Varsinais-Suomessa järjestettiin helmi-maaliskuun vaihteessa kaksi nuorten työpajaa, joissa käsiteltiin asiakaskokemusta sote-palveluissa. Työpajoihin osallistui yhteensä noin 40 nuorta. Kerättyjä tietoja käytetään muun muassa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja työntekijöille suunnattuihin koulutuksiin.

Turussa järjestetyssä työpajassa nuoret pohtivat lastensuojelussa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa koettuja hyviä ja huonoja kohtaamisia, osallisuuden kokemuksia, sekä digitaalisten palvelujen merkitystä ja mahdollisuuksia osana palvelutarjontaa. Tilaisuuden osallistujia oli Sos-lapsikylästä, Auta lasta ry:stä, Veturointi-toiminnasta ja Ehjä ry:n Kuule minua -hankkeesta. Uudessakaupungissa jopo-luokkalaiset ja yhdeksäsluokkalaiset pohtivat myös hyvää ja huonoa kohtaamista, antoivat vinkkejä ammattilaisille erilaisiin kohtaamistilanteisiin ja kertoivat kokemuksia digitaalisista palveluista.

Molemmat työpajat herättivät paljon keskustelua, mielipiteitä ja oivalluksia niin nuorilla kuin ammattilaisilla. Työpajat saivat erinomaista palautetta nuorilta. Palautteen pohjalta nuoret kokivat, että tulivat kuulluksi tilaisuudessa. He työpajan mukavana ja hyvänä tilaisuutena ilmaista omia mielipiteitä ja kuulla muiden ajatuksia.

Varsinais-Suomen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on varmistaa, että lapset ja nuoret saavat apua varhain ja läheltä, he kokevat voivansa vaikuttaa elämäänsä, lasten oikeudet toteutuvat ja erityisesti lasten ja nuorten osallisuus lisääntyy palvelujen sekä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tätä varten Varsinais-Suomen hyvinvointialue halusi saada tietoa lasten ja nuorten kokemuksista.

Tilaisuuksia oli mukana järjestämässä Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen lisäksi Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry ja SOS-Kehittäjänuoret.

Lue lisää:

Varhan tiedote

 Mielipidekirjoitus Turun Sanomissa

Lisätietoja:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lapin hyvinvointialueen kanssa toteutettu Hyvinvointia!-peli keräsi noin 900 lappilaisen nuoren ajatukset yhteen. Lappilaiset nuoret haluavat aikuisten puuttuvan ensimmäisenä kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön. Tuloksia hyödynnetään muun muassa Lapin hyvinvointialueen palvelustrategiassa. Palvelustrategiassa määritellään, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan hyvinvointialueen asukkaille.

Hyvinvointia!-pelin suunnittelu alkoi maaliskuussa 2023. Mukana suunnittelussa oli laaja joukko hyvinvointialueen toimijoita: osallisuustyöntekijöitä, perhekeskuskoordinaattoreita sekä sosiaali- ja terveysalan johtajia.

Peliä testattiin Rovaniemellä Muurolan koulussa sekä nuorisotila Murkussa toukokuussa 2023. Peliä kehitettiin edelleen nuorten antamien kehittämisehdotusten pohjalta. Peliä mainostettiin kuntajohtajille, sivistysjohtajille sekä opettajille loppukeväästä alkusyksyyn.

Nuoret toivovat aikuisten puuttumista kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön

Peliä pelattiin elokuussa kolmen viikon ajan Lapin oppilaitoksissa. Pelissä nuoret kertoivat ajatuksiaan ajankohtaisiin teemoihin. Nuoret tekivät muun muassa ajatuskarttoja turvallisista aikuisista ja meemejä, jotka kuvastavat heidän mielestään Lappia.

Nuoret toivoivat lisää tietoa hyvinvointialueesta sekä sen palveluista. Tiedon pitää olla riittävän selkeää ja kaikille ymmärrettävää. Nuoret kokivat, että sähköisiä palveluita tarvitaan, mutta ne eivät saa kokonaan korvata kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia ympärilleen, jotka esimerkiksi puuttuvat erilaisiin ongelmiin.

Pelin tuloksista koottiin julkilausuma, joka pohjautuu nuorten vastauksiin. Julkilausuma jaetaan Lapin hyvinvointialueen päättäjien, johdon ja palvelujen järjestämisohjelman laatijoiden tietoon. Lisäksi julkilausuma jaetaan Lapin alueella kuntiin, sidosryhmille sekä medialle. Tutustu julkilausumaan TÄÄLTÄ

Nuorten esittämiin kysymyksiin pääsi vastaamaan aluehallituksen jäsen Ilkka-Petri Välitalo. Katso videohaastattelu TÄÄLTÄ

Lue lisää:

https://lapha.fi/w/nuoret-toivovat-aikuisten-puuttumista-kiusaamiseen

https://www.nuortensuomi.fi/hyvinvointia-peli/

Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke on ollut reilun vuoden verran hyvinvointialueiden tukena nuorten osallisuuden edistämisessä. Hanke on tarjonnut hyvinvointialueille maksuttomia koulutuksia ja sparraushetkiä niin nuorille kuin aikuisille. Lisäksi alueilla on tehty useampi menetelmäkokeilu.

Ensimmäisen hankevuoden aikana kaikilta hyvinvointialueilta tavattiin nuorten osallisuuden parissa toimivia työntekijöitä ja viranhaltijoita. Alueiden työntekijöille ja viranhaltijoille annettiin räätälöityä tukea osallisuustyön käynnistykseen. Hankkeessa pidettiin usean alueen kanssa tuki- tai sparrailutapaamisia, autettiin pistemäisesti eri tilanteissa sekä tehtiin aikajänteeltään pidempiä tukiprosesseja.

Nuorten osallisuuden parissa toimiville työntekijöille luotiin yhteinen Nuorten hyvinvointialue -verkosto. Verkostossa on mukana myös järjestöjä ja maakuntaliittoja, jotka ovat mukana esimerkiksi alueen nuorisovaltuuston ohjaamisessa. Verkosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Verkostolle on luotu oma säännöllisesti päivittyvä materiaalipankki, jossa on hyödyllistä tietoa nuorten osallisuuteen liittyen. Verkostosta voit lukea lisää täällä: nuortensuomi.fi/nuortenaanialueilla

Ensimmäisen vuoden aikana ehdittiin myös kokeilemaan erilaisia menetelmiä ja työkaluja nuorten kuulemiseen hyvinvointialueilla. Hyvinvointia!-pelillä kuultiin  tai kuullaan nuoria Pohjois-Savossa, Kanta-Hämeessä sekä Lapissa. Nuorilta kerättiin tietoa ja samalla nuoret pääsivät vaikuttamaan muun muassa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen työhön ja valmisteilla olevaan palvelustrategiaan. Pohjois-Savossa kokeiltiin myös Vaikuta!-teemapäivää kahdella paikkakunnalla. Teemapäivissä nuoret pääsivät kehittämään palveluita sekä kertomaan ajatuksiaan tulevaan hyvinvointialueen strategiaan.

Menetelmäkokeiluja tehty tai tekeillä:

• Erätauko-keskustelu (Kanta-Häme, Etelä-Savo, Itä-Uusimaa)
• Hyvinvointia!-peli (Pohjois-Savo, Kanta-Häme, Lappi)
• Vaikuta!-teemapäivä (Pohjois-Savo)
• Digiraati (Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Karjala)

Hyvinvointialueille on luotu myös mm. valtuustoaloitepohjia aluevaltuutetuille sekä materiaalipankki alueellisille nuorisovaltuustoille. Lisäksi hyvinvointialueista on tehty useampi video.

”Täyttä asiaa, suoraan nuorilta”

Millainen on matalan kynnyksen palvelu? Miten moninaisuus tulee huomioida nuorten kanssa työskennellessä? Muun muassa näihin kysymyksiin eri taustoista tulevat nuoret pääsivät vastaamaan Kohtaa meidät -webinaarissa maaliskuussa. Webinaarissa nuoret kokoontuivat keskustelemaan toiveistaan ja kokemuksistaan sote-palveluissa. Webinaari järjestettiin yhteistyössä Moniheli ry:n Mikki sulle -hankkeen, Diakonissalaitoksen Nuorten Ohjelman, Seta ry:n, Vamlaksen, THL:n Sokra-hankkeen ja kansallisen lapsistrategian kanssa.

Tilannekatsaus nuorten osallisuudesta hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden nuorten osallisuuden tilanteesta kerättiin ensimmäisenä hankevuonna tietoa yksiin kansiin. Tilannekatsaus sisältää muun muassa tietoa nuorisovaltuustoista, esimerkkejä hyvinvointialueiden ja maakuntaliittojen yhteistyöstä sekä nostoja erilaisista osallisuutta edistävästä toiminnasta.

Hyvinvointialueet kehittyvät koko ajan myös nuorten osallisuuden osalta. Tämä onkin suuntaa antava katsaus tilanteesta. Syvemmät analyysit tehdään myöhemmin hankkeen aikana. Esimerkiksi nuorisovaltuustojen tilanteesta tehdään tarkempi selvitys syksyn 2023 aikana ja julkaistaan vuoden 2024 alussa.

Tutustu tilannekatsaukseen TÄSTÄ

Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten äänet kuuluviin

Huhtikuussa alkaneen toisen hankekauden aikana on tarkoitus kehittää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten äänen kuulumista hyvinvointialueilla. Ensi syksylle on suunnitteilla muun muassa kaksi Mikä vituttaa? -iltaa nuorille mielenterveyspalveluiden kehittämistä varten.

Mukaan mahtuu myös muita kokeiluja ja etsimmekin tällä hetkellä teemasta kiinnostuneita hyvinvointialueiden palveluiden kehittäjiä ja muita nuorten parissa toimivia tahoja. Jos aihe herättää kiinnostusta, ota rohkeasti yhteyttä osallisuuden asiantuntijaan Laura Saartoalaan!

Työntekijän välikatsaus: mitä jäi käteen ensimmäisestä hankevuodesta?

Kesän 2022 aikana siirryin edellisestä työstäni tähän hankkeeseen töihin. Huomasin pohtivani, mitä kaikkea hanke tulisi tarjoamaan seuraavaksi.

Enpä olisi uskonut, että työ veisi näin mukanaan. Hanketiimimme on uskomaton pakkaus erilaisia vahvuuksia, joita käytetään yhdessä yhteisen tavoitteen edistämiseksi. Tiimissämme uskaltaa nauraa, itkeä ja olla eri mieltä. Ensimmäiseen hankevuoteen on sisältynyt myös pari mahtavaa harjoittelijaa, jotka ovat tuoneet apua hankkeen työhön ja ottaneet oman paikkansa tiimissämme.

Hanketiimin lisäksi on onni olla osa Nuorten Suomen toimiston porukkaa. Toimistolta löytyy ihmisiä, joihin voi tukeutua missä tahansa tilanteessa. Töitä tehdään intohimolla, mutta rennolla otteella. Niin hanketiimissä kuin toimiston väen kanssa saa tuntea vahvaa osallisuuden kokemusta.

Erityisen iloiseksi tekee se, kuinka mahtavia hyvinvointialueiden työntekijöitä nuorten osallisuuden parissa työskentelee. Hyvinvointialueilta löytää työntekijöitä ja viranhaltijoita, jotka kaiken kiireen ja suurien työmäärien keskellä pyrkivät aidosti edistämään nuorten osallisuutta ja kuulemaan nuoria. Menetelmiä, vinkkejä ja työkaluja löytyy jaettavaksi vaikka kuinka paljon, mutta niistä ei ole hyötyä, jos ei ole myönteistä asennetta toimintaa kohtaan.

Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita, ja siksi on tärkeää, että nuoret itse pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin ja palveluihin. Nuorten osallisuuteen panostaminen onkin investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kun palveluita kehitetään yhdessä nuorten kanssa, palveluista tulee nuorille sopivampia. Merkityksellinen osallistumisen kokemus myös kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa tukevat nuoren hyvinvointia sekä vahvistavat itseluottamusta ja turvallisuuden tunnetta, vähentäen näin nuorten syrjäytymistä.

Hyvinvointialueilla ollaan vielä todella alussa monessakin asiassa. Ja onneksi ollaan, sillä nyt on loistava hetki rakentaa perusteista asti nuorilähtöisiä hyvinvointialueita. Työ jatkukoon yhdessä!

Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuva: Werneri Turunen

Alkuvuodesta päätetty valtion lisätalousarvio sisälsi hyviä uutisia hyvinvointialueille. Lisätalousarviossa hyvinvointialueet saavat yhteensä 350 miljoonaa euroa uutta valtionavustusta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtymästä aiheutuviin kustannuksiin sekä toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.

Lisätalousarvio tarjoaa hyvinvointialueille mahdollisuuden valita kehittämiskohteeksi myös osallisuuden, joka usein jää resurssipulan jalkoihin. Nyt kun lisärahoituksen käytöstä päätetään, kannustammekin aluevaltuutettuja vahvistamaan osallisuutta hyvinvointialueilla alusta alkaen kokeilemalla rohkeasti erilaisia keinoja ottaa asukkaat ja asiakkaat mukaan päättämään yhteisistä asioista.

Erityisesti lasten ja nuorten mukaan ottaminen on syytä ottaa suurennuslasin alle. Lapset ja nuoret ovat noin kolmasosa koko Suomen väestöstä, mutta heidän äänensä ei kuulu vaaleissa eikä aluevaltuustoissa. Lapsilla ja nuorilla on kuitenkin monien lakien ja sopimusten turvaama oikeus osallistua ja vaikuttaa. Tarvitaankin erilaisia keinoja, joiden kautta myös nuorten näkemykset kuuluvat päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Näitä voivat olla esimerkiksi valtioneuvoston asetuksen perustelumuistiossakin mainitut asukaspaneelit, -raadit ja nuorten vaikuttamistapahtumat.

Nuorten osallisuuteen panostaminen on hyvinvointialueille investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Palveluita yhteiskehittämällä saadaan paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluita, joista tiedetään aiempaa paremmin ja joihin myös hakeudutaan oikea-aikaisemmin. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa vahvistavat paitsi demokratiaa, myös nuorten itseluottamusta, hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Lopputuloksena saadaan hyvinvoivia asukkaita, tyytyväisiä asiakkaita ja säästettyjä euroja.

Kirjoittajina Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen työntekijät Laura Saartoala Nuorten Suomesta, Ella Rouhe Nuorten Akatemiasta ja Milla Lamminsivu Nuva ry:stä.

Mielikirjoitus on julkaistu:

4.5.2023 Turun Sanomissa, Keskipohjanmaassa ja Lapin Kansassa
5.5.2023 Länsi-Suomessa ja Iisalmen Sanomissa
8.5.2023 Kainuun Sanomissa

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

Pohjoissavolaiset yläkoulu- ja toisen asteen ikäiset nuoret pääsivät syksyllä 2022 kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden hyvinvointityön tueksi. Osallistumalla peliin nuoret saivat tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja palveluista. Peliä pelasi noin 200 oppilasta ympäri Pohjois-Savoa.

Hyvinvointia! -peli on Nuorten Suomi ry:n luoma peli, jossa nuoret saavat tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja pääsevät kertomaan omia näkemyksiään hyvinvointipalveluiden kehittämisen tueksi. Pelialustana käytetään Seppo.io-oppimisalustaa. Pelin tavoitteena on tarjota nuorille tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja palveluista pelillisen menetelmän kautta. Pelissä nuoret kertovat ajatuksiaan ja mielipiteitään esimerkiksi kuntien, hyvinvointialueiden, oman koulunsa sekä muiden toimijoiden hyvinvointityön tueksi. Tehtävät ovat joko informatiivisia tai mielipidettä kysyviä.

Nuoret nostivat esiin vastauksissaan erityisesti mielenterveyspalveluiden pitkät jonot. He toivoivat, että nuorten huolet otettaisiin tosissaan. Lisäksi esimerkiksi kouluihin tarvitaan lisää turvallisia aikuisia, joilla on aikaa pysähtyä ja kiinnostusta keskustella nuorten kanssa.

Myös kiusaamisen ehkäisy näkyi useammassa vastauksessa. Nuoret toivoivat, että kiusaamiseen puututaan kunnolla ja sitä pyritään ehkäisemään mahdollisimman hyvin. Nuoret kokivat, että nuorille voitaisiin järjestää erilaisia tapahtumia, joissa pystyisi tutustumaan uusiin ihmisiin.

Pelin tuloksia viedään eteenpäin osaksi palveluiden kehittämistä ja päätöksentekoa. Tuloksia on esitelty jo muun muassa perustason mielenterveystoimijoiden verkostotapaamisessa.

Pohjois-Savon Hyvinvointia!-pelin koonnin pääset katsomaan TÄÄLTÄ

Tutustu Pohjois-Savon demo-peliin kirjautumalla pelaajana osoitteessa: play.seppo.io. Syötä pin-koodi: AEGA9G

Lisätietoja: osallisuuden asiantuntija Laura Saartoala (laura.saartoala@nuortensuomi.fi, p. 044 012 4609)

Hyvinvointia!-pelin järjesti Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024 ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Päättäjät ja nuoret kokoontuivat syksyllä 2022 yhteen Erätauko-keskustelun äärelle Hämeenlinnassa, Lopella ja Forssassa. Keskusteluissa oli mukana muun muassa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja, hyvinvointialueen työntekijöitä, etsivän nuorisotyön tekijöitä sekä eri taustoista tulevia nuoria. 

Keskustelujen aiheena oli nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Tärkeimpinä toiveina keskusteluissa nousivat esiin monipuoliset vaikuttamiskeinot, päättäjien ja työntekijöiden jalkautuminen nuorten pariin sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Keskusteluissa syntyneitä oivalluksia hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen osallisuusvalmistelussa ja -työssä.

Monipuoliset tavat vaikuttaa ja aikuiset nuorten luokse

Kuten on aiemminkin huomattu, yksi ja sama vaikuttamisen keino ei sovi kaikille. Yksi haluaa vastata kyselyihin, toinen taas osallistuu mieluiten kasvokkain tapahtuvaan keskusteluun. Sama ajatus pätee myös nuoriin. Nuoret kaipaavat monipuolisia vaikuttamisen keinoja, jotta mahdollisimman monen nuoren ääni kuuluisi. Ja vaikka nuoret viettävät aikaa puhelimien ja muiden laitteiden äärellä, pelkkä digitaalisuus ei houkuttele kaikkia nuoria. Kyselyillä saadaan arvokasta tietoa, mutta aidosti kohtaamalla ymmärrystä nuorista ja heidän maailmastaan voidaan syventää entisestään.

Nuorten kuulemisessa on tärkeää huomioida, kenen turvallisessa tilassa toimitaan. On eri asia pyytää nuoret luokse kuin mennä sinne, missä nuoret ovat jo valmiiksi. Keskusteluihin osallistuneet nuoret toivovatkin, että päättäjät ja viranhaltijat jalkautuisivat kouluille, nuorisotiloille, sosiaalisen median alustoille ja muihin nuorille tuttuihin paikkoihin. Näin nuoret saisivat enemmän tietoa hyvinvointialueesta, ja päättäjät ja palveluiden kehittäjät voisivat kuulla nuorten ajatuksia.

“silmät aukesi, että meitä päättäjiä on vaikea lähestyä” -kantahämäläinen päättäjä

Positiivinen kokemus osallistumisesta vahvistaa omistajuutta ja halua sitoutua. Merkityksellinen osallistumisen kokemus kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa sekä pitovoimaa. Nuorten kiinnittymistä tarvitaan etenkin alueilla, joista nuoret muuttavat pois aikuistumisen kynnyksellä.

Helposti saavutettavia mielenterveyspalveluita

Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista keskustellessa nuoret kokivat haluavansa vaikuttaa erityisesti mielenterveyspalveluihin. Palveluiden tulisi olla nopeammin ja helpommin saavutettavissa kuin mitä ne ovat tällä hetkellä.

Keskusteluissa toivottiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin voisi kävellä suoraan sisään, kun tilanne sitä vaatii. Nuoret toivoivat myös enemmän tietoa mielenterveyspalveluista, jotta nuoret tietäisivät mistä  ja miten apua saa. Kun kaikkia palveluita ei ole mahdollista saada yhdeltä luukulta tai palveluista ei tiedetä, tarvitaan turvallisia aikuisia ohjaamaan oikeaan paikkaan.

Nuorten kiinnostus vaikuttaa ei rajautunut pelkästään yhteen palveluun. Muita nuorille tärkeitä palveluita olivat kouluterveydenhuolto, oppilashuolto, päihdetyö, ehkäisyneuvola, lastensuojelu, ensihoito ja vammaispalvelut. Kaikkien palveluiden osalta toivottiin, että palvelut ovat saatavilla lähellä nuoria paikkakunnasta riippumatta.

Oikeita asioita rennolla otteella ja selkeällä kielellä

Erätauko-keskustelut opettivat myös sen, ettei vaikuttamisen tarvitse olla vakavaa. Vaikka puhutaan vakavista ja tärkeistä aiheista, voi keskustelu olla tunnelmaltaan rento. Kuten eräs keskusteluissa ollut päättäjä totesi, “ei puhuta päättäjien slangia, vaan selkeää suomen kieltä. Ihan sama mitä sanon, jos kukaan ei ymmärrä sitä. Tärkeää on luonteva ja turvallinen ilmapiiri, jotta nuori voi ilmasta mielipiteensä.” 

Parhaimmillaan hyvään osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemukseen riittää nuorille turvallinen tila, riittävästi aikaa ja asia tai aihe, johon nuoret voivat aidosti vaikuttaa. Nuorilla riittää ajatuksia ja ideoita ja näkemyksiä, kunhan ensin menee nuorten luokse, kysyy ja aidosti kuuntelee.

Lue lisää Kanta-Hämeen Erätauko-keskustelujen koosteesta TÄÄLTÄ

Lisätietoja: Laura Saartoala (laura.saartoala@nuortensuomi.fi, p. 044 012 4609)

Erätauko-keskustelut järjesti Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024 ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

16.6.2021

Kesäkuun aikaan sateenkaariliput koristavat maisemaa, mutta mistä tässä jutussa oikein on kyse?

Kesäkuu on nimitetty maailmanlaajuisesti Pride-kuukaudeksi. Priden teemana on tuoda ihmisten tietouteen eri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvoisuus, sekä korostaa, että hekin saavat yhtä lailla olla ylpeitä keitä ovat. Mutta miten tämä kaikki liittyy meihin nuoriin?

Maailma on täynnä erilaisia nuoria, myös eri vähemmistöihin kuuluvia. Vaatii rohkeutta myöntää itse poikkeavansa enemmistöstä, sillä avaramielinen vastaanotto ei ole taattua. Yhteiskuntakin voi näyttää sateenkaarinuoresta aivan erilaiselta. Lähiympäristön tavoissa, tiloissa ja käytännöissä ei välttämättä olla ollenkaan huomioitu nuorta. Muut ihmiset tai vaikka omat läheisetkin saattavat olla ajattelemattomia ja loukata. Jos asia ei kosketa itseä, on se helppo sivuuttaa ja arvostella toista. Mutta jos kyse olisi sinusta itsestäsi, miltä kuulostaisi kasvaa ahdasmielisessä ja turvattomassa yhteiskunnassa, vain siksi, että olet oma itsesi?

Ei pidä yleistää, että kaikkia kohdellaan huonosti, sillä meillä täällä Suomessa tehdään paljon tärkeää työtä. Asiat ovat parantuneet merkittävästi aiemmasta ja kehityksestä pitää olla äärettömän ylpeä. Kuitenkin edelleen, tapahtuu hävyttömästi epäoikeutta johtuen vain hyväksynnän puutteesta. Erilaisuuden pitäisi olla rikkaus, eikä oikeuttaa epätasa-arvoon ja ihmisoikeuksien polkemiseen.

Myös Nuorten Suomi haluaa ottaa toiminnassaan huomioon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden. Meille on tärkeää ottaa kaikenlaiset nuoret huomioon ja jokainen nuori on tervetullut, olit sitten millainen tahansa.

“Me ollaan kaikenlaisten Nuorten Suomi, ei vain yhdenlaisten.”

Vaikka kesäkuu onkin virallinen Pride-kuukausi, ei sen sanomaa pidä unohtaa muinakaan kuukausina. Hyväksytään kaikki sellaisina kuin jokainen on, koska kuka määrittää, mikä on oikea tapa olla ja elää? 

Pride-henkisen blogin on kirjoittanut sisällöntuottajana toiminut kesätyöntekijämme Juulia Paavilainen.

Nuoria patistetaan äänestämään ja osallistumaan politiikkaan. Samalla ei kuitenkaan ajatella, kuinka
vaikeaa politiikan sanaston ja toiminnan ymmärtäminen on.

Nuorten toteuttama U wot Waldo? – sarjakuvaprojekti avaa suomalaista politiikkaa ja vaikuttamista somessa ilman vaikeaselkoista jargonia. Vuoden kestävä projekti pyrkii huomioimaan etenkin maahanmuuttajataustaiset nuoret.

Huhtikuussa aloitetun, EU-rahoituksella toteutettavan solidaarisuusprojektin ensimmäinen tavoite
on saada nuoret äänestämään. Sarjakuvat pyrkivät kertomaan vaikuttamisesta ja mahdollisuuksista
äänestää, jotta poliittista syrjäytymistä ei tapahtuisi ainakaan tiedonpuutteen takia.

Viikoittain Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä julkaistava sarjakuva pyritään kääntämään
mahdollisimman monelle kielelle. Tällä hetkellä sarjakuvastripit löytyvät suomeksi, ruotsiksi,
englanniksi, saksaksi, venäjäksi, ranskaksi ja espanjaksi. Kielien lisäksi kuvituksessa otetaan huomioon
sukupuolen moninaisuus, ihonväri, esteettömyys ja moninaisuus. Tähän mennessä on käsitelty
esimerkiksi toisen maan kansalaisuuden mahdollistamaa äänioikeutta ja ennakkoon äänestämistä.

Nuorilta nuorille

Sarjakuva on vapaaehtoisten nuorten itsensä suunnittelema ja toteuttama ilman suurempaa
taustatoimijaa. Projektia on lähdetty toteuttamaan rahoitushakemuksesta lähtien itse yhteen hiileen
puhaltaen. Vapaaehtoiset asuvat eri puolilla Suomea ja ovat eri elämäntilanteissa; Mukana on
esimerkiksi nuorisoalan ja kielten opiskelijoita, järjestötoimijoita, valokuvauksen ja digitaiteen
harrastajia sekä viestinnästä kiinnostuneita nuoria tekijöitä. Työtehtävät on jaettu mielenkiinnon ja
taitojen mukaan, ja sarjakuvaa tehdäänkin nuorilta nuorille, tekijöiden itsensä näköiseksi. Projektin
lomassa opitaan uusia taitoja ja kehitytään. Ja jos jotain ei osata, opetellaan se yhdessä.

U Wot Waldo? somessa:
Instagram – @uwotwaldo
Twitter – @uwotwaldo
Facebook – U Wot Waldo?

Lisätietoja projektista voi kysyä yhteyshenkilöltämme Milla Köykältä. Vastaamme mielellämme
kysymyksiin, ja haastattelujen kautta pystymme avaamaan projektiamme monipuolisemmin.

Lisätietoja:
Milla Köykkä
p. 045 112 4608
milla.koykka@nuortensuomi.fi

Hankkeen kokemukset, tulokset ja opit on koottu yksiin kansiin. Julkaisu Nuorten ääni maakunnissa – tuloksia ja oppeja Etelä-Savossa, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa on nyt kaikkien saatavilla. Oppeja voi hyödyntää myös muualla tapahtuvaan nuorten vaikuttamistoimintaan. Hyvä pyörä on lähtenyt pyörimään maakunnissa, on aika laittaa uutta vaihetta kehiin.

Hanke toteutettiin hyvin laajalla verkostotyöllä niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisesti. Jokainen maakunta kokosi julkaisuun omannäköisensä koonnin. Näiden lisäksi on kuvattu keskeisimmät yhteiset toiminnot ja suosituksia ja hyviä käytäntöjä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseen. Julkaisu sisältää myös paljon linkkejä eteenpäin, joista löytyy syventävää tietoa ko. teemasta. Julkaisun voit ladata TÄÄLTÄ.

Nuorten maakunta -hankkeessa on koottu hankkeen kokemuksia ja havaintoja yhteen hieman tavallisesta poikkeavassa muodossa: podcastina.

Kuusiosaisessa podcast-sarjassa pohditaan muun muassa nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien toimintaa, kaikkien nuorten osallisuutta, nuoria poliittisina toimijoina, virkamiesten ja päättäjien vastuuta nuorten kuulemisesta sekä osallisuuden ja nuorten vaikuttamisen edistämisen erilaisia malleja. Sarjassa kuullaan hankkeen projektikehittäjien Eeva Mäntylän ja Tarja Kovasen lisäksi nuorten osallisuuden asiantuntijoita sekä tietysti nuoria vaikuttajia.

Tavoitteena on pohtia nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja niiden edistämisestä monipuolisesti. Sarja tarjoaa myös käytännön vinkkejä nuorten vaikuttamisen ja osallisuuden edistämiseen.

Sarjan voit kuunnella täältä.

Nuorten maakunta -hankkeessa edistettiin nuorten maakunnallista vaikuttamista ja yhteiskunnallista osallisuutta vuosina 2017–2019.