkeampaa hintaa. Osallistaen rakennamme parempia hyvinvointialueita nuorille ja kaikille muillekin asukkaille.
Sara Nyman
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto
Ella Kankaanranta
Nuorten Akatemia
Laura Mäkäläinen
Nuorten Suomi
Mielipidekirjoitus julkaistu seuraavissa lehdissä:
Maaseudun tulevaisuus 17.10.2024