By

Viestintä
Kuvassa nuorten ajatuksia post it-lapuilla.

Hyvinvointialueiden säästöpaineet ovat valtavat ja yt-neuvotteluista on uutisoitu jo pitkään. Moni päättäjä korostaa ymmärrettävästi säästämistä ensisijaisesti kaikesta muusta kuin suorasta potilastyöstä. Hallinnosta on kuitenkin suurimmalla osalla alueista leikattu jo useamman kerran, eikä matalalla roikkuvia hedelmiä säästötoimille muutenkaan juuri ole tarjolla. Uhkaako osallisuustyö jäädä jälleen leikkurin alle?

Nuorten osallisuuteen panostaminen on investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kun nuoria kuunnellaan ja saadaan tietoa heidän tarpeistaan ja toiveistaan, pystytään tarjoamaan paremmin tarpeita vastaavia palveluita, joista nuoret myös tietävät aiempaa paremmin ja hakeutuvat niihin oikea-aikaisemmin.

Osallisuustyön on huomattu hyvinvointialueilla parantavan päätöksenteon laatua sekä vahvistavan yhteistyötä eri palvelualojen välillä entisestään. Merkityksellinen osallisuuden kokemus myös kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa.

Lapsilla ja nuorilla on monien lakien ja sopimusten turvaama oikeus osallistua ja vaikuttaa myös hyvinvointialueilla. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa tukevat nuorten hyvinvointia. Nuorilla on halua olla mukana ideoimassa ratkaisuja ja päättämässä sote-palveluista ja pelastustoimesta. Ensimmäiset kokemukset osallisuudesta kantavat pitkälle aikuisuuteen. Onkin tärkeää varmistaa, että ne ovat positiivisia. Ottamalla nuoret mukaan nyt kasvatetaan myös tulevaisuuden aktiivisia asukkaita ja päättäjiä.

Vaikka osallisuustyö näyttäisikin nyt hankalassa taloustilanteessa helpolta leikkauskohteelta, maksetaan sen laiminlyönnistä tulevaisuudessa vielä korkeampaa hintaa. Osallistaen rakennamme parempia hyvinvointialueita nuorille ja kaikille muillekin asukkaille.

Sara Nyman
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto

Ella Kankaanranta
Nuorten Akatemia

Laura Mäkäläinen
Nuorten Suomi

 

Mielipidekirjoitus julkaistu seuraavissa lehdissä:

Maaseudun tulevaisuus 17.10.2024

Aamulehti 20.10.2024

 

Kolme nuorta tietokoneen äärellä.

Aluevaalit 2025 -peli on Nuorten Suomi ry:n kehittämä vaaliteemainen peli, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa hyvinvointialueista ja aluevaaleista, niihin liittyvistä käytännöistä sekä äänestysprosessista. Peli on suunnattu osaksi opetusta yläkouluihin ja toiselle asteelle sekä äänestysikäisille nuorille ja nuorille aikuisille, ja se on pelattavissa maaliskuun 2025 ajan.

Aluevaalit 2025 -peliä pelataan internetin välityksellä Seppo.io -oppimisalustalla, joka mahdollistaa pelaamisen sijainnista riippumatta. Pelin on tarkoitus olla ennen kaikkea informatiivinen, mutta se myös kannustaa nuoria vaikuttamaan ja tuomaan omia mielipiteitä esiin. Tehtävät ovat monipuolisia ja antavat pelaajalle mahdollisuuden käyttää luovuuttaan. Pelin pelaaminen kestää pelaajasta riippuen noin 10–20 minuuttia. Pelin ympärille luodaan myös 45 minuutin mittainen oppituntikokonaisuus, jota voi hyödyntää opetuksessa.

Pelin demo-versio ja oppituntipaketti julkaistaan tämän artikkelin yhteydessä tammikuussa 2025. Peli on auki pelattavana maaliskuun 2025 ajan.

Aluevaalit 2025 -peli on osa Allianssin Politiikkaviikkoa, joka on valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille. Peli pohjautuu Nuorten Suomen Kuntavaalit 2021 -peliin sekä yhdessä nuorten kanssa kehittämään Vaikuta! -teemapäivän konseptiin, jonka tarkoituksena on vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja kannustaa nuoria vaikuttamaan.

Lisätiedot:

Laura Mäkäläinen
Osallisuuden asiantuntija / Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke
044 012 4609
laura.makalainen@nuortensuomi.fi

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Keski-Suomen liiton tiedote 12.9.2024

Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa. Keski-Suomen nuorisovaltuusto luovutti aloitteen puhelimista vapaista oppitunneista Keski-Suomen sivistysjohdolle. Nuorisovaltuusto esittää, että kaikissa Keski-Suomen kouluissa muutetaan järjestyssääntöjä siten, että oppitunneilla eivät puhelimet ole esillä.

”Puhelimessa vilahtaa ilmoitus toisensa perään: uusi kuva, video, viesti, kommentti… Käsi tarttuu koukkuun ja selaa. Yhä uudestaan ja uudestaan. Keskittymiskyky herpaantuu, ajatukset eivät pysy kasassa. Mitä tunnilla oikein puhuttiin? Mitä jos kellään ei olisi puhelin auki ja voisi olla aivan rauhassa?”
 
Heikkenevät PISA-tulokset ja nuoren sukupolven hyvinvoinnin tason lasku on huolta herättävä ongelma. Nuoria vaivaavat keskittymisvaikeudet, ahdistuneisuus, motivaation puute, mielenterveysongelmat ja univaikeudet. Monet kärsivät jopa syrjäytymisestä, yksinäisyyden tunteesta ja sosiaalisen elämän rapistumisesta. Esimerkiksi kasvaneella sosiaalisen median seuraamisella on huomattu olevan yhteys keskittymisvaikeuksiin ja ahdistuksen lisääntymiseen.

Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa ja ovat edelläkävijöinä tarttuneet ennakkoluulottomasti asiaan, jota pohditaan ympäri Suomea ja maailmalla: puhelimen käyttöön koulupäivien aikana. Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen luovutti Oppitunnit ilman puhelimia -aloitteen Keski-Suomen sivistysjohtajien verkostolle Äänekoskella 12.9.2024.

Nuoret kaipaavat rajoja

Nissisen mukaan Keski-Suomen nuorisovaltuuston Nuorisofoorumissa nousi keväällä esiin huoli puhelimen haitoista koulumaailmassa. Nuoret kokevat, että kouluissa ajatukset täyttää puhelimen maailma ja kasvokkainen yhteinen tekeminen kavereiden kanssa on vähentynyt.

– Kukapa jaksaisikaan keskittyä historian opiskeluun, kun Tiktok ja chatit ovat käden ulottuvilla. Enenevissä määrin välitunnit menettävät merkityksensä, kun palautumisen, liikunnan ja opittujen asioiden käsittelyn sijaan vapaa-aikana istutaan puhelimet kädessä, sanoo Nissinen.

– Ongelma on vaikea sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yksilön, etenkin nuoren, on hyvin vaikea päästä irti tämän kaltaisesta riippuvuudesta yksin. Siksi vastuuta ongelman korjaamisesta halutaan antaa myös päättäjille, Nissinen painottaa.

Hyviä keinoja puhelimen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi puhelimen käytön rajoittamisen lisäksi, ovat oppilaiden järjestetty välituntitoiminta ja ryhmäytyminen. Kasvavalle ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa jonnekin ja olevan osa yhteisöä.

Nuorten aloitteen ottivat vastaan Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Kari Pirinen ja Äänekosken opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen.

– On ilahduttavaa, että keskisuomalaiset nuoret ovat näin aktiivisia ja tällainen aloite nousee nuorilta itseltään. Haluamme kuulla ja tukea nuoria. Tämä onkin erinomainen avaus yhteiselle keskustelulle tästä teemasta, kiittelee Kari Pirinen.

Yhteistä keskustelua Keski-Suomessa käydään nuorten ja päättäjien välillä eri foorumeilla. Esimerkiksi Keski-Suomen sivistysjohtajien verkosto tapaa nuorisovaltuuston edustajia vuosittain.

Liitteet:

Keski-Suomen nuorisovaltuuston aloite: Oppitunnit ilman puhelimia

Lisätietoja:

  • Meeri Nissinen, Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja, p. 040 930 4134, meeri.nissinen(at)gmail.com
  • Nina Peränen, palvelujohtaja, Hyvinvointi ja kumppanuudet, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 594 6783, nina.peranen(at)hyvaks.fi
  • Enni Huotari, aluekehitysasiantuntija, Keski-Suomen liitto, p. 040 675 9945, enni.huotari(at)keskisuomi.fi
  • Kari Pirinen, kehittämispäällikkö, Keski-Suomen liitto, p. 040 720 6918, kari.pirinen(at)keskisuomi.fi
  • Niina Rautanen, opetus- ja kasvatusjohtaja Äänekosken kaupunki, p. 040 514 8102, niina.rautanen(at)aanekoski.fi

 

kuvassa teksti Mikä vituttaa demokratiassa

Tervetuloa päästelemään höyryjä Nuorten Suomen Mikä vituttaa demokratiassa? – avoimeen keskusteluun Eetunaukion lavalle tiistaina 28.5. klo 18-18.45!

 

SuomiAreenassa keskustellaan siitä, mikä vituttaa demokratiassa

Tiistaina 25.6. klo 18 Porin Eetunaukion lavalle kokoonnutaan keskustelemaan, mikä demokratiassa on tällä hetkellä pielessä. Ratkaisuehdotuksiakin saa ehdottaa, mutta se ei ole pakollista.

Vitutus on voimavara. Tule kokeilemaan, miltä tuntuu päästellä höyryjä ja kertomaan, mikä vituttaa demokratiassa. Voit tuoda omat näkemykset ja ajatukset esille rennolla tavalla. Tilaisuudessa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

Ohjelman järjestää Nuorten Suomi ry, joka on nuorten toimijuutta ja vaikuttamista edistävä asiantuntijajärjestö. Tavoitteenamme on, että jokaiselle nuorella olisi mahdollisuus toimia ja vaikuttaa haluamallaan tavalla. Kehitämme nuorten kanssa yhdessä kuulemisen ja osallistumisen tapoja.

SuomiAreenan Mikä vituttaa demokratiassa? -keskustelu on saanut inspiraation nuorten ideoimasta Mikä vituttaa? -konseptista, joka mahdollistaa eri organisaatioille matalan kynnyksen palveluiden kehittämisen nuorten kanssa. Mikä vituttaa? -ilta on tilaisuus, jossa on suoraa puhetta mieltä painavista asioista. Illassa saa nimensä mukaisesti purkaa turhautumista yhteiskunnan epäkohdista.

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Laura Mäkäläinen
044 012 4609
laura.makalainen@nuortensuomi.fi

Carita Hännivirta
044 012 4606
carita.hannivirta@nuortensuomi.fi

 

Keski-Suomen Nuorisovaltuuston terveiset Nuoret keskelle hyvää -seminaariin 6.3.2024

Mielenterveyden tason lasku on jo pitkään pinnalla ollut aihe. 

Nuorisovaltuustolaiset ovat keskustelleet siitä, miten kouluterveydenhuolto toteutuu kunnissa. 

Kouluterveydenhuollossa on eroja, joissain kunnissa oppilaat kokevat esimerkiksi kuraattorille hakeutumisen helpommaksi kuin toiset, jotkut eivät edes tiedä, mistä hakea apua. Toisten kuntien nuoret taas ovat tyytyväisiä kuntansa tilanteeseen. 

Nuorisovaltuustolaisia ympäri maakunnan yhdisti kuitenkin yksi toive opiskeluterveydenhuollon suhteen: kynnyksen madaltaminen. Jostain syystä koulun aikuisilta avun hakeminen tuntuu monesta vaikealta. Monia pelottaa tuomituksi tuleminen, tai avun hakeminen tuntuu työläältä. Nuoret toivoisivat opiskeluhuollon henkilökunnan jalkautuvan lähemmäksi nuoria. 

Myös koulunuorisotyöntekijöitä arvostetaan. Rentous ja sitoutumattomuus auttaa nuorta puhumaan. Nuori haluaa tulla kuulluksi. Nuoret keskelle hyvää- sitoumusten joukossa oli myös hyvinvointialueen sitoumus, jossa sitouduttiin juurikin tähän hyvinvoinnin edistämiseen matalalla kynnyksellä. Haluan nostaa myös hyvinvointialueen teemat “arjen turvallisuus” ja “liikunnallinen elämäntapa” esiin. Jotta nuori pääsee kasvamaan terveeksi aikuiseksi, on tärkeää, että nuori saa tehdä sen turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä. Näitä arvoja tulee vaalia. 

Arjen turvallisuutta tukevia asioita ovat pysyvät ihmissuhteet, terveelliset ihmissuhteet, tunne, että saa apua tarvittaessa. Tämän takia kouluterveydenhuollon laatu on tärkeää. 

Kuulluksi tulemisen lisäksi nuorelle on tärkeä olla osana jotain. Nuoret keskelle hyvää- kampanjassa mun mielestä on siistiä, että moni taho on sitoutunut tarjoamaan nuorille kesätöitä. Mulla itsellä on esimerkiksi ystävä, joka ei koskaan tuntenut kuuluvansa joukkoon koulussa, mutta kesätöiden myötä löysi itselleen työpaikan, jossa viihtyy ja tuntee kuuluvansa joukkoon. 

Nuoria huolestuttaa tekoälyn kehittyminen ja sen ilmeneminen jokapäiväisessä elämässä. Vaikka tekoäly helpottaa monia arjen asioita, huolena on sen aiheuttamat vaarat. Tekoälyllä voidaan luoda paljon materiaalia, joka ulkoisesti näyttää aidolta ja alkuperäiseltä, mutta onkin huijausta. Tämä onkin nostettu aiheeksi huhtikuussa järjestettävään nuorisofoorumiin. Haluamme pysyä perässä teknologian kehityksessä, ja ehkäistä sen aiheuttamia turvallisuusriskejä. 

Haluaisin nostaa esille asian, mistä on käyty keskustelua, mutta ei olla vielä saatu tarpeeksi aikaiseksi. Se on kuntarajat ylittävä toiminta maakunnan sisällä. Etenkin pienissä kunnissa naapurikuntien harrastusmahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää tehokkaammin ja luoda näin suurempia yhteisöjä. Olis siistiä, jos voitaisiin kehittää meidän maakuntaa yhteisöllisempään suuntaan, ja rakentaa Keski-Suomalaista identiteettiä lisäämällä kuntien yhteistyötä. Mun mielestä tää olis tosi tärkeä kehityksen kohde etenkin, kun kuntien asukasluvut ovat laskussa 

 

Meeri Nissinen, Keski-Suomen Nuorisovaltuuston kauden 2023-2024 puheenjohtaja

Kuvassa nuorten ajatuksia post it-lapuilla.

Varsinais-Suomessa järjestettiin helmi-maaliskuun vaihteessa kaksi nuorten työpajaa, joissa käsiteltiin asiakaskokemusta sote-palveluissa. Työpajoihin osallistui yhteensä noin 40 nuorta. Kerättyjä tietoja käytetään muun muassa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja työntekijöille suunnattuihin koulutuksiin.

Turussa järjestetyssä työpajassa nuoret pohtivat lastensuojelussa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa koettuja hyviä ja huonoja kohtaamisia, osallisuuden kokemuksia, sekä digitaalisten palvelujen merkitystä ja mahdollisuuksia osana palvelutarjontaa. Tilaisuuden osallistujia oli Sos-lapsikylästä, Auta lasta ry:stä, Veturointi-toiminnasta ja Ehjä ry:n Kuule minua -hankkeesta. Uudessakaupungissa jopo-luokkalaiset ja yhdeksäsluokkalaiset pohtivat myös hyvää ja huonoa kohtaamista, antoivat vinkkejä ammattilaisille erilaisiin kohtaamistilanteisiin ja kertoivat kokemuksia digitaalisista palveluista.

Molemmat työpajat herättivät paljon keskustelua, mielipiteitä ja oivalluksia niin nuorilla kuin ammattilaisilla. Työpajat saivat erinomaista palautetta nuorilta. Palautteen pohjalta nuoret kokivat, että tulivat kuulluksi tilaisuudessa. He työpajan mukavana ja hyvänä tilaisuutena ilmaista omia mielipiteitä ja kuulla muiden ajatuksia.

Varsinais-Suomen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on varmistaa, että lapset ja nuoret saavat apua varhain ja läheltä, he kokevat voivansa vaikuttaa elämäänsä, lasten oikeudet toteutuvat ja erityisesti lasten ja nuorten osallisuus lisääntyy palvelujen sekä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tätä varten Varsinais-Suomen hyvinvointialue halusi saada tietoa lasten ja nuorten kokemuksista.

Tilaisuuksia oli mukana järjestämässä Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen lisäksi Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry ja SOS-Kehittäjänuoret.

Lue lisää:

Varhan tiedote

 Mielipidekirjoitus Turun Sanomissa

 

Lisätietoja:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

 

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Vierailija-palsta, Keskisuomalainen: Keski-Suomen on pidettävä nuoret maakunnassa ja siksi haastamme yritykset mukaan uudenlaiseen kampanjaan

Ari Hiltunen

 

Keski-Suomen elinvoimaa haastavat väestön vanheneminen ja väheneminen. Ennusteet kertovat, että Keski-Suomen väkiluvun lasku jatkuu, jos asialle ei tehdä mitään. Samojen haasteiden parissa painitaan ympäri Suomea, joten yhtälö on haastava. Miten juuri Keski-Suomi säilyy voittajana ja saamme pidettyä nuoret maakunnassamme?

Kauppakamarimme Teollisuusvaliokunta on tarttunut aiheeseen vuosien varrella. Muutama vuosi sitten kauppakamarissamme toimi somelähettiläs, joka vieraili keskisuomalaisissa teollisuusalan yrityksissä ja teki nuorille suunnattua, innostavaa sisältöä sosiaalisen median kanaviin.

Viime vuonna valiokunta järjesti TekijäKS-viikon, jonka aikana yritykset kutsuivat oppilaita ja opiskelijoita avoimien ovien päiviin tai kävivät vierailuilla oppilaitoksissa.

Tänä vuonna valiokunta otti kohderyhmäkseen alueen oppilaitosten opinto-ohjaajat. Elokuun puolivälin tienoilla lähes 60 opinto-ohjaajaa ja työllisyyspalveluiden edustajaa kokoontui ajankohtaisen tiedon äärelle, kun eri teollisen alan toimijat kertoivat nuorten työllistymisestä ja yhteistyömahdollisuuksista.

Haluamme kutsua kaikkia yrityksiä yhteistyöhön. Olemme mukana Nuoret keskelle hyvää -kampanjassa, jossa sitoudumme kannustamaan alueen yrityksiä tarjoamaan työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, joissa nuorille tarjotaan turvallinen, opettava sekä osallistava kokemus työelämästä.

Haastamme Keski-Suomen yritykset mukaan kampanjaan. Kampanjassa osallistuvat organisaatiot kertovat, mitä he tekevät nuorten eduksi tällä hetkellä ja mitä uutta hyvää he sitoutuvat tekemään jatkossa. Aiheesta voi lukea lisää Nuoret keskelle hyvää -kampanjan sivuilta.

Keskisuomalaisissa organisaatioissa tehdään aiheen tiimoilta paljon hyviä asioita, jotka kannattaa ehdottomasti tuoda näkyviksi. Esimerkiksi osa yrityksistä on ottanut niin sanotun kouluttajan roolin ja palkkaa nuoria suoraan koulun penkiltä. Kokemukset kertovat, että investoinnit osaamisen kehittämiseen ovat kannattaneet, sillä näin yrityksiin on saatu hyviä työntekijöitä.

Positiivista on se, että alueemme oppilaitokset keikkuvat korkeilla sijoilla opiskelijahauissa. Niiden mukaan nuoret kyllä haluavat jäädä opintojen jälkeen Keski-Suomeen, kunhan vain hyvä työpaikka löytyy. Opiskelijat ovat kertoneet, ettei harjoittelupaikkoja aina löydy tai niiden löytäminen on haastavaa.

Tänne saapuneilla kansainvälisillä opiskelijoilla ja osaajilla sekä heidän sitouttamisessaan maakuntaan on suuri potentiaali. Harjoitteluun tai töihin pääsy saattaa kuitenkin tyssätä vaatimuksiin suomen kielen osaamisesta.

Kun tarttumapinta työelämään jää ohueksi, on kotimaahan helppo palata. Tähän meillä ei ole varaa, kun samaan aikaan useilla toimialoilla kärsitään työvoimapulasta.

Monessa keskisuomalaisessa yrityksessä on jo vakiintuneet käytännöt ulkomaalaisen työntekijän perehdyttämiseen, ja parhaimmillaan kansainvälisistä osaajista on saatu sitoutuneita työntekijöitä, jotka rikastuttavat yrityksen kulttuuria ja ilmapiiriä.

Haastamme kaikki mukaan yhteisiin talkoisiin – pidetään nuoret ja kv-osaajat maakunnassamme!

 

Kirjoittaja on Keski-Suomen kauppakamarintoimitusjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla 18.9.2023.

Kuvassa nuoret ottavat puhelimella ryhmäkuvaa.

Nuorten Suomi ry on uudistuva ja kokeilunhaluinen asiantuntijaorganisaatio, jonka tarkoituksena on edistää nuorten toimijuutta ja vaikuttamista yhteistyössä eri tahojen kanssa. 

Etsimme STEAn Paikka Auki –ohjelman tuella 18-29-vuotiasta työtöntä tai työelämän ulkopuolella ja ilman päätoimista opiskelupaikkaa olevaa

OPPISOPIMUSOPISKELIJAA NUORISO-OHJAAJAKSI

Nuoriso-ohjaajalta toivomme yhteistyö- ja organisointikykyä, joustavuutta, halua toimia nuorten ohjaajana ja innostajana sekä innostunutta työotetta. Eduksi katsotaan viestinnälliset taidot ja kokemus nuorten kanssa toimimisesta ja tapahtumien järjestämisestä. Jos et vielä ole ehtinyt taitoja kerryttää esimerkiksi harrastuksissa, ei hätää – ehdit kyllä oppia, kunhan asenne on kohdallaan. 

Työtehtäviin kuuluvat erityisesti

  • nuorten ohjausta, koulutusta ja valmennusta
  • nuorten ryhmien toiminnan koordinointia
  • tilaisuuksien ja tapahtumien organisointia
  • viestinnän tehtäviä

Tarkempaa tehtävänkuvaa rakennettaessa voidaan huomioida valitun henkilön erityisosaamisalueet ja mielenkiinnon kohteet. Oppisopimuksen koulutusalaksi on suunniteltu nuoriso- ja yhteisö-ohjaajan tutkintoa, mutta sen vaihtaminen toiseen on mahdollista. Oppisopimuskoulutettavalla voi olla jokin koulutus pohjalla, jonka avulla työllistyminen ei ole ollut mahdollista ja kaipaa täydentävää osaamista.

Työntekijä on osa työtiimiä ja saa tukea työhönsä työyhteisön ohjaajalta ja muilta jäseniltä sekä myös Paikka auki –koordinaatiotiimiltä.  Tarjoamme mahdollisuuden kehittää nuoria aktivoivaa toimintaa, oppia työelämän kannalta merkittäviä taitoja, verkostoitua sekä saada samalla ammattitutkinto.

Työ alkaa 7.3.24 tai sopimuksen mukaan ja kestää tutkinnon ajan (n. 36 kk). Kyseessä on kokoaikatyö (tarvittaessa työaikaa voidaan vähän pienentää). Toimistomme sijaitsee Jyväskylässä. Työ tapahtuu toimistolta käsin ja sisältää satunnaisesti ilta- ja viikonlopputöitä. 

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluetteloineen sähköpostin liitetiedostona ke 14.2. mennessä osoitteeseen eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi. Haastattelut järjestetään viikolla 8 osoitteessa Matarankatu 6 A 1, Jyväskylä. 

Työsuhde varmistuu, kun Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa avustuspäätöksen vuodelle 2024.

Kannustamme hakijoiksi eri sukupuolien edustajia sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.

Lisätietoja www.nuortensuomi.fi, www.paikka-auki.fi ja toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkaselta, eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi p. 040 552 8070.

Kolme nuorta tietokoneen äärellä.

Lapin hyvinvointialueen kanssa toteutettu Hyvinvointia!-peli keräsi noin 900 lappilaisen nuoren ajatukset yhteen. Lappilaiset nuoret haluavat aikuisten puuttuvan ensimmäisenä kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön. Tuloksia hyödynnetään muun muassa Lapin hyvinvointialueen palvelustrategiassa. Palvelustrategiassa määritellään, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan hyvinvointialueen asukkaille.

Hyvinvointia!-pelin suunnittelu alkoi maaliskuussa 2023. Mukana suunnittelussa oli laaja joukko hyvinvointialueen toimijoita: osallisuustyöntekijöitä, perhekeskuskoordinaattoreita sekä sosiaali- ja terveysalan johtajia.

Peliä testattiin Rovaniemellä Muurolan koulussa sekä nuorisotila Murkussa toukokuussa 2023. Peliä kehitettiin edelleen nuorten antamien kehittämisehdotusten pohjalta. Peliä mainostettiin kuntajohtajille, sivistysjohtajille sekä opettajille loppukeväästä alkusyksyyn.

Nuoret toivovat aikuisten puuttumista kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön

Peliä pelattiin elokuussa kolmen viikon ajan Lapin oppilaitoksissa. Pelissä nuoret kertoivat ajatuksiaan ajankohtaisiin teemoihin. Nuoret tekivät muun muassa ajatuskarttoja turvallisista aikuisista ja meemejä, jotka kuvastavat heidän mielestään Lappia.

Nuoret toivoivat lisää tietoa hyvinvointialueesta sekä sen palveluista. Tiedon pitää olla riittävän selkeää ja kaikille ymmärrettävää. Nuoret kokivat, että sähköisiä palveluita tarvitaan, mutta ne eivät saa kokonaan korvata kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia ympärilleen, jotka esimerkiksi puuttuvat erilaisiin ongelmiin.

Pelin tuloksista koottiin julkilausuma, joka pohjautuu nuorten vastauksiin. Julkilausuma jaetaan Lapin hyvinvointialueen päättäjien, johdon ja palvelujen järjestämisohjelman laatijoiden tietoon. Lisäksi julkilausuma jaetaan Lapin alueella kuntiin, sidosryhmille sekä medialle. Tutustu julkilausumaan TÄÄLTÄ

Nuorten esittämiin kysymyksiin pääsi vastaamaan aluehallituksen jäsen Ilkka-Petri Välitalo. Katso videohaastattelu TÄÄLTÄ

Lue lisää:

https://lapha.fi/w/nuoret-toivovat-aikuisten-puuttumista-kiusaamiseen

https://www.nuortensuomi.fi/hyvinvointia-peli/

Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

 

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nuorten Suomi oli mukana toteuttamassa ensimmäistä kertaa järjestettävää Etelä-Pohjanmaan Nuorisofoorumia, jonne kokoonnuttiin nuorten, vaikuttajien ja päätöksentekijöiden voimin keskustelemaan nuoria puhututtavista asioista. Tapahtuman pääteemoina olivat nuorten mielenterveys ja vaikuttaminen, jotka ovat hyvin ajankohtaisia teemoja myös yhteiskunnallisella tasolla.

Nuorisofoorumissa nuoret saivat oivallisen tilaisuuden verkostoitua ja osallistua keskusteluun heitä koskevassa päätöksenteossa. Päivä piti sisällään niin päättäjien puheenvuoroja, työpajatyöskentelyä että osallistumista Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston yleiskokoukseen. Ohjaajille oli tarjolla Vaikuta!-teemapäivän järjestäjäkoulutus.

–  Nuorisofoorumin on tarkoitus avata nuorille uniikki mahdollisuus vaikuttaa ja perehtyä sekä hyvinvointialueen tarjoamiin mielenterveyspalveluihin Etelä-Pohjanmaalla että Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston toimintaan. Toiveenamme on kehittää mielenterveyspalveluita ja EP-Nuvan toimintaa laajemmin nuorten mielipiteiden kautta, avaa Etelä-Pohjanmaan Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Juuso Försti.

Nuorisofoorumissa oli mukana myös Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen. Hänen mielestään nuorten ääni tulee saada kuuluviin entistä enemmän kaikessa paikallisessa päätöksen teossa.

Tapahtuma kokosi yhteen Etelä-Pohjanmaan kuntien ja hyvinvointialueen nuorisovaltuutettuja, nuorisovaltuustojen ohjaajia sekä sidosryhmien edustajia, päättäjiä ja viranhaltijoita. Paikalle saapui huikeat 60 osallistujaa ympäri maakuntaa – osa yhteiskyydityksellä ja osa omin kulkuvälinein.

–  Hyvinvointialueen näkökulmasta on tärkeää tukea nuorten osallisuutta päätöksentekoon. Nuorisofoorumissa tämä toteutuikin – oli oleellista kuulla nuorten näkemyksiä ja käydä yhteistä vuoropuhelua tilaisuuteen osallistuneiden eri toimijoiden kesken, toteaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perhekeskuksen palveluyksikköjohtaja Sirpa Tuomela.

Nuorisofoorumi järjestettiin lauantaina 25.11.2023 Ähtärin Pirkanlinnassa. Tapahtuman järjestivät Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ja hyvinvointialueen nuorisovaltuusto. Mukana yhteistyössä olivat Ähtärin nuorisopalvelut, Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry., Nuorten Suomi ry sekä Etelä-Pohjanmaan liitto.

1 2 3 15