Täältä tullaan! -hankkeen kouluprojektit ovat lähteneet liikkeelle jo viidessä eri Keski-Suomen kunnassa koronan helpotettua. Jo nyt oppia on tullut niin oppilaille, opettajille kuin ohjaajillekin! Vaikka ratkaisuehdotuksia moniin ongelmakohtiin löytyisikin, kouluympäristössä rakenteet ovat lujasti kiinni vanhassa ja totutussa. Monella opettajalla olisi kyllä kiinnostusta ravistella näitä rakenteita, mutta mahdollisuudet siihen ovat rajalliset. Rakenteet muuttuvat hitaasti. Se välittyy myös oppilaista.
Oppilailta on tullut suoraa palautetta opettajien toiminnasta projektin aikana. Heidän tukensa ryhmänhallinnassa ja asioiden etenemisessä koettiin tärkeäksi. Palautekyselyn perusteella opettajat eivät kuitenkaan antaneet oppilaille tilaa tehdä.
“Käyttäkää valtaa, projekti on teidän!”
– Yläkoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti
Tämä oli erään oppilaan tsemppihuuto tuleville Täältä tullaan! -projektilaisille. Voisimme ottaa tämän koko hankkeen iskulauseeksi. Tämä saattaa kuulostaa pahalta ja pelottavaltakin. Sillä ei kuitenkaan tarkoiteta kontrolloimatonta valtaa oppilaille. Jos toimii helpoimmalla tavalla ottamalla ohjat aikuisena kokonaan käsiinsä, ja kertoo, miten hommat tehdään, jää koko osallisuuden ydin toteutumatta. Aikuisten tukijoiden päätehtävänä on innostaa, tukea ja esittää hyviä kysymyksiä, joilla projektia voidaan ohjata toimivampaan suuntaan.
“Opettajat ohjeistivat joissain asioissa liikaa, mutta he olivat myös tärkeä osa. He auttoivat päätöksenteossa, jos siitä ei tullut mitään.”
– Yläkoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti
“Valmistelua pisteellä ei paljoa hoidettu, koska aikuinen hoiti sen puolestamme.”
– Alakoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti
Aikuisten tuki on ensiarvoisen tärkeää, ja on hyvä miettiä, kuinka esitämme jatkokysymyksiä ja ohjaamme eteenpäin tekemättä liikaa valmiiksi. Oppilailta on tullut myös kiitosta aikuisten tuesta!
Totta kai kokeneempana aikuisena mielessä on paljon ratkaisuja ja hyviä toimintatapoja – mutta jos jatkuvasti tehdään puolesta, mistä oppilas saa mahdollisuuden hankkia itse kokemusta?
Huomaamatta helposti myös lytätään ajatus. Miettikää eroa:
“Ai toukokuussa mäenlaskua? Eihän silloin ole lunta, miettikää nyt.”
“Ai toukokuussa mäenlaskua? Onko teillä ajatusta, missä se onnistuisi? Naapurikunnassahan olisi tuo laskettelukeskuksen pulkkamäki…”
Kumpi kannustaisi ottamaan selvää mahdollisuuksista? Olit sitten oppilas, opettaja, tai muu aikuinen, jälkimmäinen vaihtoehto herättäisi varmasti enemmän uteliaisuutta. Ensimmäinen vaihtoehto taas kyseenalaistaa koko idean – onko minun järkeä edes ehdottaa mitään, kun se ehdotus on kuitenkin huono?
Projektin startatessa ideat saavat olla isoja. Niistä on helpompi lähteä pienentämään. Olemme jälleen huomanneet, että on paljon hedelmällisempää, jos ohjaaja myötäilee kaikkia ehdotuksia, mutta ohjaa varovasti oikeaan suuntaan. Hyvä on, jos haluatte mäenlaskua toukokuussa, niin miten toteutatte sen? Mistä saatte lunta? Tästä voi syntyä jo keskustelua yhteistyökumppaneista, joita kannustamme projektilaisia hyödyntämään. Vaikka hullu idea hylättäisiinkin, niin siitä on syntynyt uusia ideoita ja oppilaat oivaltaneet monta uutta asiaa.
On tärkeää antaa oppilaiden itse löytää vastaukset ja kysymykset. Se ei ole aina helppoa, mutta kun muutaman kerran on nähnyt, kuinka turhautuminen on muotoutunut toimivaksi kokonaisuudeksi, siihen alkaa luottamaan. Tarkoitus ei ole tehdä täydellistä jälkeä ja ajatella, että itse tapahtuma on “viimeinen koe”, jonka perusteella prosessi arvotetaan. Tärkeintä on omien vahvuuksien löytäminen, tiimityöskentely, oppiminen virheistä ja onnistumisen kokemus. Oppilaat olivatkin löytäneet itsestään monenlaista projektin aikana:
“Kannattaa hoitaa hommat ennen kuin on yksi päivä aikaa.”
– Alakoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti
“Opin, että osaan vetää tällaisia juttuja hyvin.”
– Yläkoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti
“Opin puhumaan itseäni vuoden vanhemmille.”
– Yläkoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti ‘
Niin oppilailta kuin opettajilta on tullut hyvää palautetta projektista. Oppilaat olivat oppineet uusia asioita ja löytäneet itsestään vahvuuksia. Eräskin oppilas sanoi, että oli oppinut puhumaan vuotta vanhemmille. Moni ei ollut tiedostanut, että heillä olisi niin hyvät ryhmänhallintataidot. Niin ylä- kuin alakoulun opettajilta tuli kiitosta onnistuneesta projektista, ja oppilaiden tapahtumaprojekteja kehuttiin. Tästä on hyvä jatkaa!
