16.6.2021

Kesäkuun aikaan sateenkaariliput koristavat maisemaa, mutta mistä tässä jutussa oikein on kyse?

Kesäkuu on nimitetty maailmanlaajuisesti Pride-kuukaudeksi. Priden teemana on tuoda ihmisten tietouteen eri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvoisuus, sekä korostaa, että hekin saavat yhtä lailla olla ylpeitä keitä ovat. Mutta miten tämä kaikki liittyy meihin nuoriin?

Maailma on täynnä erilaisia nuoria, myös eri vähemmistöihin kuuluvia. Vaatii rohkeutta myöntää itse poikkeavansa enemmistöstä, sillä avaramielinen vastaanotto ei ole taattua. Yhteiskuntakin voi näyttää sateenkaarinuoresta aivan erilaiselta. Lähiympäristön tavoissa, tiloissa ja käytännöissä ei välttämättä olla ollenkaan huomioitu nuorta. Muut ihmiset tai vaikka omat läheisetkin saattavat olla ajattelemattomia ja loukata. Jos asia ei kosketa itseä, on se helppo sivuuttaa ja arvostella toista. Mutta jos kyse olisi sinusta itsestäsi, miltä kuulostaisi kasvaa ahdasmielisessä ja turvattomassa yhteiskunnassa, vain siksi, että olet oma itsesi?

Ei pidä yleistää, että kaikkia kohdellaan huonosti, sillä meillä täällä Suomessa tehdään paljon tärkeää työtä. Asiat ovat parantuneet merkittävästi aiemmasta ja kehityksestä pitää olla äärettömän ylpeä. Kuitenkin edelleen, tapahtuu hävyttömästi epäoikeutta johtuen vain hyväksynnän puutteesta. Erilaisuuden pitäisi olla rikkaus, eikä oikeuttaa epätasa-arvoon ja ihmisoikeuksien polkemiseen.

Myös Nuorten Suomi haluaa ottaa toiminnassaan huomioon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden. Meille on tärkeää ottaa kaikenlaiset nuoret huomioon ja jokainen nuori on tervetullut, olit sitten millainen tahansa.

“Me ollaan kaikenlaisten Nuorten Suomi, ei vain yhdenlaisten.”

Vaikka kesäkuu onkin virallinen Pride-kuukausi, ei sen sanomaa pidä unohtaa muinakaan kuukausina. Hyväksytään kaikki sellaisina kuin jokainen on, koska kuka määrittää, mikä on oikea tapa olla ja elää? 

Pride-henkisen blogin on kirjoittanut sisällöntuottajana toiminut kesätyöntekijämme Juulia Paavilainen.

Etsimme Kesäduuni Op:n piikkiin -kampanjan rahoittamana 15-17-vuotiasta nuorta kahdeksi viikoksi kesätöihin ensi kesäkuulle. Haku on auki 15.3.-18.4.2021.

Nuorten Suomi ry on nuorten osallisuutta, toimijuutta ja vaikuttamista edistävä asiantuntijaorganisaatio. Toisin sanoen tahdomme olla rakentamassa Suomea, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. Siis, kuten tunnuslauseemme kuuluu – tuodaan nuorten ääni ja kyvyt esiin!

Nuorten Suomi ry toimii Jyväskylästä käsin, ja toimistomme kokoonpano on varsin kompaktin kokoinen – meitä on tällä hetkellä toimistolla yhteensä viisi työntekijää. Olemme kokeneita nuorten kannustajia ja tukijoita, ja haluammekin varmistaa, että myös sinä saat meiltä mukavan ja mielekkään työkokemuksen. Pystymme tarjoamaan taatusti motivoivan työtehtävän!

SISÄLLÖNTUOTTAJANA 

Nuorten Suomen sisällöntuottajana pääset suunnittelemaan ja tekemään sisältöä erityisesti somekanaviimme kesän aikana. Sisältömuotoina ovat esimerkiksi erilaiset instagram-julkaisut, lyhyet facebook-videot, sekä instagram-storyt.

Työtehtäviisi kuuluvat muun muassa:

• Sisällön ideointi ja suunnittelu somekanaviimme
• Somesisältöjen editointi ja valmistelu, sekä julkaisu
• Muut sisällöntuotannolliset tehtävät, kuten blogipostauksen ja verkkosivujen tekstit

… Sekä paljon muuta mukavaa!

Toivomme sinulta perusymmärrystä sosiaalisen median kanavista (facebook, instagram, twitter) ja niistä toimimisesta, sekä kiinnostusta ja halua oppia. Työ tehdään mahdollisuuksien mukaan toimistolla ja etänä.

Laita vapaamuotoinen hakemus sähköpostitse osoitteeseen toimisto@nuortensuomi.fi. Ole nopea – haku loppuu 18.4.2021!

Lisätietoa hausta löydät osoitteesta https://www.op.fi/web/op-keski-suomi/kesaduuni. Mikäli mieleen tulee kysymyksiä, joihin et löydä vastausta, voit myös pirauttaa tai laittaa viestiä Millalle. Millan saa kiinni numerosta 045 112 4608 soittamalla tai whatsappilla, sekä sähköpostitse osoitteesta milla.koykka@nuortensuomi.fi.

Paljon onnea kesätyönhakuun!

Varmasti kaikki meistä on ollut mukana jonkinlaisessa tapahtumassa – oli kyseessä sitten ne kuuluisat Himoksen juhannusfestarit, Susijengin koripallo-ottelu tai ehkä vain katukirppis. Tai ehkä heti ei tule mieleen mitään erityistä tilaisuutta. Se on ihan okei ja ymmärrettävää, sillä tapahtumissa käynti on meille vierailijoille niin nopea hetki. Otetaan esimerkiksi edellä mainittu katukirppis: alueelle kävellään, kierretään kojut läpi ja ehkä lopuksi tuetaan paikallista partiotoimintaa ostamalla kahvi kirppiksen kioskista. Siihen se jääkin ja lopulta tämä kokemus on ohi ehkä alle vartissa.

Oletko kuitenkaan ikinä miettinyt, millaisen työn edes tällaisen pienen tapahtuman järjestäminen lopulta vaatii? Katukirppiksessäkin tulee ajoissa varata paikka omalle pisteelle, lajitella ja hinnoitella tavarat sekä herätä aikaisin kärräämään tavaroita ulos paahteeseen – kioskista nyt puhumattakaan. Kirjoitinkin tähän liittyen Nuorten Keski-Suomen Facebook-sivulle, kuinka täällä työskennellessäni minä, joka koen järjestäneeni tapahtumia kiitettävissä määrin, yllätyin siitä, kuinka paljon valmisteluja välillä tarvitaan. Tarkoitan nyt erityisesti Nuorten Keski-Suomen SuomiAreenan keskustelutilaisuutta, jota on valmisteltu pitkin alkukesää.

Jos nyt alkaa mietityttämään, että hetkinen, mikäs se SuomiAreena nyt olikaan, kyseessä on siis Wikipedian virallisen määritelmän mukaisesti Porissa kesäisin järjestettävä poliittinen keskustelutapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2005 länsinaapurimme Ruotsin Almedalsveckanin esimerkin pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa samaan aikaan ehkä massoille tutumman tapahtuman Porin Jazzien kanssa olevaa viisipäiväistä politiikan huipputapahtumanakin tunnettua tilaisuusrypästä.

Tämä saattaa kuulostaa kuivalta, mutta oikeastaan tapahtuma on aika monipuolinen, eikä suunnattu pelkästään politiikan konkareille: ohjelma sisältää niin pääministeri Juha Sipilän kuin entisen hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen sekä kiinteistövälittäjä Kaisa Liskinkin puheenvuoroja. SuomiAreena haluaakin herättää keskustelua. Se toteuttaa suomalaisen yhteiskunnan demokraattista luonnetta jo antiikin Ateenastakin tutun suoran demokratian avulla. SuomiAreena onkin lopulta faktoja ja mielipiteitä – länsimaista politiikkaa puhtaimmillaan.

Yhteiskunnallisena järjestönä Nuorten Keski-Suomi onkin mukana tässä tapahtumassa, itse asiassa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Aiheena paneelikeskustelutyyppisellä keskustelutilaisuudella on ajankohtainen kysymys nuorten vaikuttamisesta tai vaikuttamatta jättämisestä otsikolla Onko mun mielipiteellä väliä?. Vaikka tapahtuma onkin tänä vuonna vasta heinäkuun kolmannella viikolla ja vaikka kyseessä on vain tunnin mittainen keskustelu, jo kesäkuu on ollut SuomiAreena-täyteinen. Se on koostunut suunnittelusta tilaisuuden juontajan Santeri Lohen kanssa, sähköposteista, tapahtuman markkinoinnista ja puhujien mukaan rekrytoinneista. Esiintyjät tuli esimerkiksi ilmoittaa tapahtumaan jo kauan sitten. Mikäli esitykseen tulee mukaan dioja tai jotain muuta esitettävää materiaalia, tulee ne lähettää jo heinäkuun toisella viikolla. Koska tilaisuus on ulkona, on äänestysliput pitänyt tulostaa mahdollisimman taipumattomiksi tuulisen kelin varalta. Ja kaikki tämä yksityiskohtien hiominen ja valmistelutyö osuu juuri vuoden hiljaisimpaan aikaan, kesälomakauteen – kiirettä siis riittää tilaisuuden valmistelussa.

Kaikesta huolimatta tilaisuus on kuitenkin valmistumassa hyvissä ajoin. Puhujat on saatu valmiiksi, aiheita keskusteluun on mietitty ja keskusteluaiheita varten on etsitty erilaista tutkimustietoa sekä kerätty kyselyiden vastauksia. Lopulta yksityiskohdat tekevätkin tapahtuman: niin käytetyt työtunnit, vaihdetut sähköpostiviestit kuin paperinhakureissutkin voivat olla ratkaisevia. Ja kuten joskus sanotaan, hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Jos siis olet suuntaamassa heinäkuun kolmannella viikolla Poriin vaikka jazzeja tai asuntomessuja varten, kannattaa suunnata perjantaiaamupäivällä kohti SuomiAreenaa ja Eetunaukiota.

Reetta Ala-Mutka
Nuorten Keski-Suomen kesätyöntekijä 2018

Kirjoittaja on kesän 2018 Nuorten Keski-Suomen kesätyöntekijä. Kesätyöntekijän palkkaamisen on mahdollistanut Osuuspankin Nuorten Kesätyökampanja 2018.

Synnyin seitsemäntoista vuotta sitten demokratian edelläkävijänä tunnettuun maahan nimeltä Suomi. Kuulunkin näin ollen toisen vuosituhannen nuoriin, joukkoon, jonka sanotaan olevan edelläkävijä tasa-arvoon ja vaikuttamiseen liittyen. Hyvin usein kuulee sanottavan, että meillä nykynuorilla on enemmän mahdollisuuksia käyttää valtaa omiin asioihimme liittyen kuin muilla meitä aiemmin.

Olen hyvinvointiyhteiskunnan nuorena mukana esimerkiksi Jyväskylän nuorisovaltuustossa ja lukioni oppilaskunnan hallituksessa – järjestöissä, joita aiemmin ei edes ollut. Nuva ry:n nettisivuston mukaan vanhimpien nuorisovaltuustojen juuret ulottuvatkin 90-luvun loppupuolelle. Laajemmalla tasolla maakuntauudistuksen myötä nuorille taas on annettu mahdollisuus vaikuttaa maakuntansa asioihin. Vaikuttamisvaihtoehtojen kirjo on siis laaja. Joskus olenkin kuullut muutaman aikuisen menevän niin pitkälle, että he väittävät nykynuorille tarjoiltavan mahdollisuuksia kultatarjottimella. Samaan aikaan kuitenkin jopa Yleisradiota myöten ollaan huolestuneita siitä, että nuorten kiinnostus politiikkaan on laskenut. Miksi?

”Politiikka nähdään kahvipöydän äärellä kiistelevien aikuisten harrastuksena, eivätkä nuoret yllättäen halua kuulua tähän joukkoon.”

Itse ajattelevan tämän selittyvän esimerkiksi sillä, että nykynuorten elämä ei liiku politiikan ympärillä. Teinit seuraavat jalkapallon mm-kisoja, notkuvat satamassa kavereidensa kanssa iltamyöhään ja kuuntelevat Spotifyn listahittejä kyllästymiseen saakka. Politiikka nähdään kahvipöydän äärellä kiistelevien aikuisten harrastuksena, eivätkä nuoret yllättäen halua kuulua tähän joukkoon. Politiikan ajatellaan olevan vanhojen ihmisten juttu ja vaikeaselkoista sekä yksitoikkoista – vaikka itse asiassa se koskettaa myös heitäkin.

Olenkin huomannut monella olevan sellainen kuva, että poliittinen vaikuttaminen on vain laajoja poliittisia linjauksia, jotka ovat samalla turhaa hienosäätöä eivätkä kosketa nuorten elämiä. Nuorisovaltuustoedustajana taas olen havainnut harva se päivä, että nuoret ajattelevat nuorisovaltuustotoiminnan tarkoittavan oikeistoa ja vasemmistoa, konservatiiveja ja liberaaleja – että nuorisovaltuusto on ikään kuin pikkueduskunta, joka elää omassa kuplassaan irrallaan todellisuudesta. Ajatellaan, että siellä toimiakseen tulee olla poliittisesti valveutunut, sanavalmis tuleva kansallinen vaikuttaja.

”Kyse ei ole siis mielipiteiden puutteesta. Osa nuorista ei kuitenkaan tiedä, että heidänkin olisi mahdollista puuttua näihin arkipäivän asioihin; osa taas näkee vaikuttamisprosessin liian monimutkaisena.”

Minusta tietämättömyys luokin kiilaa korkeamman tason vaikuttamisen ja nuorison välille. Kuitenkin samalla kun nuoret kokevat, ettei heillä ole välttämättä annettavaa vaikuttamiseen, aikuiset valittavat toisilleen kaikesta narisevista teineistä. Myös koulussa kuulee päivästä toiseen valitusta kouluruuasta, ulkovälitunneista ja bussiaikatauluista. Kyse ei ole siis mielipiteiden puutteesta. Osa nuorista ei kuitenkaan tiedä, että heidänkin olisi mahdollista puuttua näihin arkipäivän asioihin; osa taas näkee vaikuttamisprosessin liian monimutkaisena.

Elämä nykypäivänä on kiireistä myös nuorten osalta, joten on täysin okei ja ymmärrettävää, jos jaksaminen tai kiinnostus ei riitä kaiken muun jälkeen vielä vaikuttamistoimintaan. Jos voimavaroja taas on käytettävissä, näihin jokapäiväisiin ongelmiin on kuitenkin mahdollista puuttua. Kuulostavatko julkisen liikenteen parantaminen ja kiusaamisen ehkäisy tutuilta aiheilta? Muun muassa niitä käsiteltiin kuluneella kaudella nuorisovaltuustossa. Lähimmäs ruohonjuuritasoa kuitenkin palaa mielestäni oppilaskuntatoiminta, joka on hyvinkin käytännönläheistä. Uusi sohva koululle rikkinäisen tilalle? Onnistuu. Tai ehkä salaattipöytä ruokalaan? Sekin onnistuu.

Pointtini siis on, että näitä ryhmiä ei ole tarkoitettu nuoria jakaviksi eliittikerhoiksi. Mitä ryhmien poliittisuuteen tulee, nämä järjestöt ovat itse asiassa poliittisesti sitoutumattomia. Olen sitä mieltä, että lopulta ryhmien poliittinen luonne on ehkä enemmän mahdollisuus kuin uhka: vaikka on totta, että vaikuttamistoimintaan suuremmalla todennäköisyydellä hakeutuu politiikasta kiinnostunutta porukkaa, liittyäkseen ei tarvitse olla tuleva kansanedustaja.

Vaikka meillä nykynuorilla siis on paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin aiemmilla sukupolvilla, tiellä kohti aktiivisesti vaikuttavaa nuorisoa on kuitenkin vielä monta kiveä käännettävänä ja haastetta kohdattavana. Muutokset ovat mahdollisia – jos niitä vain pyydetään.

Reetta Ala-Mutka
Nuorten Keski-Suomi ry:n kesätyöntekijä
Nuorisovaltuutettu
Jyväskylän Normaalikoulun lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja