Category

Ajankohtaista
Nainen seisoo lammen äärellä laiturilla ja hymyilee
31.3.2025ByIn

Kiitos yhteisestä työstä ja nuorten toiminnan mahdollistamisesta!

Harvoista asioista on ihmiselle
niin paljon apua kuin siitä,
että hän saa vastuuta ja tuntee
että häneen luotetaan.

Tässä kiteytyy se, mitä olen halunnut viedä eteenpäin. Näin eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä on jännä katsella elämää taaksepäin, miten polku on kuljettanut aina uutta kohti – yksi polku on johtanut toiseen. Koko työurani keskiössä on ollut nuorten hyvinvoinnin ja toimijuuden vahvistaminen, mitä olen saanut olla edistämässä oman näköiselläni tavalla.

Tämän jonkun viisaan muotoileman lauseen olen joskus bongannut. Siinä kiteytyy se, mitä olen halunnut viedä eteenpäin. Näin eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä on jännä katsella elämää taaksepäin, miten polku on kuljettanut aina uutta kohti – yksi polku on johtanut toiseen. Koko työurani keskiössä on ollut nuorten hyvinvoinnin ja toimijuuden vahvistaminen, mitä olen saanut olla edistämässä omannäköiselläni tavalla.

Nuorten toimijuuden vahvistaminen lähti liikkeelle 80-luvulla, kun edistyksellisessä pesisliikkeessä alettiin antaa nuorille vastuutehtäviä ja mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa. Kehittämämme Keski-Suomen koulupesiskarnevaalit oli täällä isoin toimintamuoto, kun koulutimme pesisvastaavia järjestämään pesisturnauksia omalla koulullaan.  Toimintamalli toimi mitä mainioimmin, ja oma intohimoni toimintamallin levittämiseen oli syttynyt.

90-luvulla sain kutsun lähteä viemään oppilaiden liikunnan ja kulttuurin harrastusta Keski-Suomen kouluilla eteenpäin. Koulut liikkeelle – kulttuurit kohtaavat –projekteissa tämä tehtiin perinteisestä poikkeavalla tavalla, kun emme järjestäneet oppilaille mitään valmiiksi, vaan pesisliikkeessä opittua toimintamallia lähdettiin levittämään muihin aineisiin ja lajeihin. Parhaimmillaan koulutettiin laajana verkostotyönä yli 1000 oppilasta vuodessa vastuutehtäviin järjestämään toimintoja muille oppilaille. Myös oppilaskuntien koulutukset käynnistettiin, kun kukaan muu ei siitä huolehtinut. Näin oppilaiden osallisuutta edistettiin laajasti – kuten joku myöhemmin totesikin, itse asiassa ennen kuin koko osallisuus-sana oli edes käytössä.

Yhtenä osana projektia syntyi Koulut liikkeelle -, sittemmin ToukoFest –tapahtuma, josta tulikin 24 vuoden perinne Keski-Suomeen.  Ihaninta oli olla mahdollistamassa ja seuraamassa, miten suurta tapahtumajärjestäjien nuorten osaaminen ja into toimia oli, ja miten osaaminen siirtyi vuosittain nuorilta toisille. Minulta on kysytty usein, että uskonko, että nuoret pystyvät. Vastaan aina, että en vain usko, vaan tiedän, mikä potentiaali ja osaaminen nuorissa on – kun vain aikuiset antavat mahdollisuuksia ja sopivasti tukea, nuoret pystyvät vaikka mihin.

Tästä syntyikin aina laajempi missio tulevaan. Ihan sama, missä nuoret toimivat, kunhan he pääsevät toimimaan ja vaikuttamaan – käyttämään, kehittämään ja näyttämään kykyjään. Kun nuori saa itselleen oikean kokoisia ja näköisiä tekemisen, oppimisen ja vaikuttamisen paikkoja sekä sopivasti tukea, hän oppii kantamaan vastuuta niin itsestään kuin ympäristöstään. Näin toimintakenttä laajeni – nuorten toimijuutta ja vaikuttamista lähdettiin edistämään paitsi koulussa, myös kunnissa, järjestöissä ja muissa yhteisössä ensin Nuorten Keski-Suomi –projektina. Kun se päättyi, keskeisimmät kumppanit totesivat, ettei toiminta saa päättyä tähän. Perustettiin v. 2003 oma yhdistys, Nuorten Keski-Suomi ry.

Oman yhdistyksen perustaminen antoi mahdollisuuden hakea rahoitusta ja toteuttaa useita projekteja yhtä aikaa. Näin toiminta laajeni pikkuhiljaa ja uusia tekijöitä tarvittiin ja huomasin olevani esimies. Toimintakenttä laajeni eri näkökulmiin, ja lopulta niin, että toimittiin myös Keski-Suomen ulkopuolella. Tällöin todettiin, että on selkeämpi toimia virallisestikin valtakunnallisesti – ja yhdistyksen nimi muutettiin Nuorten Suomi ry:ksi. Kaikkiaan ry:n aikana on toteutettu 40 erilaista projektia ja yli 30 suurtapahtumaa yhteensä 76 eri työntekijän voimin, useimmat tiiviissä yhteistyössä nuorten kanssa. Kohti nuorten Suomea –historiikissamme voi näistä lukea tarkemmin.

Polku ei ole aina ollut helppo. Välillä on onnistuttu mainiosti ja välillä monta asiaa olisi voinut tehdä paremmin. Isoin haaste on ollut rahoituksen kokoaminen. Matkan varrella olen todennut monesti, että kyllä leipänsä helpommallakin olisi voinut tienata. Yrittäjämäistä otetta on tarvittu, mutta aina on selvitty eteenpäin. Olen usein ajatellut Maria Jotunin tapaan ”jollei ole uskoa parempaan maailmaan, ei parempaa maailmaa synnykään.” Jos et itse usko asiaasi, mitään ei voi saada aikaan. Kun yhteistyökumppaneita on onneksi riittänyt, eteenpäin on päästy koko ajan.

Työ on ollut mahdollista laajan yhteistyöverkoston ja innokkaiden työntekijöiden voimin – jonkun viisaan sanoja muotoillen ”Kukaan ei ole niin fiksu kuin me kaikki yhdessä”. Matkalle on mahtunut taas tuhansia ja tuhansia ihmisiä ja kohtaamisia. Olen saanut tutustua satoihin innostaviin ja innostuneisiin ihmisiin. Miten voisinkaan kyllin kiittää teitä kaikkia? Yhdessä toimien on saatu kaikki aikaan.

Tämä kaikki onkin ollut mahdollista laajan yhteistyöverkoston ja innokkaiden työntekijöiden voimin – jonkun viisaan sanoja muotoillen ”Kukaan ei ole niin fiksu kuin me kaikki yhdessä”. Matkalle on mahtunut taas tuhansia ja tuhansia ihmisiä ja kohtaamisia. Olen saanut tutustua satoihin innostaviin ja innostuneisiin ihmisiin. Miten voisinkaan kyllin kiittää teitä kaikkia? Yhdessä toimien on saatu kaikki aikaan.

Työ on ollut itselle pitkälti elämäntapa – kuten miehellenikin oma työnsä. Olemme hyvin ymmärtäneet toisiamme ja antaneet tilaa viedä omaa intohimoa eteenpäin. Nyt on aika molempien yhdessä lähteä katsomaan, mitä elämä tuo vielä meille tullessaan.

Ajan haasteet ovat suuret niin nuorten elämässä kuin yhteiskunnassa yleisestikin. Tällaista työtä tarvitaan aina vain enemmän. Taival ei tule olemaan helppo, mutta onneksi yhdistyksen ydinajatus kantaa. Kun aikuiset uskaltavat antaa nuorille mahdollisuuksia, vastuuta ja sopivasti tukea toimia ja vaikuttaa sekä saada onnistumisen elämyksiä, siitä hyötyy niin nuoret, eri yhteisöt kuin koko yhteiskuntakin.

Toivon Nuorten Suomelle Caritan johdolla menestystä, uusia askeleita ja pitkää ikää yhteistyössä laajan verkoston kanssa!

Lämpimästi nuoria, työntekijöitä, hallituksen ja helikopteriryhmän jäseniä, laajaa ja moninaista yhteistyöverkostoa sekä rahoittajia vuosikymmenten ajalta kiittäen,

Eve

Kuvassa auditorio, jossa istuu ihmisiä ja yksi ihminen puhuu edessä. Näytöllä teksti nuorten osallisuus hyvinvointialueilla.
7.2.2025ByIn,

Nuorten osallisuus hyvinvointialueilla -seminaarissa korostui yhteistyö, pitkäjänteisyys ja rohkeus kokeilla uutta

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestämä Nuorten osallisuus hyvinvointialueilla -seminaari kokosi keskiviikkona 5.2. yhteen päättäjiä, asiantuntijoita ja nuoria keskustelemaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista hyvinvointialueilla. Seminaarin aikana todettiin useampaan otteeseen, että nuorten osallisuus hyvinvointialueilla on kehittyvä prosessi, joka vaatii aikaa, yhteistyötä ja sitoutumista eri toimijoilta. Ja on kaiken sen arvoista.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen painotti tervehdyksessään nuorten kuulemisen tärkeyttä ja pitkäjänteisen päätöksenteon merkitystä. Hän korosti, että nuorten näkökulma on keskeinen kaikissa palveluissa. Alueiden kehittämisessä tuleekin kuulua eri-ikäisten ja eritaustaisten ääni, ja sukupolvien välinen dialogi on erityisen tärkeää.

Pirkanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen muistutti, että ajat jolloin viranhaltijat yksin määräsivät suunnan, ovat ohi. Vuorovaikutus ja keskustelu ovat keskeisiä, jotta saadaan aikaan parhaat mahdolliset ratkaisut asukkaille. Hiltunen kehotti nuoria ja muita äänioikeutettuja käyttämään äänensä esimerkiksi tulevissa vaaleissa. Hiltunen korosti myös hyvinvointialueiden tarjoamien työpaikkojen merkityksellisyyttä ja kannusti nuoria hakeutumaan koulutukseen terveydenhuollon ja pelastustoimen aloille.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari totesi, että kahden vuoden kokemuksen jälkeen hyvinvointialueet ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys ovat korkealla tasolla, vaikka julkisessa keskustelussa esiin nousee paikoittain kriittisiä näkemyksiä. Hän painotti demokratian merkitystä ja yhteiskehittämisen tarvetta, jotta asukkaiden ääni saadaan aidosti kuuluviin.

Aamupäivän pikapaneeleissa keskusteltiin nuorisovaltuustojen tilanteesta, erilaisista menetelmäkokeiluista ja päättäjien jalkautumisesta sekä osallisuustyön rakenteista ja monialaisesta yhteistyöstä. Nuorisovaltuustot ovat kehittyneet hyvällä vauhdilla hyvinvointialueilla, mutta etenkin ryhmäytymisen tarve ja riittävät toimintaedellytykset puhuttivat. Menetelmäkokeiluista jaettiin hyviä kokemuksia ja erityisenä menestystekijänä koettiin nuorten mukaan ottaminen varhaisesta alkuvaiheesta kokeilun loppuun asti.

Keskusteluissa painotettiin, että nuorten osallistamisen tulee olla osa arkea ja rakenteita. Jalkautuminen nuorten luo, yhteistyö koulujen ja nuorisotyön kanssa sekä uusien vaikuttamisen muotojen kokeilu ovat avainasemassa. Keskustelijat muistuttivat, että vaikuttamisen on oltava oikea-aikaista ja asukkaiden ääni on vietävä päätöksentekoon.

Iltapäivän osiossa pureuduttiin nuorten osallisuuden kysymyksiin eri näkökulmista: parhaat käytännöt toimivaan ja vaikuttavaan nuorisovaltuustoon, menestysresepti nuorten laajaan tavoittamiseen ja kuulemiseen sekä rakenteista ja resursseista syntyvä vaikuttava osallisuustyö. Seminaarissa oli aikaa myös verkostoitumiselle niin speed datingin kuin huojuvien tornien pelailun parissa.

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke alkoi keväällä 2022 ja päättyy maaliskuussa 2025. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nuoret keskustelee aikuisten päättäjien kanssa pöydän ääressä
20.1.2025ByIn

Aikuisia tarvitaan, että nuorten ääni kuuluu

Keski-Suomen nuorisovaltuusto tapasi maakunnan liiton ja aluehallituksen väkeä

Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen ja Keski-Suomen nuorisovaltuuston yhteinen keskustelutilaisuus järjestettiin kansalaistoiminnankeskus Matarassa 14.1.2025. Tilaisuudessa sovellettiin nuorisovaltuuston viime vuonna tekemää haastetta puhelimista vapaista oppitunneista ja keskityttiin olemaan läsnä, kuuntelemaan ja ymmärtämään toisia ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä, kuten esillä olevia tietokoneita ja puhelimia.

– Tapaamisemme tärkein päämäärä on, että me aikuiset päättäjät opimme, miten te nuoret näette maailmaa. Meidän on tärkeä olla kartalla siitä, mitkä kaikki asiat vaikuttavat arjessanne, että voimme vaikuttaa niihin hyvinvointialueen ja maakunnan liiton yhteistyöllä, totesi tilaisuuden avaussanoissa Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.

Maakuntajohtaja Pekka Hokkanen kiitti nuoria aktiivisuudesta ja toivotti heidät tervetulleiksi osallistumaan myös Keski-Suomen liiton vetämään maakuntastrategiatyöhön.

– Maakuntastrategia pitää sisällään arjen asioita ja se tehdään yhdessä. Haastan jo nyt teitä osallistumaan ja tuomaan työskentelyyn nuorten terveisiä. Meille on tärkeää mahdollistaa myös nuorten ja päättäjien kohtaamiset, muun muassa vuosittaiset kansanedustajien tapaamiset.

Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen puolestaan muistutti, että yhteisten keskustelujen ja kohtaamisten myötä tekemisessä pysyy ihmisyys mukana.

– Kohtaamiset muistuttavat, etteivät asiat ole vain rahaa ja numeroita, vaan esimerkiksi me nuoret olemme ihmisiä, joilla on omia tarpeita.

Aikuiset ovat esimerkkejä

Nuorten tarpeita tuotiin esiin dialogissa, jossa nuorisovaltuuston jäsenet Kamilla Leppänen, Meeri Nissinen, Nuutti Peura ja Vanamo Vihava keskustelivat nuorten elämästä ja tulevaisuudennäkymistä Keski-Suomessa.

Keskustelussa sivuttiin muun muassa pienempien kuntien liikuntamahdollisuuksia, keskustelemisen merkitystä, turvallisuutta sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden teemaa. Turvallisuudentunteen koettiin nousevan myös yhteisöllisyydestä. Esimerkiksi koulussa nuoret kokevat kuuluvansa paremmin joukkoon, kun opettajat tuntevat ja jututtavat heitä.

Nuoret haastoivat aikuisia puhumaan asioista selkeästi ja luomaan luottavaista ilmapiiriä ja tulevaisuudenuskoa siihen, että vaikeuksista huolimatta yhdessä pärjätään. Ongelmia ei pidä nuorten mukaan silti vähätellä tai vältellä.

– Nuorilta itseltään pitää muistaa kysyä, mitä he toivovat. Aikuisena voi näyttää mallia, että puhuu asioista, kuuntelee ja myös osoittaa kuuntelevansa. Näin nuoret voivat oppia itsekin keskustelemaan, Leppänen tiivisti kohtaamisen tärkeyttä.

Aikuisten ja nuorten keskustelutaitoja päästiin harjoittelemaan heti useiden pienkeskustelujen merkeissä. Sekä nuoret että aikuiset iloitsivat merkityksellisistä kohtaamisista ja siitä, että niin moni oli halunnut antaa aikaansa tärkeälle tilaisuudelle, jonka myötä yhteistyötä on taas helpompi jatkaa.

Lisätiedot:

Meeri Nissinen
puheenjohtaja, Keski-Suomen nuorisovaltuusto
040 930 4134
meeri.nissinen(at)gmail.com

Enni Huotari
aluekehitysasiantuntija, Keski-Suomen liitto
040 675 9945
enni.huotari(at)keskisuomi.fi

Nina Peränen
palvelujohtaja, Hyvinvointi ja kumppanuudet, Keski-Suomen hyvinvointialue
050 594 6783
nina.peranen(at)hyvaks.fi

Teksti: Jenni Isopahkala, Keski-Suomen liitto
Kuva: Tero Manninen, Keski-Suomen hyvinvointialue

Kuvassa nuorten ajatuksia post it-lapuilla.
31.10.2024ByIn,

Mielipidekirjoitus: Hyvinvointialueiden osallisuustyön leikkauksista koituu kalliimpi lasku myöhemmin

Hyvinvointialueiden säästöpaineet ovat valtavat ja yt-neuvotteluista on uutisoitu jo pitkään. Moni päättäjä korostaa ymmärrettävästi säästämistä ensisijaisesti kaikesta muusta kuin suorasta potilastyöstä. Hallinnosta on kuitenkin suurimmalla osalla alueista leikattu jo useamman kerran, eikä matalalla roikkuvia hedelmiä säästötoimille muutenkaan juuri ole tarjolla. Uhkaako osallisuustyö jäädä jälleen leikkurin alle?

Nuorten osallisuuteen panostaminen on investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kun nuoria kuunnellaan ja saadaan tietoa heidän tarpeistaan ja toiveistaan, pystytään tarjoamaan paremmin tarpeita vastaavia palveluita, joista nuoret myös tietävät aiempaa paremmin ja hakeutuvat niihin oikea-aikaisemmin.

Osallisuustyön on huomattu hyvinvointialueilla parantavan päätöksenteon laatua sekä vahvistavan yhteistyötä eri palvelualojen välillä entisestään. Merkityksellinen osallisuuden kokemus myös kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa.

Lapsilla ja nuorilla on monien lakien ja sopimusten turvaama oikeus osallistua ja vaikuttaa myös hyvinvointialueilla. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa tukevat nuorten hyvinvointia. Nuorilla on halua olla mukana ideoimassa ratkaisuja ja päättämässä sote-palveluista ja pelastustoimesta. Ensimmäiset kokemukset osallisuudesta kantavat pitkälle aikuisuuteen. Onkin tärkeää varmistaa, että ne ovat positiivisia. Ottamalla nuoret mukaan nyt kasvatetaan myös tulevaisuuden aktiivisia asukkaita ja päättäjiä.

Vaikka osallisuustyö näyttäisikin nyt hankalassa taloustilanteessa helpolta leikkauskohteelta, maksetaan sen laiminlyönnistä tulevaisuudessa vielä korkeampaa hintaa. Osallistaen rakennamme parempia hyvinvointialueita nuorille ja kaikille muillekin asukkaille.

Sara Nyman
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto

Ella Kankaanranta
Nuorten Akatemia

Laura Mäkäläinen
Nuorten Suomi

 

Mielipidekirjoitus julkaistu seuraavissa lehdissä:

Maaseudun tulevaisuus 17.10.2024

Aamulehti 20.10.2024

 

Kolme nuorta tietokoneen äärellä.
25.9.2024ByIn,

Aluevaalit 2025 -peli tuo tietoa vaaleista ja äänestämisestä nuorille

Aluevaalit 2025 -peli on Nuorten Suomi ry:n kehittämä vaaliteemainen peli, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa hyvinvointialueista ja aluevaaleista, niihin liittyvistä käytännöistä sekä äänestysprosessista. Peli on suunnattu osaksi opetusta yläkouluihin ja toiselle asteelle sekä äänestysikäisille nuorille ja nuorille aikuisille, ja se on pelattavissa maaliskuun 2025 ajan.

Aluevaalit 2025 -peliä pelataan internetin välityksellä Seppo.io -oppimisalustalla, joka mahdollistaa pelaamisen sijainnista riippumatta. Pelin on tarkoitus olla ennen kaikkea informatiivinen, mutta se myös kannustaa nuoria vaikuttamaan ja tuomaan omia mielipiteitä esiin. Tehtävät ovat monipuolisia ja antavat pelaajalle mahdollisuuden käyttää luovuuttaan. Pelin pelaaminen kestää pelaajasta riippuen noin 10–20 minuuttia. Pelin ympärille luodaan myös 45 minuutin mittainen oppituntikokonaisuus, jota voi hyödyntää opetuksessa.

Pelin demo-versio ja oppituntipaketti julkaistaan tämän artikkelin yhteydessä tammikuussa 2025. Peli on auki pelattavana maaliskuun 2025 ajan.

Aluevaalit 2025 -peli on osa Allianssin Politiikkaviikkoa, joka on valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille. Peli pohjautuu Nuorten Suomen Kuntavaalit 2021 -peliin sekä yhdessä nuorten kanssa kehittämään Vaikuta! -teemapäivän konseptiin, jonka tarkoituksena on vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja kannustaa nuoria vaikuttamaan.

Lisätiedot:

Laura Mäkäläinen
Osallisuuden asiantuntija / Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke
044 012 4609
laura.makalainen@nuortensuomi.fi

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

12.9.2024ByIn

Keskisuomalaisten nuorten aloite: Oppitunnit ilman puhelimia

Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Keski-Suomen liiton tiedote 12.9.2024

Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa. Keski-Suomen nuorisovaltuusto luovutti aloitteen puhelimista vapaista oppitunneista Keski-Suomen sivistysjohdolle. Nuorisovaltuusto esittää, että kaikissa Keski-Suomen kouluissa muutetaan järjestyssääntöjä siten, että oppitunneilla eivät puhelimet ole esillä.

”Puhelimessa vilahtaa ilmoitus toisensa perään: uusi kuva, video, viesti, kommentti… Käsi tarttuu koukkuun ja selaa. Yhä uudestaan ja uudestaan. Keskittymiskyky herpaantuu, ajatukset eivät pysy kasassa. Mitä tunnilla oikein puhuttiin? Mitä jos kellään ei olisi puhelin auki ja voisi olla aivan rauhassa?”
 
Heikkenevät PISA-tulokset ja nuoren sukupolven hyvinvoinnin tason lasku on huolta herättävä ongelma. Nuoria vaivaavat keskittymisvaikeudet, ahdistuneisuus, motivaation puute, mielenterveysongelmat ja univaikeudet. Monet kärsivät jopa syrjäytymisestä, yksinäisyyden tunteesta ja sosiaalisen elämän rapistumisesta. Esimerkiksi kasvaneella sosiaalisen median seuraamisella on huomattu olevan yhteys keskittymisvaikeuksiin ja ahdistuksen lisääntymiseen.

Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa ja ovat edelläkävijöinä tarttuneet ennakkoluulottomasti asiaan, jota pohditaan ympäri Suomea ja maailmalla: puhelimen käyttöön koulupäivien aikana. Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen luovutti Oppitunnit ilman puhelimia -aloitteen Keski-Suomen sivistysjohtajien verkostolle Äänekoskella 12.9.2024.

Nuoret kaipaavat rajoja

Nissisen mukaan Keski-Suomen nuorisovaltuuston Nuorisofoorumissa nousi keväällä esiin huoli puhelimen haitoista koulumaailmassa. Nuoret kokevat, että kouluissa ajatukset täyttää puhelimen maailma ja kasvokkainen yhteinen tekeminen kavereiden kanssa on vähentynyt.

– Kukapa jaksaisikaan keskittyä historian opiskeluun, kun Tiktok ja chatit ovat käden ulottuvilla. Enenevissä määrin välitunnit menettävät merkityksensä, kun palautumisen, liikunnan ja opittujen asioiden käsittelyn sijaan vapaa-aikana istutaan puhelimet kädessä, sanoo Nissinen.

– Ongelma on vaikea sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yksilön, etenkin nuoren, on hyvin vaikea päästä irti tämän kaltaisesta riippuvuudesta yksin. Siksi vastuuta ongelman korjaamisesta halutaan antaa myös päättäjille, Nissinen painottaa.

Hyviä keinoja puhelimen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi puhelimen käytön rajoittamisen lisäksi, ovat oppilaiden järjestetty välituntitoiminta ja ryhmäytyminen. Kasvavalle ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa jonnekin ja olevan osa yhteisöä.

Nuorten aloitteen ottivat vastaan Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Kari Pirinen ja Äänekosken opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen.

– On ilahduttavaa, että keskisuomalaiset nuoret ovat näin aktiivisia ja tällainen aloite nousee nuorilta itseltään. Haluamme kuulla ja tukea nuoria. Tämä onkin erinomainen avaus yhteiselle keskustelulle tästä teemasta, kiittelee Kari Pirinen.

Yhteistä keskustelua Keski-Suomessa käydään nuorten ja päättäjien välillä eri foorumeilla. Esimerkiksi Keski-Suomen sivistysjohtajien verkosto tapaa nuorisovaltuuston edustajia vuosittain.

Liitteet:

Keski-Suomen nuorisovaltuuston aloite: Oppitunnit ilman puhelimia

Lisätietoja:

  • Meeri Nissinen, Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja, p. 040 930 4134, meeri.nissinen(at)gmail.com
  • Nina Peränen, palvelujohtaja, Hyvinvointi ja kumppanuudet, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 594 6783, nina.peranen(at)hyvaks.fi
  • Enni Huotari, aluekehitysasiantuntija, Keski-Suomen liitto, p. 040 675 9945, enni.huotari(at)keskisuomi.fi
  • Kari Pirinen, kehittämispäällikkö, Keski-Suomen liitto, p. 040 720 6918, kari.pirinen(at)keskisuomi.fi
  • Niina Rautanen, opetus- ja kasvatusjohtaja Äänekosken kaupunki, p. 040 514 8102, niina.rautanen(at)aanekoski.fi

 

kuvassa teksti Mikä vituttaa demokratiassa
14.6.2024ByIn

SuomiAreenassa keskustellaan siitä, mikä vituttaa demokratiassa

Tervetuloa päästelemään höyryjä Nuorten Suomen Mikä vituttaa demokratiassa? – avoimeen keskusteluun Eetunaukion lavalle tiistaina 28.5. klo 18-18.45!

 

SuomiAreenassa keskustellaan siitä, mikä vituttaa demokratiassa

Tiistaina 25.6. klo 18 Porin Eetunaukion lavalle kokoonnutaan keskustelemaan, mikä demokratiassa on tällä hetkellä pielessä. Ratkaisuehdotuksiakin saa ehdottaa, mutta se ei ole pakollista.

Vitutus on voimavara. Tule kokeilemaan, miltä tuntuu päästellä höyryjä ja kertomaan, mikä vituttaa demokratiassa. Voit tuoda omat näkemykset ja ajatukset esille rennolla tavalla. Tilaisuudessa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

Ohjelman järjestää Nuorten Suomi ry, joka on nuorten toimijuutta ja vaikuttamista edistävä asiantuntijajärjestö. Tavoitteenamme on, että jokaiselle nuorella olisi mahdollisuus toimia ja vaikuttaa haluamallaan tavalla. Kehitämme nuorten kanssa yhdessä kuulemisen ja osallistumisen tapoja.

SuomiAreenan Mikä vituttaa demokratiassa? -keskustelu on saanut inspiraation nuorten ideoimasta Mikä vituttaa? -konseptista, joka mahdollistaa eri organisaatioille matalan kynnyksen palveluiden kehittämisen nuorten kanssa. Mikä vituttaa? -ilta on tilaisuus, jossa on suoraa puhetta mieltä painavista asioista. Illassa saa nimensä mukaisesti purkaa turhautumista yhteiskunnan epäkohdista.

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Laura Mäkäläinen
044 012 4609
laura.makalainen@nuortensuomi.fi

Carita Hännivirta
044 012 4606
carita.hannivirta@nuortensuomi.fi

 

15.2.2024ByIn, ,

Keski-Suomen on pidettävä nuoret maakunnassa ja siksi haastamme yritykset mukaan uudenlaiseen kampanjaan

Vierailija-palsta, Keskisuomalainen: Keski-Suomen on pidettävä nuoret maakunnassa ja siksi haastamme yritykset mukaan uudenlaiseen kampanjaan

Ari Hiltunen

 

Keski-Suomen elinvoimaa haastavat väestön vanheneminen ja väheneminen. Ennusteet kertovat, että Keski-Suomen väkiluvun lasku jatkuu, jos asialle ei tehdä mitään. Samojen haasteiden parissa painitaan ympäri Suomea, joten yhtälö on haastava. Miten juuri Keski-Suomi säilyy voittajana ja saamme pidettyä nuoret maakunnassamme?

Kauppakamarimme Teollisuusvaliokunta on tarttunut aiheeseen vuosien varrella. Muutama vuosi sitten kauppakamarissamme toimi somelähettiläs, joka vieraili keskisuomalaisissa teollisuusalan yrityksissä ja teki nuorille suunnattua, innostavaa sisältöä sosiaalisen median kanaviin.

Viime vuonna valiokunta järjesti TekijäKS-viikon, jonka aikana yritykset kutsuivat oppilaita ja opiskelijoita avoimien ovien päiviin tai kävivät vierailuilla oppilaitoksissa.

Tänä vuonna valiokunta otti kohderyhmäkseen alueen oppilaitosten opinto-ohjaajat. Elokuun puolivälin tienoilla lähes 60 opinto-ohjaajaa ja työllisyyspalveluiden edustajaa kokoontui ajankohtaisen tiedon äärelle, kun eri teollisen alan toimijat kertoivat nuorten työllistymisestä ja yhteistyömahdollisuuksista.

Haluamme kutsua kaikkia yrityksiä yhteistyöhön. Olemme mukana Nuoret keskelle hyvää -kampanjassa, jossa sitoudumme kannustamaan alueen yrityksiä tarjoamaan työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, joissa nuorille tarjotaan turvallinen, opettava sekä osallistava kokemus työelämästä.

Haastamme Keski-Suomen yritykset mukaan kampanjaan. Kampanjassa osallistuvat organisaatiot kertovat, mitä he tekevät nuorten eduksi tällä hetkellä ja mitä uutta hyvää he sitoutuvat tekemään jatkossa. Aiheesta voi lukea lisää Nuoret keskelle hyvää -kampanjan sivuilta.

Keskisuomalaisissa organisaatioissa tehdään aiheen tiimoilta paljon hyviä asioita, jotka kannattaa ehdottomasti tuoda näkyviksi. Esimerkiksi osa yrityksistä on ottanut niin sanotun kouluttajan roolin ja palkkaa nuoria suoraan koulun penkiltä. Kokemukset kertovat, että investoinnit osaamisen kehittämiseen ovat kannattaneet, sillä näin yrityksiin on saatu hyviä työntekijöitä.

Positiivista on se, että alueemme oppilaitokset keikkuvat korkeilla sijoilla opiskelijahauissa. Niiden mukaan nuoret kyllä haluavat jäädä opintojen jälkeen Keski-Suomeen, kunhan vain hyvä työpaikka löytyy. Opiskelijat ovat kertoneet, ettei harjoittelupaikkoja aina löydy tai niiden löytäminen on haastavaa.

Tänne saapuneilla kansainvälisillä opiskelijoilla ja osaajilla sekä heidän sitouttamisessaan maakuntaan on suuri potentiaali. Harjoitteluun tai töihin pääsy saattaa kuitenkin tyssätä vaatimuksiin suomen kielen osaamisesta.

Kun tarttumapinta työelämään jää ohueksi, on kotimaahan helppo palata. Tähän meillä ei ole varaa, kun samaan aikaan useilla toimialoilla kärsitään työvoimapulasta.

Monessa keskisuomalaisessa yrityksessä on jo vakiintuneet käytännöt ulkomaalaisen työntekijän perehdyttämiseen, ja parhaimmillaan kansainvälisistä osaajista on saatu sitoutuneita työntekijöitä, jotka rikastuttavat yrityksen kulttuuria ja ilmapiiriä.

Haastamme kaikki mukaan yhteisiin talkoisiin – pidetään nuoret ja kv-osaajat maakunnassamme!

 

Kirjoittaja on Keski-Suomen kauppakamarintoimitusjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla 18.9.2023.

Kuvassa nuoret ottavat puhelimella ryhmäkuvaa.
11.1.2024ByIn,

Etsimme oppisopimusopiskelijaa nuoriso-ohjaajaksi!

Nuorten Suomi ry on uudistuva ja kokeilunhaluinen asiantuntijaorganisaatio, jonka tarkoituksena on edistää nuorten toimijuutta ja vaikuttamista yhteistyössä eri tahojen kanssa. 

Etsimme STEAn Paikka Auki –ohjelman tuella 18-29-vuotiasta työtöntä tai työelämän ulkopuolella ja ilman päätoimista opiskelupaikkaa olevaa

OPPISOPIMUSOPISKELIJAA NUORISO-OHJAAJAKSI

Nuoriso-ohjaajalta toivomme yhteistyö- ja organisointikykyä, joustavuutta, halua toimia nuorten ohjaajana ja innostajana sekä innostunutta työotetta. Eduksi katsotaan viestinnälliset taidot ja kokemus nuorten kanssa toimimisesta ja tapahtumien järjestämisestä. Jos et vielä ole ehtinyt taitoja kerryttää esimerkiksi harrastuksissa, ei hätää – ehdit kyllä oppia, kunhan asenne on kohdallaan. 

Työtehtäviin kuuluvat erityisesti

  • nuorten ohjausta, koulutusta ja valmennusta
  • nuorten ryhmien toiminnan koordinointia
  • tilaisuuksien ja tapahtumien organisointia
  • viestinnän tehtäviä

Tarkempaa tehtävänkuvaa rakennettaessa voidaan huomioida valitun henkilön erityisosaamisalueet ja mielenkiinnon kohteet. Oppisopimuksen koulutusalaksi on suunniteltu nuoriso- ja yhteisö-ohjaajan tutkintoa, mutta sen vaihtaminen toiseen on mahdollista. Oppisopimuskoulutettavalla voi olla jokin koulutus pohjalla, jonka avulla työllistyminen ei ole ollut mahdollista ja kaipaa täydentävää osaamista.

Työntekijä on osa työtiimiä ja saa tukea työhönsä työyhteisön ohjaajalta ja muilta jäseniltä sekä myös Paikka auki –koordinaatiotiimiltä.  Tarjoamme mahdollisuuden kehittää nuoria aktivoivaa toimintaa, oppia työelämän kannalta merkittäviä taitoja, verkostoitua sekä saada samalla ammattitutkinto.

Työ alkaa 7.3.24 tai sopimuksen mukaan ja kestää tutkinnon ajan (n. 36 kk). Kyseessä on kokoaikatyö (tarvittaessa työaikaa voidaan vähän pienentää). Toimistomme sijaitsee Jyväskylässä. Työ tapahtuu toimistolta käsin ja sisältää satunnaisesti ilta- ja viikonlopputöitä. 

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluetteloineen sähköpostin liitetiedostona ke 14.2. mennessä osoitteeseen eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi. Haastattelut järjestetään viikolla 8 osoitteessa Matarankatu 6 A 1, Jyväskylä. 

Työsuhde varmistuu, kun Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa avustuspäätöksen vuodelle 2024.

Kannustamme hakijoiksi eri sukupuolien edustajia sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.

Lisätietoja www.nuortensuomi.fi, www.paikka-auki.fi ja toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkaselta, eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi p. 040 552 8070.

27.11.2023ByIn

Etelä-Pohjanmaan Nuorisofoorumi kokosi yhteen vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria

Nuorten Suomi oli mukana toteuttamassa ensimmäistä kertaa järjestettävää Etelä-Pohjanmaan Nuorisofoorumia, jonne kokoonnuttiin nuorten, vaikuttajien ja päätöksentekijöiden voimin keskustelemaan nuoria puhututtavista asioista. Tapahtuman pääteemoina olivat nuorten mielenterveys ja vaikuttaminen, jotka ovat hyvin ajankohtaisia teemoja myös yhteiskunnallisella tasolla.

Nuorisofoorumissa nuoret saivat oivallisen tilaisuuden verkostoitua ja osallistua keskusteluun heitä koskevassa päätöksenteossa. Päivä piti sisällään niin päättäjien puheenvuoroja, työpajatyöskentelyä että osallistumista Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston yleiskokoukseen. Ohjaajille oli tarjolla Vaikuta!-teemapäivän järjestäjäkoulutus.

–  Nuorisofoorumin on tarkoitus avata nuorille uniikki mahdollisuus vaikuttaa ja perehtyä sekä hyvinvointialueen tarjoamiin mielenterveyspalveluihin Etelä-Pohjanmaalla että Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston toimintaan. Toiveenamme on kehittää mielenterveyspalveluita ja EP-Nuvan toimintaa laajemmin nuorten mielipiteiden kautta, avaa Etelä-Pohjanmaan Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Juuso Försti.

Nuorisofoorumissa oli mukana myös Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen. Hänen mielestään nuorten ääni tulee saada kuuluviin entistä enemmän kaikessa paikallisessa päätöksen teossa.

Tapahtuma kokosi yhteen Etelä-Pohjanmaan kuntien ja hyvinvointialueen nuorisovaltuutettuja, nuorisovaltuustojen ohjaajia sekä sidosryhmien edustajia, päättäjiä ja viranhaltijoita. Paikalle saapui huikeat 60 osallistujaa ympäri maakuntaa – osa yhteiskyydityksellä ja osa omin kulkuvälinein.

–  Hyvinvointialueen näkökulmasta on tärkeää tukea nuorten osallisuutta päätöksentekoon. Nuorisofoorumissa tämä toteutuikin – oli oleellista kuulla nuorten näkemyksiä ja käydä yhteistä vuoropuhelua tilaisuuteen osallistuneiden eri toimijoiden kesken, toteaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perhekeskuksen palveluyksikköjohtaja Sirpa Tuomela.

Nuorisofoorumi järjestettiin lauantaina 25.11.2023 Ähtärin Pirkanlinnassa. Tapahtuman järjestivät Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ja hyvinvointialueen nuorisovaltuusto. Mukana yhteistyössä olivat Ähtärin nuorisopalvelut, Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry., Nuorten Suomi ry sekä Etelä-Pohjanmaan liitto.

1 2 3 … 6

Nuorten uutiset

Näiltä sivuilta löydät uutisia ajankohtaisista tapahtumista, tilaisuuksista ja tuloksista.