Category

Ajankohtaista
Vaikuta-teemapäivä koulutus keväällä 2021

Millainen toiminta tukisi nuorten omaa toimijuutta? Millä tavoin saataisiin nuoret osallistettua keskusteluun ja vaikuttamaan ajankohtaisiin aiheisiin?

Nuorten kanssa yhdessä kehitetty Vaikuta!-teemapäivä on tapahtumakonsepti, joka osaltaan vastaa näihin kysymyksiin. Teemapäivän  tarkoituksena on innostaa ja kannustaa nuoria vaikuttamaan. Pelillisyyttä hyödyntävä teemapäivä on monipuolinen ja mieluinen tapa osallistua.

Nuorten Suomi toteuttaa yhteistyössä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston kanssa Vaikuta!-teemapäivän perehdytyksen sekä koulutuksen, josta saa valmiudet päivän järjestämiseen. Koulutus on suunnattu nuorten osallisuuden parissa työskenteleville tai nuorten vaikuttamista edistäville, kuten nuorisotyöntekijöille, nuorisovaltuustojen ohjaajille sekä kuntien hyvinvointi- tai osallisuuskoordinaattoreille. Vaikuta!-teemapäivää voi soveltaa useissa eri toimintaympäristöissä, kuten kouluissa, nuorisotiloilla ja järjestöjen toiminnassa.

Keväällä 2021 järjestetään etäyhteyksin kaksi samansisältöistä Vaikuta!-teemapäivän perehdytystä, 18.3. ja 22.4. klo 13-14.30. Perehdytyksessä tutustutaan teemapäivän konseptiin ja taustaan. Esillä on myös ALL-YOUTH tutkimushankkeen tutkijoiden näkemyksiä teemapäivästä demokratiakasvatuksen virittäjänä.  Osallistujat pääsevät pelaamaan teemapäivistä tuttua Vaikuta!-demopeliä.

Kaksiosaisen järjestämiskoulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet päivän toteuttamiseen. Vaikuta!-teemapäivän koulutuspäivät ovat ti 27.4. klo 13-16 ja pe 7.5. klo 9-12. Myös koulutus järjestetään etäyhteyksin. Koulutukseen osallistuminen edellyttää perehdytykseen tai aikaisempiin  infoihin osallistumisen.

Koulutuksessa tutustutaan mm. Vaikuta!-teemapäivän rakenteeseen, yhteistyötahojen rooliin, nuorten osallistamiseen sekä sovellusmahdollisuuksiin. Osallistujilla on myös mahdollisuus osallistua keväällä (etä)toteutettaviin Vaikuta!-teemapäiviin Tampereella ja Jyväskylässä. Koulutuksen aikana rakennetaan myöhemmin hyödynnettävä Vaikuta!-peli, joka sisältää osallistavia tehtäviä ja työpajoja. Tavoitteena on, että osallistujat järjestävät Vaikuta!-teemapäivän omassa työympäristössään lukuvuoden 2021-2022 aikana.

Ilmoittautuminen perehdytyksiin TÄÄLTÄ 18.3.2021 ja TÄÄLTÄ 22.4.2021
Ilmoittautuminen koulutukseen TÄÄLTÄ

Lisätietoa: https://www.nuortensuomi.fi/vaikuta-teemapaiva/

Keski-Suomen Järjestöareenan puheenjohtaja sekä järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän jäsenet on valittu vuosille 2021–2022. Nuorisojärjestöjen uudeksi edustajaksi valittiin Nuorten Suomen Carita Hännivirta. 

Keskisuomalaisten järjestöjen ja Keski-Suomen liiton yhteistyöelin, Keski-Suomen Järjestöareena, on kokouksessaan 16.12.2020 valinnut kaudelle 2021–2022 puheenjohtajakseen Katariina Luodon Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:stä. Kokous päätti myös Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän kokoonpanon, ja seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittiin kaikkiaan 14 toimialaedustajaa.

Kumppanuuspöytään haettiin jäseniä avoimella hakuilmoituksella, ja määräaikaan 7.12.2020 mennessä ehdotuksia tuli yhteensä 19. Ehdokkaiksi pyydettiin henkilöitä, jotka voivat sitoutua käyttämään aikaansa työskentelyyn ja joilla on laaja-alaista asiantuntijuutta järjestökentästä sekä kykyä edustaa järjestökenttää omaa järjestöään tai toimialaansa laajemmin.

Kumppanuuspöydän tulevien vuosien tehtävinä on mm. muodostaa yhteistä näkemystä järjestöjen tulevaisuuden haasteista ja vaikuttamistyön asioista maakunnassa, järjestöjen rahoitukseen ja tulevaisuuden resursseihin vaikuttaminen sekä järjestöjen merkityksen näkyväksi tekeminen. Kumppanuuspöytä tulee valitsemaan keskuudestaan kumppanuuspöydän puheenjohtajan kevään 2021 ensimmäisessä kokouksessaan.

Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän kokoonpano vuosina 2021–2022

Potilas- ja kansanterveysjärjestöt
Pigg Kristiina, Keski-Suomen Sydänpiiri ry

Vammaisjärjestöt
Ansio Liisa, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry

Päihdejärjestöt ja työvalmennus
Pokkinen Heikki, Sovatek-säätiö

Lastensuojelu, kriisi- ja lähisuhdeväkivaltatyö
Huovinen Susanna, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Mielenterveys- ja kriisityö
Hauvala Tuija, Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry/Kriisikeskus Mobile

Työllisyysjärjestöt
Heiskanen Elina, Jyväskylän Katulähetys ry

Omaisjärjestöt
Wacker Minna, Keski-Suomen Muistiyhdistys ry

Liikuntajärjestöt
Lehtoranta Petri, Keski-Suomen Liikunta ry

Eläkeläisjärjestöt
Piitulainen Maija, Keski-Suomen Eläkeläisjärjestöjen Neuvottelukunta

Kylätoiminta, maaseudun kehittäminen
Seppälä Tiina, Maaseutukehitys ry

Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajajärjestöt
Sibomana Emmanuel, Paremmin Yhdessä ry

Nuorisojärjestöt
Hännivirta Carita, Nuorten Suomi ry

Kulttuurijärjestöt
Kylmälahti Riina, Suomen Nuorisoseurat ry

Yhteistoimintajärjestöt
Luoto Katariina, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Keski-Suomen Järjestöareena on keskisuomalaisten järjestöjen yhteenliittymä, joka on syntynyt järjestöjen omasta tarpeesta tuntea toisensa paremmin, tehdä yhteistyötä tiiviimmin ja parantaa järjestökentän vaikuttamismahdollisuuksia. Järjestöareena on toiminut vuodesta 2008.
Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä on Järjestöareenan tavoitteiden mukaisesti toimiva vaikuttamisen ja kehittämisen kanava, joka tekee näkyväksi järjestöjen merkityksen, toiminnan ja asiantuntijuuden sekä vaikuttaa järjestöjen asemaan maakunnassa.

Lisätietoja:
Keski-Suomen Järjestöareenan puheenjohtaja (2019–2020)
Tiina Sivonen
tiina.sivonen@kyt.fi

Lapsen oikeudet -peliä pelattiin laajasti lapsen oikeuksien viikolla ja yli tuhat lasta Jyväskylästä ja Muuramesta osallistui peliin. Pelaajina oli lapsia ensimmäisestä luokasta aina kuudesluokkalaisiin asti.

Lasten ajatukset esiin päättäjille

Pelin kehittäminen lähti liikkeelle tarpeesta saada lapsilta kokemuksellista tietoa Jyväskylän kaupungin laajaa hyvinvointikertomusta varten. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Muun muassa sen pohjalta päättäjät pohtivat, mihin asioihin tulee panostaa tulevaisuudessa ja mihin suunnata resursseja. Jotta lapsia pystyttiin tavoittamaan laajasti ja lapsilähtöisesti, syntyi idea Vaikuta!-pelin soveltamisesta lapsen oikeuksien viikolla pelattavaan mobiilipeliin.

Pelin tavoitteena oli:

1) Lisätä lasten tietoja lapsen oikeuksista

2) Kerätä lapsilta tietoa lapsen oikeuksien toteutumisesta

3) Kerätä lapsilta kokemuksellista tietoa omasta hyvinvoinnistaan

Lapsen mukana pelin kehittämisessä

Pelin kehittämisprosessiin osallistui lapsia ja kaupungin työntekijöitä.  Lapsilta muun muassa kysyttiin LastenParlamentin infotilaisuuksien yhteydessä ajatuksia pelin reunaehdoista – tämän perusteella peliin luotiin tasot, pisteiden kerääminen sekä tietysti monipuolisia ja haastavia tehtäviä. Kehittämisprosessi jatkui PikkuParlamenttien tapaamisissa, joissa LastenParlamentin edustajien kanssa pohdittiin lasten hyvinvointiin positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä Flinga-alustaa hyödyntäen. Tämän perusteella pyrittiin tunnistamaan tietoaukot ja pelin painopisteeksi valikoituikin harrastaminen ja vapaa-aika. Lasten omia ilmauksia myös poimittiin alustalta suoraan peliin.

Satoja lapsia kuultu pelin kautta

Lapsen oikeudet -pelistä tehtiin versiot 1.–3.-luokkalaisille sekä 4.–6.-luokkalaisille lapsille. Tehtävänannoissa hyödynnettiin paljon videoita ja äänitteitä, jotta pelaaminen olisi pienemmillekin lapsille mahdollisimman helppoa. Pelissä lapset pääsivät muun muassa täydentämään puuttuvia lapsen oikeuksia, äänestämään emojeilla, räppäämään ja piirtämään kuvan maapallon tulevaisuudesta.

Lapsen oikeudet -peli oli avoinna hieman yli viikon ja tänä aikana pelaajia oli yli tuhat. Se tarkoittaa, että yli tuhat lasta sai tietoa lapsen oikeuksista pelin tehtävien kautta, kertoi mielipiteensä lapsen oikeuksien toteutumisesta ja jakoi ajatuksiaan vapaa-ajasta laajaa hyvinvointikertomusta varten.

Lapsen oikeudet -pelin tulosten koonnin näet tästä.

 Lapsen oikeudet -peli on osa Jyväskylän LastenParlamentin toimintaa.

Nuorten Suomi ry on uudistuva ja kokeilunhaluinen asiantuntijaorganisaatio, jonka tarkoituksena on edistää nuorten vaikuttamista ja toimijuutta yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Etsimme STEA:n Paikka Auki –ohjelman tuella, alle 30-vuotiasta työtöntä tai työelämän ulkopuolella ja ilman opiskelupaikkaa olevaa oppisopimusopiskelijaa toimimaan organisaatiomme

TAPAHTUMATUOTTAJANA.

Tapahtumatuottajalta toivomme yhteistyö- ja organisointikykyä, joustavuutta sekä innostunutta työotetta. Eduksi katsotaan kokemus tapahtumien järjestämisestä, hyvät tietotekniset taidot (office-ohjelmat, some-alustat) ja viestinnälliset taidot (kirjoitustaito, videokuvaus, valokuvaus, some-kanavien hallinta).

Työtehtäviin kuuluvat

  • tilaisuuksien ja tapahtumien organisointia
  • viestinnän  ja markkinoinnin tehtäviä
  • erilaisia toimistotöitä

Tarkempaa tehtävänkuvaa rakennettaessa voidaan huomioida valitun henkilön erityisosaamisalueet ja mielenkiinnon kohteet. Oppisopimuksen koulutusalaksi on suunniteltu merkonomin tutkintoa, mutta sen vaihtaminen toiseen on mahdollista (mm. media-assistentti). Oppisopimuskoulutettavalla voi olla jokin koulutus pohjalla, jonka avulla työllistyminen ei ole ollut mahdollista ja kaipaa täydentävää osaamista.

Työntekijä on osa työtiimiä ja saa tukea työhönsä työyhteisön muilta jäseniltä sekä myös Paikka auki –koordinaatiotiimiltä.  Tarjoamme mahdollisuuden kehittää nuoria aktivoivaa toimintaa, oppia työelämän kannalta merkittäviä taitoja, verkostoitua sekä saada samalla ammattitutkinto.

Työ alkaa 10.8.2020 tai sopimuksen mukaan ja kestää tutkinnon ajan (24-30 kk). Kyseessä on kokoaikatyö (tarvittaessa työaikaa voidaan vähän pienentää). Toimistomme sijaitsee Jyväskylässä.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluetteloineen sähköpostin liitetiedostona to 11.6. klo 15 mennessä osoitteeseen eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi. Haastattelut järjestetään tiistaina 16.6. osoitteessa Matarankatu 6 A 1, Jyväskylä.

Lisätietoja www.nuortensuomi.fi, www.paikka-auki.fi ja toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkaselta, eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi p. 040 552 8070.

 

LastenParlamentin Suuristunnon työpajatyöskentelyä

Nuorten Suomen vuosikokous pidettiin 26.3. olosuhteiden pakosta etäkokouksena. Hyvin kokous onnistui niinkin. Perinteisen vuosikokouksen tapaan hyväksyttiin toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio.  Viime vuosi oli jälleen sisältörikas. Siihen, mitä kaikkea viime vuonna tapahtui, pääset tutustumaan TÄÄLTÄ.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin kehittämispäällikkö Tarja Tuomainen (Edita Oy), jolla käynnistyi nyt kolmas vuosi yhdistyksen johdossa. Tarja tuo laajan osaamisen koulutuksen kentältä mukanaan. Uudelle hallituskaudelle valittiin toimitusjohtaja Tiinu Wuolio (Medita Communication Oy) ja harrastustoiminnan suunnittelija Riina Kylmälahti (Suomen Nuorisoseurat) sekä varajäseneksi erikoissuunnittelija Milla Lewandovski (Jyväskylän kaupunki).

Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin toiminnanjohtaja Jari Ketola (Pesäpuu ry), kehittämispäällikkö Tiina Sivonen (KYT ry), hankekoordinaattori Arto Lampila (Jyväskylän kaupunki/Nuoret ja osallisuus kulttuurissa -hanke) sekä nuorten edustajana Oona Laitinen. Hallituksen jäseninä jatkavat lehtori Tanja Kuitunen (Poke), lehtori Matti Rautiainen (Jyväskylän yliopistolta/OKL) sekä varajäseninä nuorten edustaja Nea Auer ja lehtori Marjo Kolehmainen (Humak).

Nuorten maakunta -hankkeessa on koottu hankkeen kokemuksia ja havaintoja yhteen hieman tavallisesta poikkeavassa muodossa: podcastina.

Kuusiosaisessa podcast-sarjassa pohditaan muun muassa nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien toimintaa, kaikkien nuorten osallisuutta, nuoria poliittisina toimijoina, virkamiesten ja päättäjien vastuuta nuorten kuulemisesta sekä osallisuuden ja nuorten vaikuttamisen edistämisen erilaisia malleja. Sarjassa kuullaan hankkeen projektikehittäjien Eeva Mäntylän ja Tarja Kovasen lisäksi nuorten osallisuuden asiantuntijoita sekä tietysti nuoria vaikuttajia.

Tavoitteena on pohtia nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja niiden edistämisestä monipuolisesti. Sarja tarjoaa myös käytännön vinkkejä nuorten vaikuttamisen ja osallisuuden edistämiseen.

Sarjan voit kuunnella täältä.

Nuorten maakunta -hankkeessa edistettiin nuorten maakunnallista vaikuttamista ja yhteiskunnallista osallisuutta vuosina 2017–2019.

 

Etsimme nyt LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN ASIANTUNTIJAA toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Työskentely-ympäristönä on Jyväskylän Lasten Parlamentti ja Nuorten Suomi ry:n lasten ja nuorten vaikuttamista edistävät projektit.

Asiantuntija
– innostaa lapsia ja nuoria osallistumaan, toimimaan ja vaikuttamaan
– kehittää lasten ja nuorten vaikuttamiseen liittyviä rakenteita ja toimintamalleja, esim. oppilaskunta- ja Lasten Parlamentti -toimintaa
– kehittää toimintoja yhdessä eri toimijoiden kanssa

Tämä työ saattaa olla sinua varten, mikäli
– olet kiinnostunut edistämään lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia
– sinusta on antoisaa työskennellä moninaisissa verkostoissa niin lasten, nuorten kuin aikuisten kanssa
– sinulla on erinomaiset vuorovaikutus- ja organisointitaidot
– osaat käyttää lapsille / nuorille sopivia toimintatapoja
– olet innostuva, kehittämisorientoitunut, kuunteleva ja joustava tekijä, joka syttyy uusista ja isoistakin haasteista
– sinulla on tehtävään soveltuva vähintään alemman korkea-asteen koulutus

Työaika on 80 % tai sopimuksen mukaan. Työ alkaa mahdollisimman pian. Työpiste sijaitsee Jyväskylässä, mutta myös etätyön tekeminen on jonkin verran mahdollista. Työ tehdään ensisijaisesti Keski-Suomessa. Ajokortti on välttämätön. Työhaastattelut järjestetään viikolla 36.
Lähetä hakemuksesi palkkatoivomuksineen 31.8. mennessä osoitteeseen eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi. Lisätietoja toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen, p. 040 5528070 tai Lasten Parlamentin koordinaattori Turo Teittinen, p. 044 515 5336.

Nuorten Suomi ry on nuorten toimijuutta ja vaikuttamista edistävä asiantuntijaorganisaatio. Toiminta-ajatuksena on yhdessä eri toimijoiden kanssa kehittää ja tukea sellaisia rakenteita sekä nuoria innostavia toiminnan tapoja ja tilaisuuksia, joissa nuoret voivat oivaltaa uutta, saada aikaan ja vaikuttaa. Lisätietoja www.nuortensuomi.fi.

Haemme itsenäiseen työskentelyyn pystyvää ja luotettavaa GRAAFIKKOA

Tehtäviin kuuluvat kuvankäsittely- ja taittotyöt, verkkosivujen päivittäminen sekä muut ICT-tehtävät ja näiden kehittäminen.

Työtehtävien ansiokas hoitaminen edellyttää kohtuullisen hyvää graafista osaamista (Adobe Creative Cloud), taitoa käyttää Office-ohjelmia  (Word, Excel, PowerPoint, Outlook) sekä yhteistyötaitoja, joita tarvitaan tiiviissä työyhteisössämme.

Eduksi ovat myös monipuoliset viestintätaidot, kuten kirjoittaminen, valokuvaus, videokuvaus, some-kanavien hallinta sekä järjestö- tai muu harrastustausta. Hakijalla tulee olla mahdollisuus korkeimpaan palkkatukiluokkaan, työ alkaa 14.1.2019 tai sopivan henkilön löydyttyä.

Tarjoamme iloisen ja innostuneen työyhteisön, jossa jokainen pääsee käyttämään vahvuuksiaan ja kehittämään itseään. Työtehtävät ovat hyvin monipuolisia; toiveiden ja tarpeen mukaan työviikko voi koostua tarkkuutta vaativasta kuvankäsittelystä tilavisualisointiin tai esitetaitosta graafisten ilmeiden luomiseen.

Lisätietoa työtehtävistä ja käytössä olevista ohjelmista: Carita Hännivirta (vain puhelintiedustelut 20.12.-6.1. välillä), 0440 124606, carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi
Hakemukset sähköpostitse: Eeva-Liisa Tilkanen, Nuorten Keski-Suomi ry:n toiminnanjohtaja, 040 5528070, eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi
Muut lisätiedot: Ville Koskinen, Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa –hanke, 0400 207769, ville.koskinen@nuorisoseurat.fi

 

Graafikko | Nuorten Keski-Suomi

Nuorten Keski-Suomi ry:n syntymäpäivien seminaari- ja juhlaosiossa kuultiin koskettavia muistoja, kiinnostavaa tietoa ja suuri uutinen.

Jokainen etsii kasvaessa omaa polkua. Aina se ei ole helppoa.

Kun Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tytti Halttu oli ala-asteen toisella luokalla, opettaja leimasi hänet häiriköksi. Energinen koululainen kiipeili tunnin aikana luokan katossa ja oli lähellä saada ADHD-diagnoosin. Sitten alkoi kolmas luokka ja opettaja vaihtui. Uusi opettaja ei jäänyt vilkkaiden lasten kanssa neuvottomaksi, vaan antoi Haltulle ja tämän luokkakavereille riittävästi tekemistä.

– Opettaja ei yrittänyt tehdä meistä väkisin kilttejä tyttöjä, vaan ymmärsi meitä. Oli todella tärkeää, että ei tarvinnut mahtua mihinkään valmiiseen muottiin. Ilman sitä mulla olisi varmaan aika erilainen tarina nyt kerrottavana.

Tähän lapsuusmuistoon tiivistyi 2.11. vietetyn Nuorten Keski-Suomen syntymäpäiväseminaarin ja juhlan ydin. Siis se, että jokaisella nuorella pitää olla oikeus ja mahdollisuus elää omannäköistään elämää ja toimia sekä vaikuttaa haluamallaan tavalla.

Tulevaisuudessa tarvitaan dialogitaitoja

Niin kuin juhlapäivät usein, myös Nuorten Keski-Suomen syntymäpäivä oli täynnä muistoja. Niiden pariin päästiin jo päivän aloittaneessa paneelikeskustelussa, jonka kaikki osallistujat kertoivat esittelykierroksella merkittävimmän kokemuksensa lapsuus- ja nuorusuuvuosilta.

Tytti Haltun lisäksi paneelikeskustelussa olivat mukana Jouni Hynynen Keski-Suomen ely-keskuksesta, Liisa Männistö oikeusministeriöstä, opettaja ja tubetulkki Mervi Maatela, Nuorten Keski-Suomen toimistosihteeri Jenna Luukkonen, professori emeritus Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta sekä lape-muutosohjelman hankejohtaja Maria Kaisa Aula.

Paneelikeskustelun aiheena olivat nuorten ääni, kyvyt ja tulevaisuustaidot. Tärkeimmiksi tulevaisuustaidoiksi keskustelijat nostivat dialogitaidot, hyvät tavat, luottamuksen omiin kykyihin ja muutoksen mahdollisuuteen sekä taidon tuoda oma ja muiden paras potentiaali esiin.

– On tärkeää oikeasti kuunnella toista ja yrittää ymmärtää häntä, vaikka ei olisi samaa mieltä, Liisa Männistö sanoi.

Myös yhteisöllisyyden merkitys nousi esiin.

– On tärkeää osata pyytää apua. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin, Jenna Luukkonen kommentoi.

Paneelikeskustelijat totesivat yksimielisesti, että aikuisten tehtävä on tukea nuoria ja tarjota heille sekä tilaa että mahdollisuuksia löytää oma polkunsa.

– Sillä on valtavasti merkitystä, että ammattilaisten koulutuksessa nousee esiin osallisuus ja kohtaaminen. On myös tärkeää, että viranomaiset osaavat tehdä yhteistyötä, Maria Kaisa Aula totesi.

Nuorille pitäisi tarjota mahdollisimman ennakkoluuloton kasvuympäristö.

– Liian usein kuulee opinnonohjaajista, jotka sanovat mekaniikasta kiinnostuneille tytöille, että ”mitä sä sinne haluat, se on poikien ala”. Tarvitaan asennemuutosta, Halttu sanoi.

Nuorten Suomi sai aplodit

Teini-ikäiselle on tyypillistä käydä läpi isoja muutoksia. Näin on myös Nuorten Keski-Suomen kohdalla, sillä yhdistys kasvaa ensi vuoden alussa valtakunnalliseksi toimijaksi. Tästä muutoksesta ilmoitti seminaaripäivän aluksi Nuorten Keski-Suomi ry:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Tuomainen.

Ilmoitus sai seminaariyleisössä innostuneen vastaanoton ja aplodit.

Yhteisen osuuden jälkeen seminaarin osallistujat saivat perehtyä osallisuuteen monista näkökulmista erillisissä työpajoissa. Päivän ensimmäisessä osiossa tutustuttiin tubemaailmaan, osallistavaan kouluun, tulevaisuuden työelämään ja vaikuttavaan osallisuuteen. Toisen osion työpajoissa puhuttivat lastensuojelun kokemusasiantuntijuus, demokratiakompetenssit, nuorten uinuvat kyvyt sekä lapsen ääni kunnan päätöksenteossa.

Työpajat tarjosivat uusia näkökulmia niin osallistujille kuin kouluttajillekin.

ALL-YOUTH-hankkeen Jarmo Rinteen ohjaamassa työpajassa pohdittiin vaikuttamisen, osallisuuden ja osallistumisen välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja.

– Yksi tärkeä näkökulma, joka keskusteluissa nousi esiin, oli se, että vaikuttamisella pitää olla muutostavoite. Nuorten vaikuttamisen pitää näkyä ja saada muutosta aikana. On tärkeää saada tunne siitä, että asiat etenevät ja tulee kuulluksi.

Nuoria kuultava tasavertaisesti

Vaikuttaminen ei tarkoita sitä, että kaikki nuorten esittämät toiveet ja ajamat tavoitteet toteutuvat. On kuitenkin tärkeää, että nuoria kuullaan ja heidät huomioidaan tasavertaisesti päätöksentekoprosessissa.

On myös tärkeää, että päätöksentekoprosessi on läpinäkyvä.

– Kuopiossa nuoret esittivät lisää linja-autovuoroja. Heidän pyyntönsä käsiteltiin ja todettiin, että vuorojen lisäämiseen ei nyt ole varaa. Nuoret saivat selkeät perustelut sille, miksi heidän ajamaansa asiaa ei voitu nyt hyväksyä.

Työpajassa nousi esiin myös osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvä eriarvoisuus.

– On todella tärkeää huomata, että osallistumismahdollisuuksiin vaikuttavat esimerkiksi se, millaiseen kehoon tai mille paikkakunnalle syntyy. Kaikkien vaikuttamismahdollisuudet eivät ole samat, Rinne totesi.

Seminaariin osallistunut asiantuntija Onni Westlund Pesäpuu ry:stä kehui päivän hyvää fiilistä.

– Mahtavaa, että täällä on niin vahvasti vaikuttamisen näkökulma esillä.

Westlund kertoi työpajojen herättäneen pohtimaan myös omia toimintapoja nuorten osallisuuden edistämisessä.

– Jäin miettimään, viestimmekö omassa toiminnassamme tarpeeksi hyvin sitä, mihin nuorten antamat näkemykset ja mielipiteet menevät ja millaisia reaktioita niistä saadaan päättäjiltä. Olisi tärkeää, että nuoret kuulisivat, mihin heidän näkemyksiään on välitetty ja mitä niistä on seurannut, Westlund pohti.

”Osallisuus on tunne”

Seminaaripäivä huipentui Nuorten Keski-Suomi ry:n 15-vuotisjuhlaan, jossa muisteltiin menneitä ja kurkattiin tulevaisuuden suunnitelmiin.

Jyväskylän sivistysjohtaja Eino Leisimo muisteli omassa puheenvuorossaan kaupungin yhteistyötä Nuorten Keski-Suomen kanssa. Leisimo totesi, että yhteistyö ei olisi ollut niin tiivistä kuin se on ollut ilman toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkasen aloitteellisuutta.

– Näen täällä paljon osallisuuden tunnetta ja nuorten asioille omistautuneita aikuisia. Olen oppinut sen, että osallisuus ei ole rakenne, vaan tunne. Se on pysynyt minulla mielessä näiden 15 vuoden aikana ja toivon, että se pysyy kaikille teillä mielessä myös jatkossa.

Juhlissa oli mukana myös runsaasti nuoria, jotka ovat aikanaan toimineet Nuorten Keski-Suomen erilaisissa toiminnoissa, esimerkiksi Toukofestissä.

Entisten toukotiimiläisten muistoissa korostui oman jutun löytymisen ilo.

– Tein vain silloin kaikkea, mikä tuntui hauskalta ja vasta myöhemmin tajusin, että Toukofestin kautta löysin oman kutsumukseni, ei sen enempää eikä vähempää, muisteli  Noora Räsänen.

Yhdistyksen tulevaisuuteen kurkattiin konkreettisesti, kun hallituksen puheenjohtaja Tarja Tuomainen esitteli Nuorten Suomen strategiaa.

Juhlapuheissa annettiin myös teini-ikään ehtineelle yhdistykselle neuvoja tulevaan.

– Toimintampäristö, maailma ja nuorten ajatukset muuttuvat. Meidän pitää olla herkillä siinä, mitä ihmiset ajattelevat ja mikä on tärkeää, sanoi koulutusasiantuntija Lea Goyal Keski-Suomen ely-keskukselta.

Päivän tärkein teema tuntuikin olevan menneiden muistamisen lisäksi se, miten nuorten osallisuutta voitaisiin parhaiten edistää muuttuvassa maailmassa. Tähän haasteeseen Nuorten Suomeksi kasvava yhdistys pyrkii tulevina vuosinaan vastaamaan.

 

Teksti: Tarja Kovanen, projektikehittäjä

Kuvat: Samuli Lahtinen

Keski-Suomeen saadaan ensi vuoden alussa uusi valtakunnallinen yhdistys, kun Nuorten Keski-Suomesta tulee Nuorten Suomi. Muutoksen taustalla on yhdistyksen toiminnan laajeneminen maakunnan rajojen ulkopuolelle.

– Nuorten Keski-Suomi ei kuvaa enää nimenä riittävän hyvin toimintaamme. Tuotamme palveluita ja työskentelemme nuorten osallisuuden ja toimijuuden edistämisen parissa eri puolilla Suomea, sanoo toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen.

Nuorten Keski-Suomi on 15 toimintavuotensa aikana kehittänyt monenlaisia tapoja edistää nuorten osallisuutta ja toimijuutta. Yhdistys muun muassa koordinoi Jyväskylän LastenParlamenttia ja Keski-Suomen maakunnallista nuorisovaltuustoa. Lisäksi Nuorten Keski-Suomi on tullut vuosien varrella tunnetuksi Toukofestin järjestäjänä.

Tilkasen mukaan Keski-Suomessa kehitetylle toiminnalle on tarvetta myös muualla.
– Kuulen usein ihmettelyä siitä, miksi muissa maakunnissa ei ole meidän tapaista toimintaa.

Viime vuosina yhdistyksen toiminnassa on keskitytty entistä vahvemmin nuorten poliittisen osallisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen edistämiseen. Yhdistyksessä on parhaillaan käynnissä viiden maakunnan alueella toimiva Nuorten maakunta -hanke, jossa kehitetään nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Edeltäjänsä tavoin Nuorten Suomi tarjoaa nuorille vaikuttamisen ja toiminnan paikkoja sekä antaa nuorille mahdollisuuksia saada äänensä esiin ja osallistua.
– Toimintamme idea ei ole se, että aikuiset kertovat, miten asioita tehdään. Me autamme nuoria löytämään omat tapansa toimia ja vaikuttaa sekä muuttaa yhteiskuntaa. On tärkeää, että jokainen nuori löytää itselleen sopivia haasteita. Joku haluaa muuttaa maailmaa, kun taas toiselle riittää aktiivisuus omassa lähipiirissä.

Yhdistyksen kotipaikkana pysyy Jyväskylä.
– Keski-Suomi on kotimme ja ehdottoman tärkeä toiminta-alue meille edelleen, Tilkanen sanoo.

 

Lisätietoa:

Eeva-Liisa Tilkanen, p. 040 552 8070, eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi

1 3 4 5 6