Harvoista asioista on ihmiselle
niin paljon apua kuin siitä,
että hän saa vastuuta ja tuntee
että häneen luotetaan.
Tämän jonkun viisaan muotoileman lauseen olen joskus bongannut. Siinä kiteytyy se, mitä olen halunnut viedä eteenpäin. Näin eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä on jännä katsella elämää taaksepäin, miten polku on kuljettanut aina uutta kohti – yksi polku on johtanut toiseen. Koko työurani keskiössä on ollut nuorten hyvinvoinnin ja toimijuuden vahvistaminen, mitä olen saanut olla edistämässä omannäköiselläni tavalla.
Nuorten toimijuuden vahvistaminen lähti liikkeelle 80-luvulla, kun edistyksellisessä pesisliikkeessä alettiin antaa nuorille vastuutehtäviä ja mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa. Kehittämämme Keski-Suomen koulupesiskarnevaalit oli täällä isoin toimintamuoto, kun koulutimme pesisvastaavia järjestämään pesisturnauksia omalla koulullaan. Toimintamalli toimi mitä mainioimmin, ja oma intohimoni toimintamallin levittämiseen oli syttynyt.
90-luvulla sain kutsun lähteä viemään oppilaiden liikunnan ja kulttuurin harrastusta Keski-Suomen kouluilla eteenpäin. Koulut liikkeelle – kulttuurit kohtaavat –projekteissa tämä tehtiin perinteisestä poikkeavalla tavalla, kun emme järjestäneet oppilaille mitään valmiiksi, vaan pesisliikkeessä opittua toimintamallia lähdettiin levittämään muihin aineisiin ja lajeihin. Parhaimmillaan koulutettiin laajana verkostotyönä yli 1000 oppilasta vuodessa vastuutehtäviin järjestämään toimintoja muille oppilaille. Myös oppilaskuntien koulutukset käynnistettiin, kun kukaan muu ei siitä huolehtinut. Näin oppilaiden osallisuutta edistettiin laajasti – kuten joku myöhemmin totesikin, itse asiassa ennen kuin koko osallisuus-sana oli edes käytössä.
Yhtenä osana projektia syntyi Koulut liikkeelle -, sittemmin ToukoFest –tapahtuma, josta tulikin 24 vuoden perinne Keski-Suomeen. Ihaninta oli olla mahdollistamassa ja seuraamassa, miten suurta tapahtumajärjestäjien nuorten osaaminen ja into toimia oli, ja miten osaaminen siirtyi vuosittain nuorilta toisille. Minulta on kysytty usein, että uskonko, että nuoret pystyvät. Vastaan aina, että en vain usko, vaan tiedän, mikä potentiaali ja osaaminen nuorissa on – kun vain aikuiset antavat mahdollisuuksia ja sopivasti tukea, nuoret pystyvät vaikka mihin.
Tästä syntyikin aina laajempi missio tulevaan. Ihan sama, missä nuoret toimivat, kunhan he pääsevät toimimaan ja vaikuttamaan – käyttämään, kehittämään ja näyttämään kykyjään. Kun nuori saa itselleen oikean kokoisia ja näköisiä tekemisen, oppimisen ja vaikuttamisen paikkoja sekä sopivasti tukea, hän oppii kantamaan vastuuta niin itsestään kuin ympäristöstään. Näin toimintakenttä laajeni – nuorten toimijuutta ja vaikuttamista lähdettiin edistämään paitsi koulussa, myös kunnissa, järjestöissä ja muissa yhteisössä ensin Nuorten Keski-Suomi –projektina. Kun se päättyi, keskeisimmät kumppanit totesivat, ettei toiminta saa päättyä tähän. Perustettiin v. 2003 oma yhdistys, Nuorten Keski-Suomi ry.
Oman yhdistyksen perustaminen antoi mahdollisuuden hakea rahoitusta ja toteuttaa useita projekteja yhtä aikaa. Näin toiminta laajeni pikkuhiljaa ja uusia tekijöitä tarvittiin ja huomasin olevani esimies. Toimintakenttä laajeni eri näkökulmiin, ja lopulta niin, että toimittiin myös Keski-Suomen ulkopuolella. Tällöin todettiin, että on selkeämpi toimia virallisestikin valtakunnallisesti – ja yhdistyksen nimi muutettiin Nuorten Suomi ry:ksi. Kaikkiaan ry:n aikana on toteutettu 40 erilaista projektia ja yli 30 suurtapahtumaa yhteensä 76 eri työntekijän voimin, useimmat tiiviissä yhteistyössä nuorten kanssa. Kohti nuorten Suomea –historiikissamme voi näistä lukea tarkemmin.
Polku ei ole aina ollut helppo. Välillä on onnistuttu mainiosti ja välillä monta asiaa olisi voinut tehdä paremmin. Isoin haaste on ollut rahoituksen kokoaminen. Matkan varrella olen todennut monesti, että kyllä leipänsä helpommallakin olisi voinut tienata. Yrittäjämäistä otetta on tarvittu, mutta aina on selvitty eteenpäin. Olen usein ajatellut Maria Jotunin tapaan ”jollei ole uskoa parempaan maailmaan, ei parempaa maailmaa synnykään.” Jos et itse usko asiaasi, mitään ei voi saada aikaan. Kun yhteistyökumppaneita on onneksi riittänyt, eteenpäin on päästy koko ajan.
Tämä kaikki onkin ollut mahdollista laajan yhteistyöverkoston ja innokkaiden työntekijöiden voimin – jonkun viisaan sanoja muotoillen ”Kukaan ei ole niin fiksu kuin me kaikki yhdessä”. Matkalle on mahtunut taas tuhansia ja tuhansia ihmisiä ja kohtaamisia. Olen saanut tutustua satoihin innostaviin ja innostuneisiin ihmisiin. Miten voisinkaan kyllin kiittää teitä kaikkia? Yhdessä toimien on saatu kaikki aikaan.
Työ on ollut itselle pitkälti elämäntapa – kuten miehellenikin oma työnsä. Olemme hyvin ymmärtäneet toisiamme ja antaneet tilaa viedä omaa intohimoa eteenpäin. Nyt on aika molempien yhdessä lähteä katsomaan, mitä elämä tuo vielä meille tullessaan.
Ajan haasteet ovat suuret niin nuorten elämässä kuin yhteiskunnassa yleisestikin. Tällaista työtä tarvitaan aina vain enemmän. Taival ei tule olemaan helppo, mutta onneksi yhdistyksen ydinajatus kantaa. Kun aikuiset uskaltavat antaa nuorille mahdollisuuksia, vastuuta ja sopivasti tukea toimia ja vaikuttaa sekä saada onnistumisen elämyksiä, siitä hyötyy niin nuoret, eri yhteisöt kuin koko yhteiskuntakin.
Toivon Nuorten Suomelle Caritan johdolla menestystä, uusia askeleita ja pitkää ikää yhteistyössä laajan verkoston kanssa!
Lämpimästi nuoria, työntekijöitä, hallituksen ja helikopteriryhmän jäseniä, laajaa ja moninaista yhteistyöverkostoa sekä rahoittajia vuosikymmenten ajalta kiittäen,
Eve,
Eeva-Liisa Tilkanen, toiminnanjohtaja 2003-2025