Ilmastotiimin ja Nuorten Suomen yhteinen taival päättyy tältä erää tänä kesänä, kun Astetta coolimpaa koulutusta -hanke päättyy.  Erasmus+ -rahoitteinen hanke piti sisällään keskisuomalaisten ja pirkanmaalaisten nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien aikuisten ilmastokoulutuksia. Laadukkaat ja innostavat koulutusmateriaalit ovat ilmastotiimin itse tekemiä ja kaikkien saatavilla TÄÄLLÄ

Ilmastotiimi ei silti häviä mihinkään, vaan jatkaa toimintaansa ja sinä voit tulla mukaan!

Keski-Suomen ilmastotiimi on ilmastovaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten ryhmä, joka on toiminut vuodesta 2019 lähtien. Toiminta on levinnyt myös Keksi-Suomen ulkopuolelle, sillä tiimiläiset ovat vuosien saatossa muuttaneet eri puolille Suomea.

Ilmastotiimi on mukana olleille nuorille tärkeä ja mukava paikka vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Ilmastokriisi voi ahdistaa, pelottaa ja turhauttaa, mutta ilmastotiimi tarjoaa nuorille mahdollisuuden olla osa ratkaisua ja toimia itse ilmaston hyväksi.  Sinäkin voit liittyä mukaan ilmastotiimiin, olit sitten Keski-Suomesta tai mistä tahansa! Kokoontumiset käydään pääasiassa etäyhteyksin, joten omalla kotipaikkakunnallasi ei ole väliä.

Mitä tulevaisuus sitten pitää sisällään? Ilmastotiimi jatkaa edelleen kouluttamista, haluaa järjestää erilaisia ilmastotempauksia ympäri Suomen, sitouttaa päättäjiä ilmastolupauksiin ja aloittaa oman podcastin! Podcastkärpänen puraisi, kun tiimiläiset pääsivät Nuorisokeskus Marttisen Vaikuta! -leirillä podcastvieraaksi! Kuuntele jakso: https://open.spotify.com/episode/5BD0pZCnl6RZbmZMvlCVC4

Jos haluat liittyä mukaan toimintaan, tilata ilmastokoulutuksen nuorille tai nuorten kanssa työskenteleville tai vaikka kysyä jotain ilmastotiimiltä onnistuu se Instagramissa @ksilmastotiimi. Tulevasta podcastista ja muutenkin ilmastotiimin toiminnasta viestitään tilillä aktiivisesti.

Olkoon tulevaisuus astetta coolimpi!

Kuva: Nuorten Suomen arkisto; Ilmastotiimi vetämässä Nuoren ilmastovaikuttajan koulutusta Nuorisokeskus Marttisessa huhtikuussa 2022.

“Ilmastotekoja!”, huuto kaikuu Jyväskylän kompassilla, jossa joukko nuoria seisoo päättäväisinä pahvikyltit käsissään. On 15. maaliskuuta 2019, kansainvälinen ilmastolakkopäivä, ja tuhannet koululaiset kymmenissä eri kunnissa ympäri Suomen ovat kokoontuneet osoittamaan mieltään ja vaatimaan päättäjiltä muutosta. Tämän liikehdinnän on aloittanut viikoittaisilla koululakoillaan 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg, jota voidaan pitää nuorten ilmastoaktivismin keulakuvana.

Ilmastonmuutos on nuorille yksi tämän päivän suurimmista huolenaiheista. On itsestäänselvyys, että päätöksillä, joita tehdään tänä päivänä ilmastonmuutoksen hidastamisen suhteen, on eniten vaikutusta nimenomaan nuorten tulevaisuuteen. Vuoden 2018 nuorisobarometrin mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut, ja yli kaksi kolmasosaa vastanneista koki epävarmuutta tai turvattomuutta ilmastonmuutoksen vuoksi joko melko paljon tai erittäin paljon. Myös vasta viime vuosina yleisesti tunnistettu ja myös nuorten keskuudessa yleistynyt huolestuneisuus kielii alati kasvavasta pelosta ilmaston ja maapallon tulevaisuudesta. Ilmiön laajuudesta kertoo myös se, että nyt sillä on jo nimikin: ilmastoahdistus.

Kun ajattelen ilmastonmuutosta, tunnen pelkoa ja turhautumista. Pelkoa tulevaisuudesta ja turhautumista siitä, kuinka asia tuntuu olleen tapetilla jo pitkään, mutta junnaamme silti vain paikoillaan. Ei siksi etteikö olisi olemassa työkaluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vaan siksi, että isoja päätöksiä ei uskalleta tehdä.

Vaikka ilmastoahdistus voi aiheuttaa kädettömyyden tunnetta, se on myös herättänyt nuorissa halun korottaa ääntään. Mikko Piispan ja Sami Myllyniemen vuoden 2018 nuorisobarometrin pohjalta kirjoitetussa artikkelissa todetaan, että nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on yhteydessä nuorten aktiivisuuteen poliittisessa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Tärkeinä vaikuttamiskeinoina nuoret pitävät äänestämisen lisäksi esimerkiksi mielenosoituksia sekä kulutustottumuksien muuttamista kestävämpään suuntaan.

Myös sosiaalinen media on nuorille oleellinen työkalu ilmastokeskustelussa. Se on tehokas väylä levittää tietoisuutta ja herätellä keskustelua seuraajien kesken, sillä kynnys osallistua keskusteluun on suhteellisen pieni ja tavoitettu ihmismäärä siihen nähden suuri. Näkyvyyttä saa erityisesti, jos päivitystä jaetaan laajemmin eteenpäin. Esimerkiksi tänä vuonna suomalaisten ylikulutuspäivänä 15. huhtikuuta monet nuoret, sekä vaikutusvaltaiset somepersoonat osallistuivat keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Nuoret saivat tietää myös Jyväskylän koululaisten ilmastomielenosoituksesta nimenomaan Instagramissa julkaistun ja jaetun päivityksen avulla. Kuitenkin vaikka ilmastonmuutos on toistuva aihe sosiaalisessa mediassa, kannanotot usein jäävät sinne, eivätkä ulotu yleiseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta.

Näiden vaikuttamisen keinojen rinnalle on maailmanlaajuisesti noussut myös ilmastokanteiden tekeminen. Näiden nuorten tekemien kanteiden tavoitteena on saada aikaan päätöksiä, joiden avulla päästöjä saadaan rajoitettua. Ehkä kunnianhimoisin suunnitteilla oleva kanne on portugalilaislasten ja -nuorten käsialaa, sillä tarkoituksena on haastaa jopa 47 eri valtiota ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden seuraamista rajuista maastopaloista alueella, josta lapset ja nuoret ovat kotoisin. Ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksiin perehtynyt tutkijatohtori Heta Heiskanen kertoo artikkelissaan, että on oletettavaa, että yhdenkin ilmastokanteen menestyminen vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutosta koskevan oikeuskäytännön kehittymiseen. Kanteet kertovat nuorten kasvavasta halukkuudesta vaikuttaa, mutta myös siitä, kuinka hälyttävän suureksi heidän kantama huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut.

Jotta nuoret voivat vaikuttaa, heille täytyy antaa mahdollisuus siihen. Heidän äänelleen täytyy antaa tilaa ja heidän sanoilleen painoarvoa. Nuoret haluavat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Nuoret haluavat päätöksiä ja konkreettisia toimia. Nuoret haluavat ilmastotekoja. 

Teksti: Ilona Siistonen

Kirjoittaja työskentelee heinäkuussa 2019 Nuorten maakunta -hankkeen viestintäassistenttina.

Tiistaina 16.7. Porin SuomiAreenalla Nuoret vaativat: “Tuntekaa vapina, ilmastokapina” -paneelissa jatketaan keskustelua nuorten ilmastovaikuttamisesta.