Nuorten Suomi on koordinoinut Jyväskylän LastenParlamentin toimintaa kuluneet 12 vuotta. Toiminnan koordinointi on ollut antoisaa ja taannut meille suoran yhteyden lasten ajatusten pariin. Tämä aikakausi on kuitenkin tulossa päätökseen, sillä LastenParlamentin toiminnan koordinointi siirtyy Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden alaisuuteen elokuun alusta lähtien.

”On päässyt vaikuttamaan. On muutenkin kivaa, että lasten ääniä kuunnellaan!”

Kuluneena lukuvuonna Jyväskylän LastenParlamentissa toimittiin koronarajoitusten puitteissa etänä. Vaikka olisimme kaikki mieluusti kohdanneet toisemme myös paikan päällä, erään edustajan sanoin ”ollaan silti saatu tällein etänä järjestettyä ihan mahtavia parlamentteja”. Jokaisen alueen PikkuParlamentti valitsi lukuvuoden aluksi oman tavoitteen, johon halusivat vaikuttaa, koulun muilta oppilailta kerättiin ajatuksia valitusta aiheesta ja edustajat suunnittelivat monipuolisia vaikuttamisen tapoja. Kauden aikana muun muassa pidettiin aamunavaus pienempien auttamisesta, lähetettiin kiitoksia keittiölle sekä tehtiin mielipidekirjoitus turvallisen kotiympäristön puolesta.

”No että saa olla osana päättämässä ja tutustua toisiin ihmisiin.”

Kauden päätapahtuma, SuurIstunto, järjestettiin niin ikään etänä. Edustajat pääsivät SuurIstunnossa lähettämään terveisensä kesäkuussa valittaville kaupunginvaltuutetuille sekä keskustelemaan ajankohtaisista asioista asiantuntijoiden kanssa. Keskusteluiden perusteella lapset ovat melko tyytyväisiä harrastuspaikkoihin ja kouluruokaan. Toisaalta roskaaminen ja kiusaaminen huolettavat. Keskusteluissa nousi esiin myös halu vaikuttaa lisää esimerkiksi kerhoihin ja koulun arkeen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta nostettiin esiin tärkeinä asioina tasavertainen ja luottamuksellinen kohtaaminen sekä värikäs ja kodikas ympäristö palvelutiloissa.

”On ollut kivaa kun ollaan päästy juttelemaan ja vaikuttamaan. Ei mitään erikoista, oli kivaa!”

Lasten osallisuuteen on syytä panostaa riittävästi resursseja. Lapsissa on paljon potentiaalia ottaa kantaa isompiinkin asioihin ja esimerkiksi kuluneena lukuvuonna LastenParlamentissa vaikutettiin lukuisiin ajankohtaisiin asioihin. Toiminnalla on siis iso merkitys niin osallistuvien lapsien kuin kunnan palveluiden näkökulmasta. LastenParlamentti mahdollistaa yhtäältä lapsille itselleen tärkeiden asioiden esiin nostamisen ja niihin vaikuttamisen sekä toisaalta kaupungin toimijoille rakenteen, jonka kautta he voivat tuoda oman palvelunsa ajankohtaiset asiat lasten kommentoitaviksi.

”On kivaa, kun saa keksiä ideoita joita kuunnellaan.”

On tärkeää luoda lasten kuulemiselle ja vaikuttamiselle monenlaisia keinoja ja kanavia, jotta jokaisen lapsen ääni pääsee kuuluviin. Lasten osallisuuden edistämisessä myös edustuksellisella rakenteella, kuten LastenParlamentilla, on oma paikkansa. Se on yksi keino nostaa lasten ääntä kuntalaisina paremmin kuuluviin. Lisäksi edustuksellisen rakenteen puitteissa voidaan toteuttaa myös kaikkien lasten osallisuutta edistäviä toimintoja. Tällaisia ovat Jyväskylässä olleet muun muassa LastenParlamentin edustajille annetut toimeksiannot kerätä koko koulun oppilaiden mielipiteitä sekä Lapsen oikeudet -peli.

”No että on saanu vaikuttaa kaupungin asioihin ja on saanu kertoo omia mielipiteitä asioista ja tollee. On ollu parasta.”

Kiitos kaikille Jyväskylän LastenParlamentin toiminnassa mukana olleille kuluneista vuosista. Nuorten Suomi jatkaa aktiivisesti työtä lasten ja nuorten vaikuttamisen ja toimijuuden edistämiseksi niin valtakunnallisissa kuin alueellisissa verkostoissa.

Lue lisää LastenParlamentin toiminnasta lukuvuonna 2020-2021 tästä

Blogin lainaukset ovat otteita lukuvuoden 2020-2021 Jyväskylän LastenParlamentin edustajien antamasta palautteesta.

Jyväskylän perusopetuksen alakouluikäiset pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin LastenParlamentti–toiminnassa. Lukuvuoden toiminta huipentuu vuosittaiseen LastenParlamentin SuurIstuntoon, joka järjestetään keskiviikkona 21.4.  ja tällä kertaa etätilaisuutena GoogleMeet–yhteydellä.   

Etäyhteydellä järjestettävä tilaisuus mahdollistaa, että SuurIstuntoon voivat osallistua kaikki LastenParlamentin edustajat ja ohjelmaa pystytään tarjoamaan myös kaikille alakoululaisille. Suuristuntoon on saatu mukaan runsas joukko asiantuntijoita ja kansanedustajia keskustelemaan lasten kanssa.     

–LastenParlamentti on kokoontunut koko lukuvuoden ajan etäyhteyksin. Lapsilla ovat välineet hyvin hallussa ja aikaan on saatu monia erilaisia vaikuttamistoimia, kuten mielipidekirjoituksia, aamunavauksia ja viestejä päättäjille. Nyt SuurIstunnossa lapset ja päättäjät pääsevät kohtaamaan toisensa etäyhteyksien välityksellä ja keskustelemaan lasten valitsemista ajankohtaisista aiheista, kertoo lasten parlamenttitoimintaa koordinoiva Mareena Laine.  

SuurIstunnon ohjelma käynnistyy klo 9, jolloin kerätään lasten terveiset elokuussa aloittavalle uudelle kaupunginvaltuustolle. Tämän jälkeen ovat vuorossa asiantuntijakeskustelut. Mukana keskustelemassa on Jyväskylän kaupungin edustajia muun muassa sivistys- ja perheiden ennaltaehkäisevistä palveluista sekä Jyväskylän yliopistosta ja Lapsiasiavaltuutetun toimistolta. Lapset pääsevät kertomaan ehdotuksia roskaamisen vähentämiseen ja turvallisuutta edistävien asioiden parantamiseen, kommentoimaan kiusaamisen vastaista strategiaa sekä esittämään mielipiteitään etäkouluajasta.   

Kaikille alakoululaisille tarkoitettu kansanedustajapaneeli käynnistyy klo 13. LastenParlamentin hallituksen ideoimiin kysymyksiin ovat vastaamassa Sinuhe Wallinheimo, Bella Forsgrén ja Joonas Könttä. Kansanedustajia haastattelevat LastenParlamentin hallituksen edustajat ja myös yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä chatin kautta.  Suuristunto huipentuu viime kauden The Voice of Finlandissa kilpailleen Veikko Paasin etäkeikkaan.  

Teksti: Minna Hakkarainen, https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2021-04-19_jyvaskylan-lastenparlamentin-suuristunto-jarjestetaan-214-etatilaisuutena

Lasten mielipiteitä kartoitettiin Jyväskylässä lapsen oikeuksien viikolla pelillisin menetelmin. Lapsen oikeudet -peliin osallistuikin lähes tuhat alakoululaista.

Pelissä lapset pääsivät muun muassa ratkomaan sana-arvoituksia, äänestämään emojeilla, räppäämään kiusaamisesta ja kuvaamaan turvaa luovia asioita. Lapsen oikeudet -pelin tavoitteena oli antaa lapsille monipuolista tietoa lapsen oikeuksista ja tarjota lapsille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsilähtöisellä tavalla.

Tulosten mukaan lapsen oikeudet toteutuvat lasten mielestä Jyväskylässä pääosin hyvin. Pääosalla lapsista on kotona turvallista ja elämässään luotettava aikuinen, jolle puhua mieltä vaivaavista asioista. Yli 90 prosenttia lapsista on sitä mieltä, että lapsilla on mahdollisuus onnistua koulussa. Koulut myös koetaan turvaa luoviksi ympäristöiksi lasten elämässä. Niiden tasa-arvoistava merkitys on siis suuri.

Erityisenä painopisteenä pelissä oli harrastaminen ja vapaa-aika. Noin neljä viidesosaa lapsista koki lapsen oikeuden hyvään harrastukseen toteutuvan hyvin. Oikeus harrastuksiin pitää varmistaa jokaiselle lapselle. Hyvä harrastaminen koostuu lasten mielestä itse tekemisestä ja uuden oppimisesta sekä hyvästä sosiaalisesta ympäristöstä, jossa on mahdollisuus saada uusia kavereita ja toisia tsempataan ja kannustetaan. Harrastukset tuottavat lapsille iloa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia. ”Harrastuksessani saan uusia ystäviä ja minua kehutaan ja vaikka minä mokaan minua ei haukuta.”

Ikäviä tilanteitakin voi tulla vastaan ja joka kymmenes lapsista kertoi harrastuksen vaikeuttaneen omaa koulunkäyntiään. Niin ikään joka kymmenes oli kokenut harrastuksessaan kiusaamista. ”No mua on joskus haukuttu tanssissa. Mus on myös syrjitty ja jätetty ulkopuolelle”. Lähes puolet lapsista kokikin, että väittämässä ”Lasta ei saa syrjiä eikä kiusata” olisi parantamisen varaa. Kiusaamisen estämiseen on yhdessä löydettävä keinot.

Lapsen oikeudet -pelin tuloksia hyödynnetään laajassa hyvinvointikertomuksessa ja lisäksi niitä käsitellään eri työryhmissä muun muassa harrastusten järjestäjien kanssa. Lapsen oikeudet -peli on esimerkki uudenlaisesta tavasta osallistaa ja kuulla lasten mielipiteitä laajasti lapsilähtöisellä tavalla. Yli neljä viidesosaa lapsista kokee, että lasten oikeus ilmaista oma mielipiteensä toteutuu hyvin. Vaikka tulos on hyvä, siinä on edelleen parantamisen varaa. Jyväskylän LastenParlamentti on yksi kanava, joka edistää lasten osallisuutta ja vaikuttamista jatkuvasti uutta kehittäen yhdessä lasten, koulujen ja kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Lapsen oikeudet -peli on osa Jyväskylän LastenParlamentin toimintaa.

Lisätietoja Jyväskylän LastenParlamentista ja pelin tuloksista: www.nuortensuomi.fi/lasten_parlamentti/

Lapsen oikeudet -peliä pelattiin laajasti lapsen oikeuksien viikolla ja yli tuhat lasta Jyväskylästä ja Muuramesta osallistui peliin. Pelaajina oli lapsia ensimmäisestä luokasta aina kuudesluokkalaisiin asti.

Lasten ajatukset esiin päättäjille

Pelin kehittäminen lähti liikkeelle tarpeesta saada lapsilta kokemuksellista tietoa Jyväskylän kaupungin laajaa hyvinvointikertomusta varten. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Muun muassa sen pohjalta päättäjät pohtivat, mihin asioihin tulee panostaa tulevaisuudessa ja mihin suunnata resursseja. Jotta lapsia pystyttiin tavoittamaan laajasti ja lapsilähtöisesti, syntyi idea Vaikuta!-pelin soveltamisesta lapsen oikeuksien viikolla pelattavaan mobiilipeliin.

Pelin tavoitteena oli:

1) Lisätä lasten tietoja lapsen oikeuksista

2) Kerätä lapsilta tietoa lapsen oikeuksien toteutumisesta

3) Kerätä lapsilta kokemuksellista tietoa omasta hyvinvoinnistaan

Lapsen mukana pelin kehittämisessä

Pelin kehittämisprosessiin osallistui lapsia ja kaupungin työntekijöitä.  Lapsilta muun muassa kysyttiin LastenParlamentin infotilaisuuksien yhteydessä ajatuksia pelin reunaehdoista – tämän perusteella peliin luotiin tasot, pisteiden kerääminen sekä tietysti monipuolisia ja haastavia tehtäviä. Kehittämisprosessi jatkui PikkuParlamenttien tapaamisissa, joissa LastenParlamentin edustajien kanssa pohdittiin lasten hyvinvointiin positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä Flinga-alustaa hyödyntäen. Tämän perusteella pyrittiin tunnistamaan tietoaukot ja pelin painopisteeksi valikoituikin harrastaminen ja vapaa-aika. Lasten omia ilmauksia myös poimittiin alustalta suoraan peliin.

Satoja lapsia kuultu pelin kautta

Lapsen oikeudet -pelistä tehtiin versiot 1.–3.-luokkalaisille sekä 4.–6.-luokkalaisille lapsille. Tehtävänannoissa hyödynnettiin paljon videoita ja äänitteitä, jotta pelaaminen olisi pienemmillekin lapsille mahdollisimman helppoa. Pelissä lapset pääsivät muun muassa täydentämään puuttuvia lapsen oikeuksia, äänestämään emojeilla, räppäämään ja piirtämään kuvan maapallon tulevaisuudesta.

Lapsen oikeudet -peli oli avoinna hieman yli viikon ja tänä aikana pelaajia oli yli tuhat. Se tarkoittaa, että yli tuhat lasta sai tietoa lapsen oikeuksista pelin tehtävien kautta, kertoi mielipiteensä lapsen oikeuksien toteutumisesta ja jakoi ajatuksiaan vapaa-ajasta laajaa hyvinvointikertomusta varten.

Lapsen oikeudet -pelin tulosten koonnin näet tästä.

 Lapsen oikeudet -peli on osa Jyväskylän LastenParlamentin toimintaa.

Jyväskylän LastenParlamentin toimet muuttuivat radikaalisti kevään aikana suunnitellusta, kasvotusten tapahtuvien kohtaamisten poistuttua kalenterista. Toiminnan tärkeys oppilaiden osallisuuden osatekijöinä kuitenkin haastoi työntekijät siirtämään toimet mahdollisuuksien mukaan verkossa tapahtuviksi kohtaamisiksi. 

Kaikkien alakoulujen edustajat yhteenkokoava SuurIstunto oli suunniteltu järjestettäväksi työpajoineen ympäri Jyväskylää 23.4. Keräsimme lapsia puhuttaneita aiheita toisella PikkuParlamentti-kierroksella talvella ja olimme niiden pohjalta saaneet usean yhteistyötahon kanssa työpajojen suunnittelun alkuun, joten pohja verkkotyöskentelylle oli luotu. Huhtikuun viimeisellä viikolla pystyimmekin käynnistämään ensimmäisen kolmesta seppo.io-alustalle siirretystä verkossa pelattavasta LastenParlamentin SuurIstunto-pelistä, joiden tavoitteena oli taata lapsille mahdollisuus vaikuttaa heitä kiinnostaviin asioihin sekä antaa yhteistyötahoille mahdollisuus kysyä lapsilta heitä kiinnostavia kysymyksiä. Peliin rakentui lopulta 11 tehtävää, joiden teemat vaihtelivat lasten toiveiden mukaisesti harrastamisesta kirjaston kehittämiseen ja vaikuttamisesta kierrätykseen. Kolmeen eri pelikertaan osallistui LastenParlamentin edustajia noin 70.

Kokemus ohjatusta SuurIstunto-pelistä oli niin onnistunut, että halusimme järjestää vielä myös kaikille Jyväskylän alakoululaisille avoimen vaikuttamispelin. Pelissä oli paljon samoja tehtäviä kuin SuurIstunnon pelissä ja lisäksi siinä pystyi äänestämään LastenParlamentille uutta logoa sekä kaupungille pyöräpormestaria ja osallistumaan puistojen suunnitteluun. Myöhemmin uudeksi pyöräpormestariksi valittiin Eemil Penttinen (https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2020-05-29_eemil-penttinen-jyvaskylan-uusi-lapsipyorailypormestari)

Pelin tuloksia kootaan kesän aikana ja niiden tulokset käsitellään tehtäviä toimeksi antaiden kanssa. Syksyllä tulokset käydään läpi koululaisille ja julkaistaan myös kaikille nähtäväksi. Kaiken kaikkiaan kokemukset peleistä olivat todella positiivisia. Lasten ääni kuului uudella tavalla ja mukaan pääsivät monet sellaisetkin oppilaat, joiden ääni päätöksenteossa ei tavallisesti kuulu. Yhteensä pelaajia peleillä oli noin 300 oppilasta.

Maakunnallisessa lasten parlamentissa kiinnitettiin lasten toimijuutta, kun marraskuun alussa kokoontui 43 keskisuomalaista lasta ja 28 aikuista 17:sta eri kunnasta keskustelemaan lapsen toimijuudesta ja aikuisen tuesta. Päivän terveiset vietiin kasvattajille suunnattuun KEOS-forumiin.

Päivän tavoitteena oli saada tuotettua sekä lapsille että aikuisille ohjeita, joiden avulla lapsen aktiivista toimijuutta voitaisiin kouluilla vahvistaa. Teema tuntui olevan lapsille varsin innostava ja aikuisille antoisa, mutta yllättävän haastava. Lopulta lasten ja aikuisten yhteisen työskentelyn kautta saatiin kuitenkin aikaiseksi varsin mallikkaita postereita. Työstön jälkeen yleisenä havaintona voisi todeta, että toimijuuden lisääminen onnistuu parhaiten lapsia aidosti kuuntelemalla ja molemminpuolista kunnioitusta vaalimalla. Muina tärkeinä tekijöinä esiin nostettiin aikuisen kyky heittäytyä mukaan, lapsilähtöisyys ja lapsen maailman tuntemus sekä aito läsnäolo ja kiinnostus.

Lasten parlamentin tuotoksia käytetään jatkossa keskusteluiden pohjana sekä meidän omissa toiminnoissa että koulujen arjessa. Opettajien kanssa käydyistä keskusteluista nousi esiin selkeät tarpeet jatkossakin järjestää vastaavanlaisia tilaisuuksia, joissa lasten ääntä nostetaan esiin ja lisäksi opettajat pääsevät vertaistensa kanssa työstään keskustelemaan. Osana toimintaamme ovatkin myös jatkossa ainakin oppilaskuntia ohjaavien opettajien kohtaamiset.

KEOS-forumi kokosi yhteen kasvatusalan toimijoita

Kasvatus- ja opetusalan suurtapahtuma KEOS2017 järjestettiin 25.11 Paviljongissa. Koulumaailma on kannaltamme yksi tärkeimmistä toimintaympäristöistä ja tästä näkökulmasta KEOS-foorumi on vuoden merkittävimpiä kohtaamispaikkoja. Olimmekin mukana tapahtumassa usealla toimintoihimme sopivalla kärjellä. Nostimme esiin lasten ja nuorten toimijuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia Vaikuta! -alueella ja hanketorilla keskityimme Toukofestiin kehittämiseen opettajien ajatuksia kuunnellen.

Vaikuta! -alueella kohdattiin satoja kasvattajia keskustellen muun muassa maakuntauudistuksesta, oppilaskuntatoiminnasta ja yleisesti lasten ja nuorten toimijuudesta. Lisäksi kerättiin tutkimusmateriaalia Jyväskylän LastenParlamentin koordinaattorin Turon luokanopettajaopintoihin liittyvään opinnäytetyöhön, jonka aiheena on opettajan tunneäly. Laura ja Turo kävivät tuomassa KEOS-foorumille maakunnallisen lasten parlamentin terveiset sekä Eve ja Keski-Suomen liiton projektipäällikkö Pirjo Peräaho pitivät työpajan maakuntauudistuksen vaikutuksista Suomeen, Keski-Suomeen ja nuoriin.

KEOS-forum antoi paljon eväitä kehittää Nuorten Keski-Suomen toimintaa vastaamaan koulumaailman tarpeita. Ideoihin tartutaan jo tulevan vuoden toiminnan suunnittelussa että pidemmälläkin aikavälillä.