Category

Ajankohtaista
Kuvassa nuorten ajatuksia post it-lapuilla.
31.10.2024ByIn,

Mielipidekirjoitus: Hyvinvointialueiden osallisuustyön leikkauksista koituu kalliimpi lasku myöhemmin

Hyvinvointialueiden säästöpaineet ovat valtavat ja yt-neuvotteluista on uutisoitu jo pitkään. Moni päättäjä korostaa ymmärrettävästi säästämistä ensisijaisesti kaikesta muusta kuin suorasta potilastyöstä. Hallinnosta on kuitenkin suurimmalla osalla alueista leikattu jo useamman kerran, eikä matalalla roikkuvia hedelmiä säästötoimille muutenkaan juuri ole tarjolla. Uhkaako osallisuustyö jäädä jälleen leikkurin alle?

Nuorten osallisuuteen panostaminen on investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kun nuoria kuunnellaan ja saadaan tietoa heidän tarpeistaan ja toiveistaan, pystytään tarjoamaan paremmin tarpeita vastaavia palveluita, joista nuoret myös tietävät aiempaa paremmin ja hakeutuvat niihin oikea-aikaisemmin.

Osallisuustyön on huomattu hyvinvointialueilla parantavan päätöksenteon laatua sekä vahvistavan yhteistyötä eri palvelualojen välillä entisestään. Merkityksellinen osallisuuden kokemus myös kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa.

Lapsilla ja nuorilla on monien lakien ja sopimusten turvaama oikeus osallistua ja vaikuttaa myös hyvinvointialueilla. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa tukevat nuorten hyvinvointia. Nuorilla on halua olla mukana ideoimassa ratkaisuja ja päättämässä sote-palveluista ja pelastustoimesta. Ensimmäiset kokemukset osallisuudesta kantavat pitkälle aikuisuuteen. Onkin tärkeää varmistaa, että ne ovat positiivisia. Ottamalla nuoret mukaan nyt kasvatetaan myös tulevaisuuden aktiivisia asukkaita ja päättäjiä.

Vaikka osallisuustyö näyttäisikin nyt hankalassa taloustilanteessa helpolta leikkauskohteelta, maksetaan sen laiminlyönnistä tulevaisuudessa vielä korkeampaa hintaa. Osallistaen rakennamme parempia hyvinvointialueita nuorille ja kaikille muillekin asukkaille.

Sara Nyman
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto

Ella Kankaanranta
Nuorten Akatemia

Laura Mäkäläinen
Nuorten Suomi

 

Mielipidekirjoitus julkaistu seuraavissa lehdissä:

Maaseudun tulevaisuus 17.10.2024

Aamulehti 20.10.2024

 

Kolme nuorta tietokoneen äärellä.
25.9.2024ByIn,

Aluevaalit 2025 -peli tuo tietoa vaaleista ja äänestämisestä nuorille

Aluevaalit 2025 -peli on Nuorten Suomi ry:n kehittämä vaaliteemainen peli, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa hyvinvointialueista ja aluevaaleista, niihin liittyvistä käytännöistä sekä äänestysprosessista. Peli on suunnattu osaksi opetusta yläkouluihin ja toiselle asteelle sekä äänestysikäisille nuorille ja nuorille aikuisille, ja se on pelattavissa maaliskuun 2025 ajan.

Aluevaalit 2025 -peliä pelataan internetin välityksellä Seppo.io -oppimisalustalla, joka mahdollistaa pelaamisen sijainnista riippumatta. Pelin on tarkoitus olla ennen kaikkea informatiivinen, mutta se myös kannustaa nuoria vaikuttamaan ja tuomaan omia mielipiteitä esiin. Tehtävät ovat monipuolisia ja antavat pelaajalle mahdollisuuden käyttää luovuuttaan. Pelin pelaaminen kestää pelaajasta riippuen noin 10–20 minuuttia. Pelin ympärille luodaan myös 45 minuutin mittainen oppituntikokonaisuus, jota voi hyödyntää opetuksessa.

Pelin demo-versio ja oppituntipaketti julkaistaan tämän artikkelin yhteydessä tammikuussa 2025. Peli on auki pelattavana maaliskuun 2025 ajan.

Aluevaalit 2025 -peli on osa Allianssin Politiikkaviikkoa, joka on valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille. Peli pohjautuu Nuorten Suomen Kuntavaalit 2021 -peliin sekä yhdessä nuorten kanssa kehittämään Vaikuta! -teemapäivän konseptiin, jonka tarkoituksena on vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja kannustaa nuoria vaikuttamaan.

Lisätiedot:

Laura Mäkäläinen
Osallisuuden asiantuntija / Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke
044 012 4609
laura.makalainen@nuortensuomi.fi

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

12.9.2024ByIn

Keskisuomalaisten nuorten aloite: Oppitunnit ilman puhelimia

Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Keski-Suomen liiton tiedote 12.9.2024

Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa. Keski-Suomen nuorisovaltuusto luovutti aloitteen puhelimista vapaista oppitunneista Keski-Suomen sivistysjohdolle. Nuorisovaltuusto esittää, että kaikissa Keski-Suomen kouluissa muutetaan järjestyssääntöjä siten, että oppitunneilla eivät puhelimet ole esillä.

”Puhelimessa vilahtaa ilmoitus toisensa perään: uusi kuva, video, viesti, kommentti… Käsi tarttuu koukkuun ja selaa. Yhä uudestaan ja uudestaan. Keskittymiskyky herpaantuu, ajatukset eivät pysy kasassa. Mitä tunnilla oikein puhuttiin? Mitä jos kellään ei olisi puhelin auki ja voisi olla aivan rauhassa?”
 
Heikkenevät PISA-tulokset ja nuoren sukupolven hyvinvoinnin tason lasku on huolta herättävä ongelma. Nuoria vaivaavat keskittymisvaikeudet, ahdistuneisuus, motivaation puute, mielenterveysongelmat ja univaikeudet. Monet kärsivät jopa syrjäytymisestä, yksinäisyyden tunteesta ja sosiaalisen elämän rapistumisesta. Esimerkiksi kasvaneella sosiaalisen median seuraamisella on huomattu olevan yhteys keskittymisvaikeuksiin ja ahdistuksen lisääntymiseen.

Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa ja ovat edelläkävijöinä tarttuneet ennakkoluulottomasti asiaan, jota pohditaan ympäri Suomea ja maailmalla: puhelimen käyttöön koulupäivien aikana. Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen luovutti Oppitunnit ilman puhelimia -aloitteen Keski-Suomen sivistysjohtajien verkostolle Äänekoskella 12.9.2024.

Nuoret kaipaavat rajoja

Nissisen mukaan Keski-Suomen nuorisovaltuuston Nuorisofoorumissa nousi keväällä esiin huoli puhelimen haitoista koulumaailmassa. Nuoret kokevat, että kouluissa ajatukset täyttää puhelimen maailma ja kasvokkainen yhteinen tekeminen kavereiden kanssa on vähentynyt.

– Kukapa jaksaisikaan keskittyä historian opiskeluun, kun Tiktok ja chatit ovat käden ulottuvilla. Enenevissä määrin välitunnit menettävät merkityksensä, kun palautumisen, liikunnan ja opittujen asioiden käsittelyn sijaan vapaa-aikana istutaan puhelimet kädessä, sanoo Nissinen.

– Ongelma on vaikea sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yksilön, etenkin nuoren, on hyvin vaikea päästä irti tämän kaltaisesta riippuvuudesta yksin. Siksi vastuuta ongelman korjaamisesta halutaan antaa myös päättäjille, Nissinen painottaa.

Hyviä keinoja puhelimen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi puhelimen käytön rajoittamisen lisäksi, ovat oppilaiden järjestetty välituntitoiminta ja ryhmäytyminen. Kasvavalle ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa jonnekin ja olevan osa yhteisöä.

Nuorten aloitteen ottivat vastaan Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Kari Pirinen ja Äänekosken opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen.

– On ilahduttavaa, että keskisuomalaiset nuoret ovat näin aktiivisia ja tällainen aloite nousee nuorilta itseltään. Haluamme kuulla ja tukea nuoria. Tämä onkin erinomainen avaus yhteiselle keskustelulle tästä teemasta, kiittelee Kari Pirinen.

Yhteistä keskustelua Keski-Suomessa käydään nuorten ja päättäjien välillä eri foorumeilla. Esimerkiksi Keski-Suomen sivistysjohtajien verkosto tapaa nuorisovaltuuston edustajia vuosittain.

Liitteet:

Keski-Suomen nuorisovaltuuston aloite: Oppitunnit ilman puhelimia

Lisätietoja:

  • Meeri Nissinen, Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja, p. 040 930 4134, meeri.nissinen(at)gmail.com
  • Nina Peränen, palvelujohtaja, Hyvinvointi ja kumppanuudet, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 594 6783, nina.peranen(at)hyvaks.fi
  • Enni Huotari, aluekehitysasiantuntija, Keski-Suomen liitto, p. 040 675 9945, enni.huotari(at)keskisuomi.fi
  • Kari Pirinen, kehittämispäällikkö, Keski-Suomen liitto, p. 040 720 6918, kari.pirinen(at)keskisuomi.fi
  • Niina Rautanen, opetus- ja kasvatusjohtaja Äänekosken kaupunki, p. 040 514 8102, niina.rautanen(at)aanekoski.fi

 

kuvassa teksti Mikä vituttaa demokratiassa
14.6.2024ByIn

SuomiAreenassa keskustellaan siitä, mikä vituttaa demokratiassa

Tervetuloa päästelemään höyryjä Nuorten Suomen Mikä vituttaa demokratiassa? – avoimeen keskusteluun Eetunaukion lavalle tiistaina 28.5. klo 18-18.45!

 

SuomiAreenassa keskustellaan siitä, mikä vituttaa demokratiassa

Tiistaina 25.6. klo 18 Porin Eetunaukion lavalle kokoonnutaan keskustelemaan, mikä demokratiassa on tällä hetkellä pielessä. Ratkaisuehdotuksiakin saa ehdottaa, mutta se ei ole pakollista.

Vitutus on voimavara. Tule kokeilemaan, miltä tuntuu päästellä höyryjä ja kertomaan, mikä vituttaa demokratiassa. Voit tuoda omat näkemykset ja ajatukset esille rennolla tavalla. Tilaisuudessa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

Ohjelman järjestää Nuorten Suomi ry, joka on nuorten toimijuutta ja vaikuttamista edistävä asiantuntijajärjestö. Tavoitteenamme on, että jokaiselle nuorella olisi mahdollisuus toimia ja vaikuttaa haluamallaan tavalla. Kehitämme nuorten kanssa yhdessä kuulemisen ja osallistumisen tapoja.

SuomiAreenan Mikä vituttaa demokratiassa? -keskustelu on saanut inspiraation nuorten ideoimasta Mikä vituttaa? -konseptista, joka mahdollistaa eri organisaatioille matalan kynnyksen palveluiden kehittämisen nuorten kanssa. Mikä vituttaa? -ilta on tilaisuus, jossa on suoraa puhetta mieltä painavista asioista. Illassa saa nimensä mukaisesti purkaa turhautumista yhteiskunnan epäkohdista.

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Laura Mäkäläinen
044 012 4609
laura.makalainen@nuortensuomi.fi

Carita Hännivirta
044 012 4606
carita.hannivirta@nuortensuomi.fi

 

15.2.2024ByIn, ,

Keski-Suomen on pidettävä nuoret maakunnassa ja siksi haastamme yritykset mukaan uudenlaiseen kampanjaan

Vierailija-palsta, Keskisuomalainen: Keski-Suomen on pidettävä nuoret maakunnassa ja siksi haastamme yritykset mukaan uudenlaiseen kampanjaan

Ari Hiltunen

 

Keski-Suomen elinvoimaa haastavat väestön vanheneminen ja väheneminen. Ennusteet kertovat, että Keski-Suomen väkiluvun lasku jatkuu, jos asialle ei tehdä mitään. Samojen haasteiden parissa painitaan ympäri Suomea, joten yhtälö on haastava. Miten juuri Keski-Suomi säilyy voittajana ja saamme pidettyä nuoret maakunnassamme?

Kauppakamarimme Teollisuusvaliokunta on tarttunut aiheeseen vuosien varrella. Muutama vuosi sitten kauppakamarissamme toimi somelähettiläs, joka vieraili keskisuomalaisissa teollisuusalan yrityksissä ja teki nuorille suunnattua, innostavaa sisältöä sosiaalisen median kanaviin.

Viime vuonna valiokunta järjesti TekijäKS-viikon, jonka aikana yritykset kutsuivat oppilaita ja opiskelijoita avoimien ovien päiviin tai kävivät vierailuilla oppilaitoksissa.

Tänä vuonna valiokunta otti kohderyhmäkseen alueen oppilaitosten opinto-ohjaajat. Elokuun puolivälin tienoilla lähes 60 opinto-ohjaajaa ja työllisyyspalveluiden edustajaa kokoontui ajankohtaisen tiedon äärelle, kun eri teollisen alan toimijat kertoivat nuorten työllistymisestä ja yhteistyömahdollisuuksista.

Haluamme kutsua kaikkia yrityksiä yhteistyöhön. Olemme mukana Nuoret keskelle hyvää -kampanjassa, jossa sitoudumme kannustamaan alueen yrityksiä tarjoamaan työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, joissa nuorille tarjotaan turvallinen, opettava sekä osallistava kokemus työelämästä.

Haastamme Keski-Suomen yritykset mukaan kampanjaan. Kampanjassa osallistuvat organisaatiot kertovat, mitä he tekevät nuorten eduksi tällä hetkellä ja mitä uutta hyvää he sitoutuvat tekemään jatkossa. Aiheesta voi lukea lisää Nuoret keskelle hyvää -kampanjan sivuilta.

Keskisuomalaisissa organisaatioissa tehdään aiheen tiimoilta paljon hyviä asioita, jotka kannattaa ehdottomasti tuoda näkyviksi. Esimerkiksi osa yrityksistä on ottanut niin sanotun kouluttajan roolin ja palkkaa nuoria suoraan koulun penkiltä. Kokemukset kertovat, että investoinnit osaamisen kehittämiseen ovat kannattaneet, sillä näin yrityksiin on saatu hyviä työntekijöitä.

Positiivista on se, että alueemme oppilaitokset keikkuvat korkeilla sijoilla opiskelijahauissa. Niiden mukaan nuoret kyllä haluavat jäädä opintojen jälkeen Keski-Suomeen, kunhan vain hyvä työpaikka löytyy. Opiskelijat ovat kertoneet, ettei harjoittelupaikkoja aina löydy tai niiden löytäminen on haastavaa.

Tänne saapuneilla kansainvälisillä opiskelijoilla ja osaajilla sekä heidän sitouttamisessaan maakuntaan on suuri potentiaali. Harjoitteluun tai töihin pääsy saattaa kuitenkin tyssätä vaatimuksiin suomen kielen osaamisesta.

Kun tarttumapinta työelämään jää ohueksi, on kotimaahan helppo palata. Tähän meillä ei ole varaa, kun samaan aikaan useilla toimialoilla kärsitään työvoimapulasta.

Monessa keskisuomalaisessa yrityksessä on jo vakiintuneet käytännöt ulkomaalaisen työntekijän perehdyttämiseen, ja parhaimmillaan kansainvälisistä osaajista on saatu sitoutuneita työntekijöitä, jotka rikastuttavat yrityksen kulttuuria ja ilmapiiriä.

Haastamme kaikki mukaan yhteisiin talkoisiin – pidetään nuoret ja kv-osaajat maakunnassamme!

 

Kirjoittaja on Keski-Suomen kauppakamarintoimitusjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla 18.9.2023.

Kuvassa nuoret ottavat puhelimella ryhmäkuvaa.
11.1.2024ByIn,

Etsimme oppisopimusopiskelijaa nuoriso-ohjaajaksi!

Nuorten Suomi ry on uudistuva ja kokeilunhaluinen asiantuntijaorganisaatio, jonka tarkoituksena on edistää nuorten toimijuutta ja vaikuttamista yhteistyössä eri tahojen kanssa. 

Etsimme STEAn Paikka Auki –ohjelman tuella 18-29-vuotiasta työtöntä tai työelämän ulkopuolella ja ilman päätoimista opiskelupaikkaa olevaa

OPPISOPIMUSOPISKELIJAA NUORISO-OHJAAJAKSI

Nuoriso-ohjaajalta toivomme yhteistyö- ja organisointikykyä, joustavuutta, halua toimia nuorten ohjaajana ja innostajana sekä innostunutta työotetta. Eduksi katsotaan viestinnälliset taidot ja kokemus nuorten kanssa toimimisesta ja tapahtumien järjestämisestä. Jos et vielä ole ehtinyt taitoja kerryttää esimerkiksi harrastuksissa, ei hätää – ehdit kyllä oppia, kunhan asenne on kohdallaan. 

Työtehtäviin kuuluvat erityisesti

  • nuorten ohjausta, koulutusta ja valmennusta
  • nuorten ryhmien toiminnan koordinointia
  • tilaisuuksien ja tapahtumien organisointia
  • viestinnän tehtäviä

Tarkempaa tehtävänkuvaa rakennettaessa voidaan huomioida valitun henkilön erityisosaamisalueet ja mielenkiinnon kohteet. Oppisopimuksen koulutusalaksi on suunniteltu nuoriso- ja yhteisö-ohjaajan tutkintoa, mutta sen vaihtaminen toiseen on mahdollista. Oppisopimuskoulutettavalla voi olla jokin koulutus pohjalla, jonka avulla työllistyminen ei ole ollut mahdollista ja kaipaa täydentävää osaamista.

Työntekijä on osa työtiimiä ja saa tukea työhönsä työyhteisön ohjaajalta ja muilta jäseniltä sekä myös Paikka auki –koordinaatiotiimiltä.  Tarjoamme mahdollisuuden kehittää nuoria aktivoivaa toimintaa, oppia työelämän kannalta merkittäviä taitoja, verkostoitua sekä saada samalla ammattitutkinto.

Työ alkaa 7.3.24 tai sopimuksen mukaan ja kestää tutkinnon ajan (n. 36 kk). Kyseessä on kokoaikatyö (tarvittaessa työaikaa voidaan vähän pienentää). Toimistomme sijaitsee Jyväskylässä. Työ tapahtuu toimistolta käsin ja sisältää satunnaisesti ilta- ja viikonlopputöitä. 

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluetteloineen sähköpostin liitetiedostona ke 14.2. mennessä osoitteeseen eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi. Haastattelut järjestetään viikolla 8 osoitteessa Matarankatu 6 A 1, Jyväskylä. 

Työsuhde varmistuu, kun Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa avustuspäätöksen vuodelle 2024.

Kannustamme hakijoiksi eri sukupuolien edustajia sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.

Lisätietoja www.nuortensuomi.fi, www.paikka-auki.fi ja toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkaselta, eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi p. 040 552 8070.

27.11.2023ByIn

Etelä-Pohjanmaan Nuorisofoorumi kokosi yhteen vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria

Nuorten Suomi oli mukana toteuttamassa ensimmäistä kertaa järjestettävää Etelä-Pohjanmaan Nuorisofoorumia, jonne kokoonnuttiin nuorten, vaikuttajien ja päätöksentekijöiden voimin keskustelemaan nuoria puhututtavista asioista. Tapahtuman pääteemoina olivat nuorten mielenterveys ja vaikuttaminen, jotka ovat hyvin ajankohtaisia teemoja myös yhteiskunnallisella tasolla.

Nuorisofoorumissa nuoret saivat oivallisen tilaisuuden verkostoitua ja osallistua keskusteluun heitä koskevassa päätöksenteossa. Päivä piti sisällään niin päättäjien puheenvuoroja, työpajatyöskentelyä että osallistumista Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston yleiskokoukseen. Ohjaajille oli tarjolla Vaikuta!-teemapäivän järjestäjäkoulutus.

–  Nuorisofoorumin on tarkoitus avata nuorille uniikki mahdollisuus vaikuttaa ja perehtyä sekä hyvinvointialueen tarjoamiin mielenterveyspalveluihin Etelä-Pohjanmaalla että Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston toimintaan. Toiveenamme on kehittää mielenterveyspalveluita ja EP-Nuvan toimintaa laajemmin nuorten mielipiteiden kautta, avaa Etelä-Pohjanmaan Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Juuso Försti.

Nuorisofoorumissa oli mukana myös Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen. Hänen mielestään nuorten ääni tulee saada kuuluviin entistä enemmän kaikessa paikallisessa päätöksen teossa.

Tapahtuma kokosi yhteen Etelä-Pohjanmaan kuntien ja hyvinvointialueen nuorisovaltuutettuja, nuorisovaltuustojen ohjaajia sekä sidosryhmien edustajia, päättäjiä ja viranhaltijoita. Paikalle saapui huikeat 60 osallistujaa ympäri maakuntaa – osa yhteiskyydityksellä ja osa omin kulkuvälinein.

–  Hyvinvointialueen näkökulmasta on tärkeää tukea nuorten osallisuutta päätöksentekoon. Nuorisofoorumissa tämä toteutuikin – oli oleellista kuulla nuorten näkemyksiä ja käydä yhteistä vuoropuhelua tilaisuuteen osallistuneiden eri toimijoiden kesken, toteaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perhekeskuksen palveluyksikköjohtaja Sirpa Tuomela.

Nuorisofoorumi järjestettiin lauantaina 25.11.2023 Ähtärin Pirkanlinnassa. Tapahtuman järjestivät Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ja hyvinvointialueen nuorisovaltuusto. Mukana yhteistyössä olivat Ähtärin nuorisopalvelut, Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry., Nuorten Suomi ry sekä Etelä-Pohjanmaan liitto.

Ville Peltoniemi
23.8.2023ByIn,

Nuoret Keskelle Hyvää: Kiertomatka Keski-Suomen Sydämessä

Tämän vuoden toukokuusta olen saanut kunnian kiertää ympäri Keski-Suomen maakuntaa osana Nuorten Suomi ry:n Nuoret keskelle hyvää -haastekampanjaa. Matka on ollut täynnä inspiroivia kohtaamisia eri kuntien, yritysten ja järjestöjen edustajien sekä nuorten kanssa. Ajattelin hieman jakaa kanssanne tätä mahtavaa matkaa ja samalla haastaa kaikki Keski-Suomen toimijat mukaan tähän merkitykselliseen kampanjaan.

Nuoret keskelle hyvää on Keski-Suomen liiton rahoittama haastekampanja, jolla pyritään tekemään Keski-Suomen maakunnan nuorille näkyväksi mitä eri maakunnan organisaatioissa tehdään nuorten hyväksi. Kampanjaan osallistuvat organisaatiot täyttävät osoitteessa www.nuortensuomi.fi/osallistu-haasteeseen sitoumuslomakkeen, jossa kuvataan mitä toimia organisaatiossa tehdään nuorten hyväksi ja sitoudutaan johonkin uuteen toimintaan. Sitoumuksista viestii nuorille mm. syksyllä 2023 alkava Aluehallintoviraston rahoittama Nuoret viestinviejät -hanke. Nuorille saadaan tietoa, että heitä huomioidaan ja heistä välitetään. Yritysten on myös mahdollista lähteä mukaan kampanjaan kumppaniksi osallistumalla kampanjan rahoitukseen.

Maakuntamatkani alkoi Karstulasta, jossa pääsin keskustelemaan kunnan sekä yritysten edustajien kanssa. Karstulasta eritoten mieleeni jäi ajatus siitä, miten olennainen osa yhteisöä yritykset voivat olla. Yrityksillä on suuri mahdollisuus vaikuttaa nuorten hyvinvointiin tarjoamalla esimerkiksi työharjoittelupaikkoja, tukea eri muodoissa ja mentorointiohjelmia. Karstulassa oli todella hyvä ”pöhinä” käynnissä ja kuulin paljon ideoita siitä, miten voidaan entistä paremmin tukea nuoria ja luoda positiivista muutosta.

Seuraavaksi suuntasin Kannonkoskelle, jossa sain mahdollisuuden tavata paikallisia nuoria, jotka omalla panoksellaan ja ideoillaan vaikuttavat positiivisesti ympäröivään yhteisöönsä. Heidän tarinansa ja innostuksensa tekivät vaikutuksen – nuoret todella ovat tulevaisuuden voimavara.

Matkani on jatkunut ympäri Keski-Suomea ja olen päässyt tapaamaan nuoria, yritystoimijoita, järjestö- sekä julkishallinnon toimijoita mm. Pihtiputaalla, Viitasaarella, Uuraisilla, Jyväskylässä sekä Laukaassa. Todella hienoja sitoumuksia on jo tähän mennessä jätetty ja useita on työn alla. Monessa kunnassa on haluttu osallistaa paikalliset nuorisovaltuustot työstämään sitoumusta. Mielestäni kolme ”pääteemaa” on selvästi havaittavissa sitoumuksista keskustellessa. Nämä teemat ovat: onnistuneen työelämä/harjoittelukokemuksen takaaminen nuorille, nuorten suora tai epäsuora tukeminen esim. nuorisojärjestöjen kautta sekä nuorten kuulemisen ja osallisuuden lisääminen.

Keskusteluissa on myös noussut vahvasti esille se, miten nuoret nähdään arvokkaina ja tärkeinä tulevaisuuden tekijöinä. Nuoria halutaan saada mukaan, toimintaan ja töihin, eri organisaatioihin ja nuoriin panostetaan.

Kutsun kaikki Keski-Suomen toimijat mukaan kampanjaan. Yhdessä voimme tukea nuoria heidän kasvussaan ja auttaa heitä saavuttamaan unelmansa. Olipa kyseessä kuntatoimija, yritysjohtaja tai järjestön edustaja, meillä kaikilla on mahdollisuus olla osa tätä muutosta. Nuoret keskelle hyvää- kampanja on enemmän kuin vain haaste – se on mahdollisuus olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta nuorillemme ja koko Keski-Suomen alueelle.

Oletko valmis ottamaan haasteen vastaan? Liity mukaan Nuoret keskelle hyvää -kampanjaan ja osoita, että Keski-Suomi seisoo nuorten rinnalla heidän hyvinvointinsa puolesta!

Lisätietoja: www.nuortensuomi.fi/nuoret-keskelle-hyvaa

Ville Peltoniemi, projektikoordinaattori
ville.peltoniemi@nuortensuomi.fi

 

Pöydällä ajatuskupla, jossa lukee "tulevaisuuden koulu..."
16.8.2023ByIn,

Asiantuntijan puheenvuoro: Tulevaisuuden koulu, oppiminen ja opettajuus

Suomalainen koulutusjärjestelmä on nojannut tasa-arvoon ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Eriarvoistuminen alkoi kuitenkin kasvaa lineaarisesti Suomessa vuosien 2013–2015 aikoihin. Se näkyy esimerkiksi oppimistuloksissa. Myös suomalaisten koulutustaso on kansainvälisesti vertailtuna laskenut. Samoin koulujen välinen eriarvoistuminen jatkaa kasvuaan. Kouluverkkoa on karsittu, minkä seurauksena lähikoulut sijaitsevat harvaan asutuilla alueilla yhä kauempana. Pienien paikkakuntien koulujen opetustarjonta, esimerkiksi kielissä, on kaventunut. Alueellinen eriarvoistuminen myös ns. ruuhka-alueilla on tunnistettu tosiasia. Osassa kouluista alkaa olla pulaa kelpoisista opettajista. 

Koko koulun hyvinvoinnilla on vaikutusta oppimistuloksiin. Koulupahoinvointi on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden alkaen aikana. Sillä on suuri merkitys oppimiseen. Ahdistuneena ja uupuneena ei opi, ei jaksa opettaa, ei kiinnostu eikä innostu. Motivoitunut opettaja sen sijaan motivoi oppilaita, ja kaikki tiedämme motivaation suuren merkityksen oppimiseen.

Oppimistulosten heikentyminen on ollut Suomessa kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen nopeaa. Samaan aikaan erot oppimistuloksissa heijastavat yhä enemmän sosiaalista taustaa ja sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ovat kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla tasolla. Emme voi ummistaa silmiämme tälle kehitykselle. Mitään yhtä ja pikaista lääkettä näille edellä nostetuille oireille ei ole. 

Ministeriön tulisi turvata perusrahoitusta oppimisen järjestämiseen vauvasta vaariin ja rahoituksen tulisi olla pitkäjänteisesti ennakoitavissa, jotta koulutuksen järjestäjät eri tasoilla kykenevät suunnittelemaan toimintaansa riittävän kauaskatseisesti. Suomalaisen koulutuksen tulisi edelleen perustua yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen.  Oppijoiden ja opettajien hyvinvointi tulee olla keskiössä. Opettajien koulutuksessa tulee huolehtia yhä paremmin koulutuksen työelämärelevanssista. Paikallisesti koulutuksen tarjoajien tulee tehdä sidosryhmäyhteistyötä ja ottaa varhais- ja perusopetuksessa huoltajat vahvemmin mukaan koulun toimintaan. 

Miten sitten omalla alueellani, opettajankoulutuksessa, voitaisiin tehdä? Tulevaisuudessa opettajienkoulutuksen tulee huomioida yhteiskuntamme demografinen rakenne ja alueellisen eriarvoistumisen haasteet. Eli räätälöityä opettajuutta kohdennetaan sinne, missä sitä kulloinkin tietynlaisena tarvitaan. Aloituspaikkojen toistuva lisääminen ei ratkaise työelämätarvetta, ellei alalla ole veto- ja pitovoimaa. Myös alojen houkuttavuuteen tulee siis kiinnittää huomiota ja pitovoimaa on ennen kaikkea hyvinvoinnista huolehtiminen. 

Opettajuus on jatkuvaa oppimista ja uudistumista. Sille luodaan edellytykset ja maaperä opettajien peruskoulutusvaiheessa. Niinpä siirtyminen koulutuksesta työelämään on koulutuksellinen jatkumo. Opettajan tulee olla myös yhä enemmän joukkuepelaaja. Koulu, jossa on paljon erilaisuutta, on rikas ja siellä jokainen löytää erityisosaamiselleen paikkansa. Yhä enemmän tarvitaan opettajien monikelpoisuutta, mutta sen rinnalle tulisi saada myös ketterästi täydennettävien kelpoisuuksien mahdollisuus, esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen avulla. Näin opetusalalla ei olisi enää uranvaihtosuunnitelmia, sillä jokaisen ura eläisi asiantuntijuuden matkalla luontevasti.

Mitä mahdollisuutta koululla tai yksittäisellä oppilaitoksella on vaikuttaa näihin todella isoihin kysymyksiin? Koulun ja kouluyhteisön ilmapiiri on ratkaisevan tärkeä. Se, miten me suhtaudumme esimerkiksi eri kulttuureihin, katsomuksiin ja kieliin ilmentää arvojamme, myös se, miten suhtaudumme ja kannustamme uusiutumiseen. Yhteisten tavoitteiden asettelu, siihen liittyvä arvokeskustelu ja yhteiseen arvopohjaan sitoutuminen ovat onnistumisen edellytyksiä. Toisaalta taas arvojen vastaisen toiminnan pois kitkeminen samoin. Rehtorit ja koulujen johtajat ottavat vastuun opetuksen ja kasvatuksen linjausten toteutumisen lisäksi erityisesti koulun ilmapiiristä ja yhteisön jäsenten hyvinvoinnista. Yhteisöön kuuluvat kaikki oppilaat, koko henkilökunta ja oppilaiden huoltajat. Kun koulussa vallitsee yhteisöä kannustava ja arvostava ilmapiiri, moni edellä kuvatuista ns. suurista kysymyksistä ja ongelmista on ratkaistavissa ilman suuria taloudellisia panostuksia. Koulun yhteinen arvopohja toteutuu sen jokaisessa luokassa ja jokaisen yhteisön jäsenen kohdalla, sekä sillä on mahdollisuutta vaikuttaa laajemmin koteihin ja yhteiskuntaan. Arvopohjaan sitoutuminen tukee kaikkien hyvinvointia ja näkyy ajan kanssa myös oppimistulosten kohentumisena. Yhteistä keskustelua siis tarvitaan!

Näen opettajuuden ja koulutuksen tulevaisuuden kuitenkin valoisana. Tulevaisuutta tehdään yhdessä rakentaen ja tutkimusperustaisesti. 

 

KT, dosentti Sirpa Eskelä-Haapanen, opettajankoulutuslaitoksen johtaja, Jyväskylän yliopisto

9.8.2023ByIn

Nuorisoalalla vituttaa palkkaus, vaihtelevat työolot ja arvostuksen puute – Kirkkohallitus vastaa nuorisoalan huoliin

NUORI2023-tapahtumassa järjestimme yhdessä Ohjaamo Porin kanssa Mikä vituttaa nuorisoalalla? -keskustelun. Yli 80 ammattilaista jakoi ajatuksiaan, mikä on pielessä nuorisoalalla.

Eniten nuorisoalalla turhautti liian matala palkkaus. Moni koki, ettei palkkaus vastaa työn vaativuutta. Sen lisäksi myös muut resurssit, kuten käytössä olevat budjetit, koettiin liian pieniksi. Moni toivoi, että erilaiset kehittämishankkeet toisivat mukanaan myös pysyvämpää rahoitusta, eikä hyvä toiminta loppuisi heti hankkeen päätteeksi.

Työolojen ja työympäristön osalta parannuksia toivottiin työtaakan keventämiseen, jaksamisen tukemiseen ja työvuorojen tasaiseen jakamiseen. Useampi koki, että työntekijät palavat loppuun, eikä työhyvinvointiin saa tukea riittävästi. Henkilökuntavaje, sijaisprosessit sekä ainainen kiire tuovat haasteita työn tekemiseen. Myös johtamiseen toivottiin osaamisen vahvistamista. Byrokratia ja kankeat kirjausjärjestelmät mainittiin monta kertaa hermoja koettelevana asiana. Urakehitys etenkin kunta- ja seurakuntapuolella koettiin myös ontuvaksi tai kokonaan puuttuvaksi.

Moni koki ongelmana sen, ettei yhteiskunnassa laajemmin tiedetä nuorisoalasta tai -työstä riittävästi. Alan arvostus niin sisällä kuin ulkopuolella koettiin vähäiseksi. Osa koki, että työtä suorastaan vähätellään ihmettelemällä, että nuorisotyöntekijät saavat palkkaa työstään. Myös nuorten pahoinvointi, koronan jäljet ja jengiytyminen huolettivat nuorisoalan ammattilaisia. Nuoriin kohdistetaan paljon huolipuhetta ja syytöksiä, mutta parannusta ei tarjota yhteiskunnan puolesta. Nuoret itsessään eivät vituta alalla, vaan he ovat voimavara ja syy työn tekemiseen.

Voit tutustua listaukseen kokonaisuudessaan täältä.

Teimme vitutuksen aiheista listauksen sekä koosteen, jonka lähetimme Kirkkohallitukselle ja nuorisoalan kattojärjestö Allianssille. Saimme ainoastaan Kirkkohallitukselta vastauksen elokuun alkuun mennessä. Kiitämme lämpimästi Kirkkohallitusta asiaan perehtymisestä sekä kattavasta vastauksesta työntekijöiden huoliin.

Lue Kirkkohallituksen vastaus alta:

Nuorten Suomi ry ja Ohjaamo Pori järjestivät NUORI2023-tapahtumassa tilaisuuden nimellä ”Mikä vituttaa nuorisoalalla?”. Tilaisuudessa tarjottiin paikka suoralle puheelle ja purkautumiselle asioista, jotka koetaan olevan pielessä nuorisoalalla.

Kirkkohallitus kiittää Nuorten Suomi ry:tä ja Ohjaamo Poria tarttumisesta tärkeään kysymykseen ja nuorisotyöntekijöiden kuulemisesta. Huolenaiheet nuorisotyössä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työssä ovat hyvin pitkälti yhteisiä. Teemat eivät ole uusia, mutta ne tuntuvat vahvistuneen viime vuosien aikana.

Keskeisiä turhautumisen aiheita ovat palkkataso, vaihtelevat työolot sekä arvostuksen puute.  Kuntien, järjestöjen ja kirkon nuorisotyön tulevaisuudessa iso haaste on saada hakijoita alan koulutuksiin, virkoihin ja toimiin. Työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuuksiin tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota. Työhyvinvoinnin ja ammattitaidon ylläpitämisen resursseissa ei kannata säästää.

Juhlapuheissa lapset ja nuoret nähdään usein tärkeimpänä, mitä meillä on. Arjen työssä ja sitä koskevissa ratkaisuissa tärkeysjärjestys on toisenlainen. Nuorisotyö mielletään helposti yhdessäoloksi ja ”hengailuksi” nuorten kanssa, eikä sen vaativuutta riittävästi tunnisteta. Nuorisotyön ennaltaehkäisevää merkitystä ei myöskään ymmärretä tarpeeksi. Hyvin hoidettu, monipuolinen ja kokoava nuorisotyö tarjoaa mielekästä vapaa-ajantoimintaa ja kasvuympäristöä nuorille. Useiden eri tutkimusten mukaan harrastaminen on merkittävä tekijä nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, oppimisen ja yhteisöllisyyden kokemisen kannalta.

Nuorisotyö vaatii erityisosaamista. Nuorisotyöntekijät ovat kasvatuksen ammattilaisia, joiden osaamisessa yhdistyvät ammatillinen koulutus, elämänkokemus ja valmius pysähtyä nuoruuden kaikenlaisten kysymysten ja ongelmien äärelle nuorilähtöisesti ja osallistavasti. Nuorten mielenterveyden kasautuvat haasteet ja koronan pitkä jälki edellyttävät nuorisotyöläisiltä kärsivällisyyttä, moniammatillisuutta ja jatkuvaa kouluttautumista. Nuorista itsestään työntekijät saavat uskoa, iloa ja voimaa. Nuoret eivät työssä ole ongelma.

Nuorisotyötä on usein toteutettu hankkeina ja määräaikaisuuksina. Kasvu kuitenkin vaatii aina aikaa. Lasten ja nuorten kasvua tukeva toiminta tulee olla pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja luottamusta rakentavaa. Laadukas nuorisotyö ja sen järjestelyt ovat ennustettavia ja ennakoitavia, sekä työntekijöiden että nuorten näkökulmasta. Nuorisotyötä tehdään yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat parhaita nuoruuden asiantuntijoita, siksi heitä tulee kuulla, kun nuorisotyön sisältöjä ja resursseja suunnitellaan. Nuorten osallisuutta ja vaikuttamista myös hallinnollisiin päätöksiin tulee vahvistaa kehittämällä erilaisia menetelmiä nuorten ja päättäjien välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Myös kirkon toiminnassa nuorten osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan niin paikallisella, alueellisella kuin kokonaiskirkon tasolla.

Kirkko on koulutusmyönteinen yhteisö ja koulutuksiin osallistumiselle on yleisesti hyvät mahdollisuudet. Johtamisen taso kuitenkin vaihtelee liiaksi, ja etenemismahdollisuudet uralla ovat vaatimattomia. Tiimien vetovastuussa oleville työntekijöille lankeaa helposti esihenkilön velvollisuuksia vailla vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisotyöntekijöillä on myös vaatimattomat mahdollisuudet vaikuttaa kokonaiskirkon päätöksentekoon ja hallintoon.

Kirkkohallitus sitoutuu pitämään edellä mainittuja teemoja esillä omassa viestinnässään ja toiminnan kehittämisessään. Nuorisoalan kehittäminen on pitkäkestoinen ja jatkuva prosessi, siksi teemojen esillä pitämiseen eivät riitä yksittäiset somenostot tai kampanjat. Kirkon työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuuteen Kirkkohallitus pyrkii kiinnittämään pitkäjänteistä huomiota yhdessä kouluttavien oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa.

Jarmo Kokkonen

Yksikön johtaja, Kirkkohallitus

1 2 3 … 6

Nuorten uutiset

Näiltä sivuilta löydät uutisia ajankohtaisista tapahtumista, tilaisuuksista ja tuloksista.