Päättäjät ja nuoret kokoontuivat syksyllä 2022 yhteen Erätauko-keskustelun äärelle Hämeenlinnassa, Lopella ja Forssassa. Keskusteluissa oli mukana muun muassa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja, hyvinvointialueen työntekijöitä, etsivän nuorisotyön tekijöitä sekä eri taustoista tulevia nuoria. 

Keskustelujen aiheena oli nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Tärkeimpinä toiveina keskusteluissa nousivat esiin monipuoliset vaikuttamiskeinot, päättäjien ja työntekijöiden jalkautuminen nuorten pariin sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Keskusteluissa syntyneitä oivalluksia hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen osallisuusvalmistelussa ja -työssä.

Monipuoliset tavat vaikuttaa ja aikuiset nuorten luokse

Kuten on aiemminkin huomattu, yksi ja sama vaikuttamisen keino ei sovi kaikille. Yksi haluaa vastata kyselyihin, toinen taas osallistuu mieluiten kasvokkain tapahtuvaan keskusteluun. Sama ajatus pätee myös nuoriin. Nuoret kaipaavat monipuolisia vaikuttamisen keinoja, jotta mahdollisimman monen nuoren ääni kuuluisi. Ja vaikka nuoret viettävät aikaa puhelimien ja muiden laitteiden äärellä, pelkkä digitaalisuus ei houkuttele kaikkia nuoria. Kyselyillä saadaan arvokasta tietoa, mutta aidosti kohtaamalla ymmärrystä nuorista ja heidän maailmastaan voidaan syventää entisestään.

Nuorten kuulemisessa on tärkeää huomioida, kenen turvallisessa tilassa toimitaan. On eri asia pyytää nuoret luokse kuin mennä sinne, missä nuoret ovat jo valmiiksi. Keskusteluihin osallistuneet nuoret toivovatkin, että päättäjät ja viranhaltijat jalkautuisivat kouluille, nuorisotiloille, sosiaalisen median alustoille ja muihin nuorille tuttuihin paikkoihin. Näin nuoret saisivat enemmän tietoa hyvinvointialueesta, ja päättäjät ja palveluiden kehittäjät voisivat kuulla nuorten ajatuksia.

“silmät aukesi, että meitä päättäjiä on vaikea lähestyä” -kantahämäläinen päättäjä

Positiivinen kokemus osallistumisesta vahvistaa omistajuutta ja halua sitoutua. Merkityksellinen osallistumisen kokemus kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa sekä pitovoimaa. Nuorten kiinnittymistä tarvitaan etenkin alueilla, joista nuoret muuttavat pois aikuistumisen kynnyksellä.

Helposti saavutettavia mielenterveyspalveluita

Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista keskustellessa nuoret kokivat haluavansa vaikuttaa erityisesti mielenterveyspalveluihin. Palveluiden tulisi olla nopeammin ja helpommin saavutettavissa kuin mitä ne ovat tällä hetkellä.

Keskusteluissa toivottiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin voisi kävellä suoraan sisään, kun tilanne sitä vaatii. Nuoret toivoivat myös enemmän tietoa mielenterveyspalveluista, jotta nuoret tietäisivät mistä  ja miten apua saa. Kun kaikkia palveluita ei ole mahdollista saada yhdeltä luukulta tai palveluista ei tiedetä, tarvitaan turvallisia aikuisia ohjaamaan oikeaan paikkaan.

Nuorten kiinnostus vaikuttaa ei rajautunut pelkästään yhteen palveluun. Muita nuorille tärkeitä palveluita olivat kouluterveydenhuolto, oppilashuolto, päihdetyö, ehkäisyneuvola, lastensuojelu, ensihoito ja vammaispalvelut. Kaikkien palveluiden osalta toivottiin, että palvelut ovat saatavilla lähellä nuoria paikkakunnasta riippumatta.

Oikeita asioita rennolla otteella ja selkeällä kielellä

Erätauko-keskustelut opettivat myös sen, ettei vaikuttamisen tarvitse olla vakavaa. Vaikka puhutaan vakavista ja tärkeistä aiheista, voi keskustelu olla tunnelmaltaan rento. Kuten eräs keskusteluissa ollut päättäjä totesi, “ei puhuta päättäjien slangia, vaan selkeää suomen kieltä. Ihan sama mitä sanon, jos kukaan ei ymmärrä sitä. Tärkeää on luonteva ja turvallinen ilmapiiri, jotta nuori voi ilmasta mielipiteensä.” 

Parhaimmillaan hyvään osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemukseen riittää nuorille turvallinen tila, riittävästi aikaa ja asia tai aihe, johon nuoret voivat aidosti vaikuttaa. Nuorilla riittää ajatuksia ja ideoita ja näkemyksiä, kunhan ensin menee nuorten luokse, kysyy ja aidosti kuuntelee.

Lue lisää Kanta-Hämeen Erätauko-keskustelujen koosteesta TÄÄLTÄ

Lisätietoja: Laura Saartoala (laura.saartoala@nuortensuomi.fi, p. 044 012 4609)

Erätauko-keskustelut järjesti Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024 ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nuorten ääni ammattikouluissa -hanke on tullut päätökseen ja on aika tarkastella tuloksia. Tämän Erasmus+ -rahoitteisen hankkeen tavoitteena oli saada ammattikouluissa opiskelevien nuorten ääni esiin ja luoda mallia, jolla voitaisiin edesauttaa ammattikoululaisten kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 

Mukana oli viisi eri ammatillista oppilaitosta tai kampusta, joissa järjestettiin Vaikuta! -teemapäivä. Teemapäivien tuloksia käsiteltiin jälkeenpäin oppilaitoskohtaisesti opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa sekä välitettiin nuorten viestiä eteenpäin päättäjille.

Havaintoja ja tuloksia:

1. Hankkeen toteutus toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa oli erityisen tärkeää koska yhteiskunnallisten asioiden opetus on ammattikouluissa vähäistä ja ammattikoululaisten nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on niukempaa kuin esimerkiksi lukiolaisilla. Lisäksi ammattikoululaisilta harvoin kysytään mielipiteitä: kun aikuiset haluavat kuulla nuoria päätöksentekoon liittyen, kysymykset esitetään joko peruskoululaisille tai lukiolaisille. Näin ollen ammattikouluisten ääni jää valitettavan usein kokonaan pimentoon yhteiskunnassa. Uusia ja innovatiivisia tapoja osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan ja Vaikuta! -teemapäivä on yksi tähän tarpeeseen vastaava konsepti.

2. Vaikuta! -teemapäivä osoittautui erinomaiseksi konseptiksi myös toisen asteen ammattioppilaitoksissa. Vaikuttamiseen ja yhteiskuntaan liittyvät aiheet tulevat esille kiinnostavasti Vaikuta! -päivän tehtävissä ja työpajoissa, joissa opiskelijat pääsevät kohtaamaan myös päättäjiä. Alun perin yläkouluihin luodun tapahtumakonseptin pelillisyys, konkretia ja monipuolisuus innostivat nuoria myös toisen asteen oppilaitoksissa. Sekä opiskelijat ja opettajat toivoivat oppilaitoksiinsa Vaikuta! -teemapäivä uudestaan, jopa säännöllisesti.

3. Esille nousseita teemoja:

-Mielen hyvinvoinnin asiat: nuoret tarvitsevat lisää matalan kynnyksen keskusteluapua.

-Huoli ilmastosta: nuoret haluavat tehdä ilmastotekoja ja päättäjiltä toivotaan kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä.

-Oppilaitosviihtyvyys: Pääsääntöisesti mukana olleissa oppilaitoksissa opiskelijat viihtyvät hyvin, mutta etenkin parkkipaikkojen vähyys, sisäinen viestintä ja etenkin väärässä ajassa olevat kellot ovat esimerkkejä konkreettisista asioita, jotka hankaloittavat arkea ja kaipaisivat parannusta.

Myös maakunnissa huomattiin: Nuoret mukaan keskusteluun – win-win -tilanne meille kaikille

Kolmen vuoden mielenkiintoinen aika, Nuorten ääni maakunnissa -hanke on päättymässä.  Liikkeelle lähdettiin Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -näkökulmalla. Vaikka uudistus kaatui, maakunnissa on tunnistettu tarve synnyttää ratkaisuja ja toimintamalleja, joilla eri taustoista tulevat nuoret saadaan mukaan maakunnalliseen päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Viidessä maakunnassa saatiin monenlaista oppia ja kokemusta laajalla verkostotyöllä.

Nuoret ovat päättäjille hyviä sparraajia ja haastajia. Hankkeen aikana nuorille alkoi avautua ovet yhä useampiin tilaisuuksiin. Aikuiset totesivat, että nuoret sanovat usein suoraan sen, minkä virkamiehet ja päättäjät muotoilevat yleiselle tasolle, jolloin se ei enää kosketakaan kuulijaa. Nuorten ajatusten merkitys alettiin ymmärtää. Moni virkamies ja päättäjä oivalsi, että nuoret kannattaa ottaa mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen.

Maakuntauudistusta valmistellut Emmi Hyvönen pohtii: ”Nuorten ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa lähestyä vaikeitakin ongelmia opetti paljon. Emme saa lähestyä asioita päätöksenteon monimutkaisuuden kautta, vaan puhumalla nuorten tavoin suoraan itse asiasta ja löytämällä ongelmiin nopeita ratkaisuja kokeilukulttuurin hengessä. Nuorilla on visionäärinen näkemys siitä, miten asioiden pitäisi tulevaisuudessa olla ja millaisia ratkaisuja voisimme löytää aikansa eläneiden nykypalveluiden tilalle. Miksi emme siis kuule nuoria enemmän ja osallista heitä yhteiseen keskusteluun? Se olisi win-win tilanne meille kaikille.”

Hyvä pyörä on lähtenyt pyörimään eikä loppua näy. Kaikissa mukana olleessa viidessä maakunnassa on nyt käynnissä maakuntakohtaiset hankkeet, joilla teemaa viedään jatkossakin eteenpäin. Paljon on vielä tehtävää. On aika laittaa uutta vaihetta kehiin, niin että kaikissa maakunnissa nuoret oikeasti pääsevät mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen.

Vaikuta! -teemapäivissä mukana olleet nuoret nostivat viime keväänä esille, että päiviä olisi kiva järjestää myös ammattikouluissa. Keskustelua jatkettiin myös muiden opiskelijoiden kanssa. Nuoret nostivat, että oman hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua palveluiden kehittämiseen sekä oppia miten päätöksiä eri asioista tehdään. Siitä lähti idea Nuorten ääni esiin ammattikouluissa -projektille, joka saikin myönteisen Erasmus+ -hankerahoituksen.

Ensimmäinen Vaikuta-päivä järjestettiin syyskuun alussa Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa ja loppuvuodesta on tarkoitus järjestää pari erillistä päivää Jyväskylässä Gradialla. Vaikuta-päivä on digitaalisin menetelmin toteutettava toiminnallinen päivä, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten tietoa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, innostaa ja kannustaa nuoria vaikuttamaan sekä kerätä nuorten ajatuksia ja ideoita eri tahojen päätöksenteon tueksi.

Gradialla järjestettävien Vaikuta-päivien aiheiksi nuoret ovat nostaneet mm. nuorten mielenterveyden, julkisen liikenteen maaseutukunnissa ja kaupungissa sekä oppilaitosten viihtyvyyden ja lähiopetuksen. Tarkoituksena on arvioida yhdessä asiantuntijoiden kanssa palvelujen toimivuutta ja mahdollisia uusia ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tavoitteena on, että päivä innostaa myös uusia nuoria mukaan vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Vaikuta-päiviin osallistuneilla nuorilla on mahdollisuus liittyä mukaan ryhmätoimintaan hankkeen toisessa vaiheessa. Nuoret ideoivat ja suunnittelevat miten Vaikuta-päivästä koostettuja tuotoksia tuodaan esille ja viestitään päättäjille. Muodot voivat olla moninaiset mielipidekirjoituksesta aloitteeseen ja näytelmästä räp-esitykseen. Tärkeää on että viestit ovat nuorten näköisiä ja niiden pohjalta voidaan käydä dialogia päättäjien kanssa.

Vuorovaikutus nuorten ja päättäjien kesken on tärkeää paitsi nuorille, on se erittäin tärkeää myös päättäjille. Usein pelkkä vuorovaikutus nuoren kanssa riittää, että päättäjä pystyy huomioimaan nuorten aseman paremmin asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on, että nuoret saavat päättäjiltä myös vastineen siitä miten nuorten nostamat aiheet ja toiveet on otettu tai tullaan ottamaan huomioon päätöksenteossa.

Hankkeen toteutus ammattiopistoissa nähdään erityisen tärkeänä vähäisen yhteiskunnallisten asioiden opetuksen ja nuorten vähäisen yhteiskunnallisen osallistumisen vuoksi. Tavoitteena on luoda mallia, jolla ammattiopistoissa voitaisiin edesauttaa toisen asteen opiskelijoiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen kiinnostusta. Uusia ja innovatiivisia tapoja osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan.

Lisätietoa Nuorten ääni esiin ammattikouluissa -projektista:

carita.hannivirta@nuortensuomi.fi
p. 0440124606

Vaikuta! -teemapäivästä lisätietoa mm. TÄÄLTÄ

Pirkanmaan Nuorisofoorumi kokosi yhteen noin 50 nuorta vaikuttajaa Pirkanmaan 15 eri kunnasta Tampereen Monitoimitalo 13:een lauantaina 11.5. Tapahtumaa isännöi Pirkanmaan Nuorisotyöryhmä, joka on maakunnallinen nuorten vaikuttajaryhmä.

Päivä alkoi Pirkanmaan nuorisotyöryhmän avoimella kokouksella, jossa käytiin läpi muun muassa Euroopan nuorisoviikolla toteutettua kampanjaa ja kuulumisia valtakunnalliselta maakuntien nuorten vaikuttajaryhmien leiriltä. Kokouksessa puheenjohtajana toimi Jonna Lehto Kangasalan nuorisovaltuustosta.

Päivän aikana pohdittiin vaikuttamisen mahdollisuuksia niin Pirkanmaan kuin Euroopan Unioninkin tasolla ja pureuduttiin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja nuorten mielenterveysongelmiin muun muassa kantaaottavien rap-lyriikoiden ja kuvakollaasien avulla.  Pajoissa kierrettiin seppo.io-alustalla pelattavan mobiilipelin avulla.

”Peli jossa mentiin ympäri taloa pajoja etsien oli varmaan parasta päivässä. Pelin aikana opin mm. EU:sta enemmän ja tutustuin uuteen ihmiseen”, kertoo Ava Koskinen Pirkkalasta.

Myös Yaser Rahim Tampereelta piti työskentelytavasta.

”Päivässä hyödyllistä oli seppo.io pelin tehtävät. Siinä opin itse tosi paljon uutta ja tutustuin muihin Pirkanmaan nuorisovaltuutettuihin”, hän kommentoi.

Työpajojen lisäksi perehdyttiin Pirkanmaan Liiton toimintaan. Päivän lopuksi pirkanmaalainen kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) vastaili nuorten kysymyksiin kansanedustajan työstä ja vaikuttamisesta valtakunnanpolitiikkaan. Nuoret nostivat keskustelussa esiin muun muassa translain uudistuksen, maksuttoman 2. asteen ja eutanasian sallimisen sekä kyselivät niin valiokuntatyöskentelystä kuin nuorten kuulemisesta valtakunnallisella tasolla.

”Pirkanmaan liiton esittely oli hyödyllistä, koska itse en tiennyt liitosta aiemmin” kertoo Yaser.  ”Kaikkein parasta päivässä oli kuitenkin se, että pystyi tutustumaan muihin Pirkanmaan nuorisovaltuustoihin ja sai kuulla, mitä he ovat tehneet omissa kunnissaan nuorille”, hän jatkaa.

Päivä huipentui vapaamuotoisen tutustumisen ja verkostoitumiseen päivällisen lomassa. Sekä verkostoituminen että ideoiden vaihto keräsivät runsaasti kehuja.

”Parasta päivässä oli uusien ihmisten tapaaminen! Kaikki olivat niin ulospäinsuuntautuneita ja positiivisia”, kertoi Sastamalasta tapahtumaan tullut Hertta Hongisto.

”Todella ihanaa porukkaa ja meidän pöydässä oli erittäin mielenkiintoiset keskustelut”, jatkaa Ava.

Samoilla linjoilla oli myös Vilhelmiina Vierjoki Punkalaitumelta.

”Uusien ja vanhojen tuttujen tapaaminen on aina parasta. Muita nuorisovaltuustolaisia näkee niin harvoin vapaa-ajalla, että on mahtavaa päästä vaihtamaan kuulumisia ja oppimaan uutta porukassa, jossa ketään ei jätetä yksin.”

Nuoret, nuorisovaltuusto-ohjaajat ja virkamiehet kehittivät Jyväskylässä järjestetyssä työpajassa kuntien osallisuustaitoja. Mukana kehittämistyössä oli neljä keskisuomalaista kuntaa.

Nuoret saavat äänensä kuuluviin kunnallisessa päätöksenteossa, vaikka alueellista vaihtelua onkin. Nuorten osallisuus ei kuitenkaan toteudu itsestään, vaan siihen tarvitaan virkamiesten ja luottamushenkilöiden tietoa, tahtoa ja oikeaa asennetta sekä nuorten sinnikkyyttä.

Näin pohtivat lukiolaiset Mikko Kanerva Keuruulta sekä Olli-Pekka Louniala Jyväskylästä.

– Nuorisovaltuustotoiminta on edunvalvontaa eli töitä saa tehdä. Kuulluksi tuleminen ei tule ilmaiseksi, sanoo Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtajana toimiva Louniala.

Tarvitaan tietoa ja oikea asennetta

Kanerva ja Louniala osallistuivat omien kuntiensa edustajina Jyväskylässä tiistaina 16.4. järjestettyyn koulutustilaisuuteen. Päivän tavoitteena oli pohtia, millaista osaamista kuntien virkamiehet tarvitsevat nuorten osallisuuden edistämiseen.

Työtä tehtiin kuntakohtaisissa pienryhmissä, joissa oli mukana nuorisovaltuusto-ohjaajia, nuoria ja virkamiehiä. Mukana oli Keuruun ja Jyväskylän lisäksi osallistujia Uuraisilta ja Saarijärveltä.

Saarijärven vapaa-aikasihteeri Janne Haapasen mukaan nuorten osallisuus vaatii erityishuomiota kunnan virkamiehiltä.

– Nuoret tarvitsevat tietoa erilaisista vaikuttamisen keinoista. Heitä pitää kuunnella oikeasti sekä näyttää että asiat etenevät ja että heillä on oikeasti mahdollisuuksia vaikuttaa.

Nuorilla on lakien ja kansainvälisten sopimusten valossa tarkasteltuna vahva oikeus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Suomen perustuslain ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi nuorten oikeus vaikuttaa on kirjattu muun muassa kuntalakiin, nuorisolakiin sekä muun muassa perusopetuslakiin ja lakiin ammatillisesta koulutuksesta.

Keuruun nuorisovaltuuston ohjaaja Niina Savilahti muistuttaa, että nuorten osallisuudessa on lainmukaisten oikeuksien toteutumisen lisäksi kyse nuorten ja samalla koko kunnan hyvinvoinnista.

– Jos ajattelee, miten saadaan nuoret muuttamaan aikuisina takaisin pieniin kuntiin, niin totta kai sillä on vaikutusta, että on päässyt jo nuorena osallistumaan kunnan asioihin ja tullut sellainen tunne, että kuunnellaan.

”Politiikka ja päätöksenteko kiinnostaa nuoria”

Louniala muistuttaa, että alle 18-vuotiaat eivät saa äänestää, jolloin heille pitää tarjota muita mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.

– Nuorten mielipiteitä täytyy kuulla myös siksi, että he ovat samalla lailla kansalaisia kuin kaikki muutkin.

Keuruulainen Mikko Kanerva sanoo, että politiikka ja päätöksenteko kiinnostaa monia nuoria, vaikka usein luullaankin toista.

– Nuorilta saa mielenkiintoisia ja tärkeitä näkökulmia asioihin.

Koulutuspäivän aikana käytiin läpi nuorten osallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja poliittisia linjauksia, tutustuttiin osallisuusbingon avulla, ideoitiin pienryhmissä kuntalaisten osallistumisen keinoja ja pelattiin Kuntaliiton osallisuuspeliä.

Osallistujat perehtyivät myös Euroopan unionin laatimaan, suomennettuun Map of Competences -karttaan, johon on koottu vaadittavat tiedot ja taidot nuorten osallisuuden toteutumiseen päätöksenteossa.

Vuoropuhelun pitää vaikuttaa

Päivän ydin oli tunnistaa, millaisia tietoja ja taitoja nuorten osallistumisen edistämiseen tarvitaan erityisesti omassa kunnassa. Ryhmät nostivat esiin muun muassa vuorovaikutus- ja viestintätaidot, rohkeuden sekä oikean asenteen.

–  Meidän pitää lisätä kommunikaatiota ja yhteisymmärrystä. Nytkin käydään paljon vuoropuhelua, mutta meneekö se sinne käytäntöön? Eli kuulen, mutta kuuntelenko, Haapanen sanoo.

Keuruun ryhmän keskusteluissa yhtenä tärkeimmistä taidoista korostui ennakkoluulottomuus.

– On tärkeää heittäytyä ja uskaltaa mennä uuteen tilanteeseen. Lisäksi pitää olla sosiaalisia taitoja, että uskaltaa ottaa rohkeasti yhteyttä, Kanerva kommentoi.

Koulutuspäivän järjestivät yhteistyössä Nuorten Suomi, Nuorten Akatemia ja Opetushallitus. Päivä oli osa Euroopan unionissa toteutettavaa koulutusohjelmaa.

Etelä-Savon nuorten maakuntapäivä kokosi yhteen noin 90 nuorta, päättäjää ja nuorten kanssa työskentelevää aikuista. Päivän aikana pohdittiin monipuolisesti vaikuttamisen mahdollisuuksia ja pureuduttiin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja nuorten mielenterveysongelmiin.

Mikkelin Saimaa Stadiumilla kaikui maanantai-iltana 18.2. iloinen puheensorina, kun lähes satapäinen joukko nuoria ja aikuisia eri puolilta maakuntaa pohti päivänpolttavia kysymyksiä yhteisissä teemapöydissä. Keskustelunaiheina olivat muun muassa ilmastonmuutoksen hillitseminen, nuorten maakunnallinen vaikuttaminen, osallisuus sekä mielenterveyspalveluiden saatavuus.

Päivän aikana kuultiin puheenvuorot maakuntajohtaja Pentti Mäkiseltä ja Nuorten Agenda 2030-ryhmän Jonna Könkkölältä.  Päivän lopuksi nuoret tutustuivat erilaisiin vaikuttamisen tapoihin ja syventyivät päivän teemoihin Vaikuta Etelä-Savossa mobiilipelin kautta.

17-vuotias mikkeliläinen Okko Soila kertoi päivän täyttäneen odotukset.

– Oli todella hauskaa, eikä tunnelma ollut yhtään kireä.

Päättäjien kanssa keskustelu oli Soilan mukaan mullistava kokemus.

­– Oli hyvä kuulla erilaisten ihmisten näkökulmia. Päättäjien näkemyksistä kuuli, että osa oli ihan oikeasti perehtynyt asioihin.

Jokaiselle on oma tapa vaikuttaa

Päivän avanneen maakuntajohtaja Pentti Mäkisen mukaan aikuisten on välillä vaikea tiedostaa nuorten ajatuksia ja odotuksia.

– Me päättäjät olemme täällä pelkkänä korvana, Mäkinen sanoi.

Nuorten Agenda 2030 -ryhmän 17-vuotias agentti Jonna Könkkölä johdatti päivän osallistujat ympäristöteemaan. Hän sanoi ilmastonmuutoksen aiheuttavan nuorissa paljon aiheellista huolta.

– Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, mutta suurin taakka ihmisten toimien aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä jää meidän nuorten harteille.

Puheessaan Könkkölä korosti, että vielä ei kannata vaipua epätoivoon. Hän kehotti jokaista nuorta etsimään oma tapansa vaikuttaa.

– Miettikää vaikka, voisitteko käyttää julkista liikennettä tai tarvitseeko koko ajan ostaa uusia vaatteita. Olkaa sisukkaita. Seuratkaa uutisia, sillä niiden kautta voi oppia uusia asioita ja pysyä mukana maailman menossa.

– Meissä nuorissa on voimaa, me olemme fiksuja ja meitä myös halutaan kuunnella, Könkkölä sanoi.

Jere Huotari kirjoittaa blogissa nuorten vaikuttamiseen liittyvistä haasteista. Jere toimii Nuorten ääni maakunnissa -hankkeen nuorena asiantuntijana ja suunnittelee & tekee päättäjille suunnattuja nuorten vaikuttamiseen liittyviä koulutuksia.

On sysipimeää ja yhtäkkiä oksa lyö punaisen jäljen poskeen ulottuen leuasta toiseen korvaan asti. Pyörä on pakko pysäyttää, lyönnin ääni soi korvissa. Viime huoltopisteellä pyörään on lisätty ketjut mutta satula ja valo puuttuvat edelleen. Voimat ovat vähissä ja matka etenee uusista ketjuista huolimatta hitaasti. Miksi ylipäätään pyöräillä, jos ei ikinä pääse minnekään?

Nuorten osallisuudesta on määrätty monessa laissa mutta tosielämä ei aina vastaa asetettuja tavoitteita. Vaikka nuori toivoisi voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin, ei hän siihen syystä tai toisesta pysty. Valtava määrä mahdollisuuksia ja energiaa kuluu hukkaan, jos nuorelle on annettu osallistumispyörä ilman satulaa, valoa, äänitorvea saatikka ketjuja. Tästä lähtökohdasta ei voi voittaa Ranskan ympäriajoa, vaikka nimi olisikin osallistujaluettelossa.

Ensimmäisenä esteenä osallisuuden toteutumiselle ovat puuttuvat mahdollisuudet. Päätöksenteko kulkee omia vakiintuneita polkujaan ilman, että siihen olisi mahdollisuutta vaikuttaa. Kunnassa nuorisovaltuustoa ei ole tai sen toiminta on lamaantunut, kouluissa oppilailla ei ole sananvaltaa ja palvelut kehitetään aikuisten työryhmien voimin. Vaikka nuori ottaisi yhteyttä päättäjiin, saa hän osakseen välinpitämättömyyttä tai vastaamattomuutta. Tässä tilanteessa nuoren pyörä ei liikahdakaan, koska vaikka miten kovaa polkisi, ei pyörässä ole ketjuja.

Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan.

Kun pyörää kunnostetaan ja siihen saadaan ketjut, on matkalla onnistuneeseen osallistumiseen edessä seuraava haaste: puuttuvat taidot. Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan. Vaikka nuorisovaltuustolla olisi halua osallistua, heiltä puuttuu olennaista tietoa, eivätkä he pysty vaikuttamaan päätöksenteossa käsiteltäviin asioihin. Pyörä kulkee eteenpäin mutta vauhti on auttamattoman hidas ja päämäärä pimeässä, koska lamppu puuttuu.

Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää.

Matka taittuu näppärästi valoisassa hyvin rasvattujen ketjujen kilkattaessa. Vaan reidet väsyvät nopeasti ilman satulaa, jonka päällä istua. Puuttuva tuki pysäyttää hyvin nopeasti laadukkaankin pyörän. Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää. Hän on mahdollistamassa nuorten toimintaa antaen heille kuitenkin tilan toimia ja päättää itse. Kaikki jaksavat olla mukana ja jalat eivät mene maitohapoille, kun aikuinen on avustamassa ja neuvomassa hankalissa ja uusissa tilanteissa. Jos aikuisella ei ole riittäviä resursseja toimia nuorten kanssa, tämä tuki jää vaillinaiseksi. Sovittuja asioita ei viedä eteenpäin, tieto unohtuu paluumatkalle, nuorten tapaamiselle jää vähän aikaa.

Kaikki osat paikoillaan ja nopeus kansainvälistä kärkeä. Vaan puutteiden pimeällä polulla voi tulla vielä yksi rasite vastaan. Polkijan motivaation puute. Ei ole kiinnostusta polkea yhtään minnekään. Välineurheillessa tämä on usein seurausta pyörän vaillinaisuudesta. Jos ei tiedä minne tai miksi polkee, miksi silloin pitäisi?

Koskaan ei pyöräverstaalla ole tehty riittävästi, jos polkijoita ei löydy. Pyörää voi aina nikkaroida lisää, ja jos kaikesta huolimatta käsintehtyyn italiaiseen satulaan ei ketään löydy, on siihen annettu mahdollisuus. On eri asia, jos ihminen itse tietoisesti valitsee olla polkematta kuin se, ettei siihen tarjota tilaisuutta.

Nuoret ovat itse mielellään mukana näissä huoltotalkoissa. Toimivan kulkupelin rakentaminen on hankalaa ilman aikuisten apua ja mukana oloa. Yhteistyöllä ja vuoropuhelulla on mahdollista, että laissa määritelty laaja-alainen kuuleminen toteutuu ja kaikilla nuorilla on tunne, että omalla äänellä on merkitys ympäröivässä maailmassa. Tällöin pyörä rullaa eteenpäin, oli kyseessä sitten seutukunnan hiekkatie tai suuren kaupungin katukisa. Jäljelle jää vain kysymys: onko huoltotiimissä riittävästi tekijöitä?

Jere Huotari,
nuori vaikuttaja

Julkinen liikenne korvaa yksityisautoilun ja lautasilla on entistä enemmän kasvisruokaa sekä koulussa että kotona. Energiaa tuotetaan uusiutuvasti ja tekoäly vaikuttaa työelämään. Muun muassa tällaisia tulevaisuudenkuvia nousi esiin maanantaina 22.10. järjestetyssä Keski-Suomen nuorisofoorumissa, jossa nuoret pohtivat, millainen Suomi on vuonna 2050.

Nuorisofoorumiin osallistui nuoria eri puolilta Keski-Suomea. Nuorten näkemyksiä kuultiin seppo.io-menetelmällä toteutetun pelin tehtävissä ja työpajoissa.

Tulevaisuusaiheisissa työpajoissa nuoret pohtivat teleportteja liikennevälineinä, tekoälyä ja työelämää, lisättyä todellisuutta ja jopa Marsiin muuttamista. Keskusteluista kävi ilmi, että nuoret näkevät Suomen vuonna 2050 maana, jossa ekologiset arvot ohjaavat sekä arjen valintoja että yhteiskunnan toimintaa. Tulevaisuuden kouluruuankin arveltiin olevan nykyistä kasvispainotteisempana. Lihatuotteitakin nuoret tarjoaisivat tulevaisuuden kouluissa, mutta perinteisen possun ja naudan lisäksi lautasilla on muun muassa sirkkoja ja toukkia.

Ilmasto- ja ympäristöasiat olivat päivän kattava teema. ”Nuoret ottavat ilmastonmuutoksen todella vakavasti. Hieman huolestuttavaa on se, että kouluissa on saatettu puhua siitä mistä ilmastonmuutos johtuu, mutta ei siitä, mitä sille voisi tehdä”, toteaa ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen Keski-Suomen ely-keskuksesta.

Nuoret pohtivat pelissä myös osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Osallisuuden työpisteellä kävi ilmi, että maakunnallinen nuorisovaltuusto on nuorille tärkeä osallisuuden ja vaikuttamisen väline.

”Keski-Suomen maakunnallinen nuorisovaltuusto on tullut nuorille tutuksi ja luonut vaikuttamisen mahdollisuuksia. Olemme tässä suhteessa etulyöntiasemassa verrattuna sellaisiin maakuntiin, joissa vastaavaa toimintaa ei vielä ole”, kommentoi hallinto- ja viestintäpäällikkö Emmi Hyvönen Keski-Suomi 2021-projektista.

Nuoria kiiteltiin kriittisyydestä

Nuorisofoorumi huipentui nuorten ja päättäjien kohtaamiseen. Pienryhmissä käydyissä keskusteluissa nuorilla oli mahdollisuus nostaa esiin aamupäivän aikana käsiteltyjä ja muita ajankohtaisia aiheita. Keskusteluja käytiin muun muassa ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta, julkisesta liikenteestä ja koulutuksesta.

Nuorten kanssa keskustelemassa olivat ylijohtaja Pasi Patrikainen Keski-Suomen ely-keskuksesta, Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen johtaja Tuula Säynätmäki, projektipäällikkö Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitosta, Jyvässeudun 4H:n toiminnanjohtaja Ritva Vallinkoski, projektipäällikkö Riina Kylmälahti Keski-Suomen nuorisoseuroista, maakuntavaltuuston varajäsen, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja  Jani Kokko (sd.) Muuramesta, kunta- ja maakuntavaltuutettu Matleena Käppi (vas.) ja kunnanvaltuutettu Irma Hirsjärvi (vas.) Jyväskylästä, kansanedustajat Anne Kalmari (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Aila Paloniemi (kesk.), Sinuhe Wallinheimo (kok.), Lauri Ihalainen (sd.) sekä eduskunta-avustaja Juho Ikonen Toivakasta.

Päivän lopuksi päättäjät lupasivat viedä nuorten näkemyksiä eteenpäin. ”Mahtava huomata, miten fiksuja ja tiedostavia nuoria täältä löytyy. Osaatte olla myös kriittisiä, pitäkää siitä kiinni”, Matleena Käppi sanoi.

Nuoria kannustettiin kertomaan jatkossakin rohkeasti omia näkemyksiään ja ottamaan yhteyttä päättäjiin. ”Teillä on mahdollisuus vaikuttaa eri kanavien kautta. Nyt kun on tultu tutuksi, niin voi vaikka tuolla kadulla kulkiessa nykäistä hihasta”, Patrikainen sanoi.

Nuorisofoorumi on vuosittainen vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria kokoava tilaisuus, jossa pureudutaan ajankohtaisiin asioihin. Päivään osallistui tänä noin 50 nuorta ja 14 heidän kanssaan työskentelevää aikuista eri puolilta Keski-Suomea. Nuorten kysymyksiin oli vastaamassa 17 päättäjää ja virkamiestä.

”Nuorisofoorumin tarkoitus on saada nuoria kiinnostumaan vaikuttamisesta tarjoamalla kiinnostavia tapoja vaikuttaa sekä luomalla yhteyksiä päättäjien ja nuorten välille”, sanoo Keski-Suomen nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Max Koitela.

Tilaisuudessa esiteltiin myös Keski-Suomen Nuorisovaltuuston toimintasääntö sekä toimintakertomus edelliseltä kaudelta ja valittiin kuntien edustajat Keski-Suomen Nuorisovaltuuston tulevalle kaudelle.

Maakunnallisen nuorisovaltuuston aktiiveille jäi päivästä positiivinen tunnelma. ”Olemme todella tyytyväisiä siitä, että saatiin itse tapahtumassa nuoria kiinnostumaan nuorisovaltuustosta”, Koitela sanoo.

Lisätietoja: www.nuortenkeskisuomi.fi/nuorisofoorumi
Carita Hännivirta, 0440 124606, carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi

Varmasti kaikki meistä on ollut mukana jonkinlaisessa tapahtumassa – oli kyseessä sitten ne kuuluisat Himoksen juhannusfestarit, Susijengin koripallo-ottelu tai ehkä vain katukirppis. Tai ehkä heti ei tule mieleen mitään erityistä tilaisuutta. Se on ihan okei ja ymmärrettävää, sillä tapahtumissa käynti on meille vierailijoille niin nopea hetki. Otetaan esimerkiksi edellä mainittu katukirppis: alueelle kävellään, kierretään kojut läpi ja ehkä lopuksi tuetaan paikallista partiotoimintaa ostamalla kahvi kirppiksen kioskista. Siihen se jääkin ja lopulta tämä kokemus on ohi ehkä alle vartissa.

Oletko kuitenkaan ikinä miettinyt, millaisen työn edes tällaisen pienen tapahtuman järjestäminen lopulta vaatii? Katukirppiksessäkin tulee ajoissa varata paikka omalle pisteelle, lajitella ja hinnoitella tavarat sekä herätä aikaisin kärräämään tavaroita ulos paahteeseen – kioskista nyt puhumattakaan. Kirjoitinkin tähän liittyen Nuorten Keski-Suomen Facebook-sivulle, kuinka täällä työskennellessäni minä, joka koen järjestäneeni tapahtumia kiitettävissä määrin, yllätyin siitä, kuinka paljon valmisteluja välillä tarvitaan. Tarkoitan nyt erityisesti Nuorten Keski-Suomen SuomiAreenan keskustelutilaisuutta, jota on valmisteltu pitkin alkukesää.

Jos nyt alkaa mietityttämään, että hetkinen, mikäs se SuomiAreena nyt olikaan, kyseessä on siis Wikipedian virallisen määritelmän mukaisesti Porissa kesäisin järjestettävä poliittinen keskustelutapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2005 länsinaapurimme Ruotsin Almedalsveckanin esimerkin pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa samaan aikaan ehkä massoille tutumman tapahtuman Porin Jazzien kanssa olevaa viisipäiväistä politiikan huipputapahtumanakin tunnettua tilaisuusrypästä.

Tämä saattaa kuulostaa kuivalta, mutta oikeastaan tapahtuma on aika monipuolinen, eikä suunnattu pelkästään politiikan konkareille: ohjelma sisältää niin pääministeri Juha Sipilän kuin entisen hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen sekä kiinteistövälittäjä Kaisa Liskinkin puheenvuoroja. SuomiAreena haluaakin herättää keskustelua. Se toteuttaa suomalaisen yhteiskunnan demokraattista luonnetta jo antiikin Ateenastakin tutun suoran demokratian avulla. SuomiAreena onkin lopulta faktoja ja mielipiteitä – länsimaista politiikkaa puhtaimmillaan.

Yhteiskunnallisena järjestönä Nuorten Keski-Suomi onkin mukana tässä tapahtumassa, itse asiassa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Aiheena paneelikeskustelutyyppisellä keskustelutilaisuudella on ajankohtainen kysymys nuorten vaikuttamisesta tai vaikuttamatta jättämisestä otsikolla Onko mun mielipiteellä väliä?. Vaikka tapahtuma onkin tänä vuonna vasta heinäkuun kolmannella viikolla ja vaikka kyseessä on vain tunnin mittainen keskustelu, jo kesäkuu on ollut SuomiAreena-täyteinen. Se on koostunut suunnittelusta tilaisuuden juontajan Santeri Lohen kanssa, sähköposteista, tapahtuman markkinoinnista ja puhujien mukaan rekrytoinneista. Esiintyjät tuli esimerkiksi ilmoittaa tapahtumaan jo kauan sitten. Mikäli esitykseen tulee mukaan dioja tai jotain muuta esitettävää materiaalia, tulee ne lähettää jo heinäkuun toisella viikolla. Koska tilaisuus on ulkona, on äänestysliput pitänyt tulostaa mahdollisimman taipumattomiksi tuulisen kelin varalta. Ja kaikki tämä yksityiskohtien hiominen ja valmistelutyö osuu juuri vuoden hiljaisimpaan aikaan, kesälomakauteen – kiirettä siis riittää tilaisuuden valmistelussa.

Kaikesta huolimatta tilaisuus on kuitenkin valmistumassa hyvissä ajoin. Puhujat on saatu valmiiksi, aiheita keskusteluun on mietitty ja keskusteluaiheita varten on etsitty erilaista tutkimustietoa sekä kerätty kyselyiden vastauksia. Lopulta yksityiskohdat tekevätkin tapahtuman: niin käytetyt työtunnit, vaihdetut sähköpostiviestit kuin paperinhakureissutkin voivat olla ratkaisevia. Ja kuten joskus sanotaan, hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Jos siis olet suuntaamassa heinäkuun kolmannella viikolla Poriin vaikka jazzeja tai asuntomessuja varten, kannattaa suunnata perjantaiaamupäivällä kohti SuomiAreenaa ja Eetunaukiota.

Reetta Ala-Mutka
Nuorten Keski-Suomen kesätyöntekijä 2018