16.6.2021

Kesäkuun aikaan sateenkaariliput koristavat maisemaa, mutta mistä tässä jutussa oikein on kyse?

Kesäkuu on nimitetty maailmanlaajuisesti Pride-kuukaudeksi. Priden teemana on tuoda ihmisten tietouteen eri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvoisuus, sekä korostaa, että hekin saavat yhtä lailla olla ylpeitä keitä ovat. Mutta miten tämä kaikki liittyy meihin nuoriin?

Maailma on täynnä erilaisia nuoria, myös eri vähemmistöihin kuuluvia. Vaatii rohkeutta myöntää itse poikkeavansa enemmistöstä, sillä avaramielinen vastaanotto ei ole taattua. Yhteiskuntakin voi näyttää sateenkaarinuoresta aivan erilaiselta. Lähiympäristön tavoissa, tiloissa ja käytännöissä ei välttämättä olla ollenkaan huomioitu nuorta. Muut ihmiset tai vaikka omat läheisetkin saattavat olla ajattelemattomia ja loukata. Jos asia ei kosketa itseä, on se helppo sivuuttaa ja arvostella toista. Mutta jos kyse olisi sinusta itsestäsi, miltä kuulostaisi kasvaa ahdasmielisessä ja turvattomassa yhteiskunnassa, vain siksi, että olet oma itsesi?

Ei pidä yleistää, että kaikkia kohdellaan huonosti, sillä meillä täällä Suomessa tehdään paljon tärkeää työtä. Asiat ovat parantuneet merkittävästi aiemmasta ja kehityksestä pitää olla äärettömän ylpeä. Kuitenkin edelleen, tapahtuu hävyttömästi epäoikeutta johtuen vain hyväksynnän puutteesta. Erilaisuuden pitäisi olla rikkaus, eikä oikeuttaa epätasa-arvoon ja ihmisoikeuksien polkemiseen.

Myös Nuorten Suomi haluaa ottaa toiminnassaan huomioon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden. Meille on tärkeää ottaa kaikenlaiset nuoret huomioon ja jokainen nuori on tervetullut, olit sitten millainen tahansa.

“Me ollaan kaikenlaisten Nuorten Suomi, ei vain yhdenlaisten.”

Vaikka kesäkuu onkin virallinen Pride-kuukausi, ei sen sanomaa pidä unohtaa muinakaan kuukausina. Hyväksytään kaikki sellaisina kuin jokainen on, koska kuka määrittää, mikä on oikea tapa olla ja elää? 

Pride-henkisen blogin on kirjoittanut sisällöntuottajana toiminut kesätyöntekijämme Juulia Paavilainen.

Myös maakunnissa huomattiin: Nuoret mukaan keskusteluun – win-win -tilanne meille kaikille

Kolmen vuoden mielenkiintoinen aika, Nuorten ääni maakunnissa -hanke on päättymässä.  Liikkeelle lähdettiin Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -näkökulmalla. Vaikka uudistus kaatui, maakunnissa on tunnistettu tarve synnyttää ratkaisuja ja toimintamalleja, joilla eri taustoista tulevat nuoret saadaan mukaan maakunnalliseen päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Viidessä maakunnassa saatiin monenlaista oppia ja kokemusta laajalla verkostotyöllä.

Nuoret ovat päättäjille hyviä sparraajia ja haastajia. Hankkeen aikana nuorille alkoi avautua ovet yhä useampiin tilaisuuksiin. Aikuiset totesivat, että nuoret sanovat usein suoraan sen, minkä virkamiehet ja päättäjät muotoilevat yleiselle tasolle, jolloin se ei enää kosketakaan kuulijaa. Nuorten ajatusten merkitys alettiin ymmärtää. Moni virkamies ja päättäjä oivalsi, että nuoret kannattaa ottaa mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen.

Maakuntauudistusta valmistellut Emmi Hyvönen pohtii: ”Nuorten ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa lähestyä vaikeitakin ongelmia opetti paljon. Emme saa lähestyä asioita päätöksenteon monimutkaisuuden kautta, vaan puhumalla nuorten tavoin suoraan itse asiasta ja löytämällä ongelmiin nopeita ratkaisuja kokeilukulttuurin hengessä. Nuorilla on visionäärinen näkemys siitä, miten asioiden pitäisi tulevaisuudessa olla ja millaisia ratkaisuja voisimme löytää aikansa eläneiden nykypalveluiden tilalle. Miksi emme siis kuule nuoria enemmän ja osallista heitä yhteiseen keskusteluun? Se olisi win-win tilanne meille kaikille.”

Hyvä pyörä on lähtenyt pyörimään eikä loppua näy. Kaikissa mukana olleessa viidessä maakunnassa on nyt käynnissä maakuntakohtaiset hankkeet, joilla teemaa viedään jatkossakin eteenpäin. Paljon on vielä tehtävää. On aika laittaa uutta vaihetta kehiin, niin että kaikissa maakunnissa nuoret oikeasti pääsevät mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen.

Hankkeen kokemukset, tulokset ja opit on koottu yksiin kansiin. Julkaisu Nuorten ääni maakunnissa – tuloksia ja oppeja Etelä-Savossa, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa on nyt kaikkien saatavilla. Oppeja voi hyödyntää myös muualla tapahtuvaan nuorten vaikuttamistoimintaan. Hyvä pyörä on lähtenyt pyörimään maakunnissa, on aika laittaa uutta vaihetta kehiin.

Hanke toteutettiin hyvin laajalla verkostotyöllä niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisesti. Jokainen maakunta kokosi julkaisuun omannäköisensä koonnin. Näiden lisäksi on kuvattu keskeisimmät yhteiset toiminnot ja suosituksia ja hyviä käytäntöjä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseen. Julkaisu sisältää myös paljon linkkejä eteenpäin, joista löytyy syventävää tietoa ko. teemasta. Julkaisun voit ladata TÄÄLTÄ.

Vaikuta! -teemapäivissä mukana olleet nuoret nostivat viime keväänä esille, että päiviä olisi kiva järjestää myös ammattikouluissa. Keskustelua jatkettiin myös muiden opiskelijoiden kanssa. Nuoret nostivat, että oman hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua palveluiden kehittämiseen sekä oppia miten päätöksiä eri asioista tehdään. Siitä lähti idea Nuorten ääni esiin ammattikouluissa -projektille, joka saikin myönteisen Erasmus+ -hankerahoituksen.

Ensimmäinen Vaikuta-päivä järjestettiin syyskuun alussa Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa ja loppuvuodesta on tarkoitus järjestää pari erillistä päivää Jyväskylässä Gradialla. Vaikuta-päivä on digitaalisin menetelmin toteutettava toiminnallinen päivä, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten tietoa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, innostaa ja kannustaa nuoria vaikuttamaan sekä kerätä nuorten ajatuksia ja ideoita eri tahojen päätöksenteon tueksi.

Gradialla järjestettävien Vaikuta-päivien aiheiksi nuoret ovat nostaneet mm. nuorten mielenterveyden, julkisen liikenteen maaseutukunnissa ja kaupungissa sekä oppilaitosten viihtyvyyden ja lähiopetuksen. Tarkoituksena on arvioida yhdessä asiantuntijoiden kanssa palvelujen toimivuutta ja mahdollisia uusia ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tavoitteena on, että päivä innostaa myös uusia nuoria mukaan vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Vaikuta-päiviin osallistuneilla nuorilla on mahdollisuus liittyä mukaan ryhmätoimintaan hankkeen toisessa vaiheessa. Nuoret ideoivat ja suunnittelevat miten Vaikuta-päivästä koostettuja tuotoksia tuodaan esille ja viestitään päättäjille. Muodot voivat olla moninaiset mielipidekirjoituksesta aloitteeseen ja näytelmästä räp-esitykseen. Tärkeää on että viestit ovat nuorten näköisiä ja niiden pohjalta voidaan käydä dialogia päättäjien kanssa.

Vuorovaikutus nuorten ja päättäjien kesken on tärkeää paitsi nuorille, on se erittäin tärkeää myös päättäjille. Usein pelkkä vuorovaikutus nuoren kanssa riittää, että päättäjä pystyy huomioimaan nuorten aseman paremmin asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on, että nuoret saavat päättäjiltä myös vastineen siitä miten nuorten nostamat aiheet ja toiveet on otettu tai tullaan ottamaan huomioon päätöksenteossa.

Hankkeen toteutus ammattiopistoissa nähdään erityisen tärkeänä vähäisen yhteiskunnallisten asioiden opetuksen ja nuorten vähäisen yhteiskunnallisen osallistumisen vuoksi. Tavoitteena on luoda mallia, jolla ammattiopistoissa voitaisiin edesauttaa toisen asteen opiskelijoiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen kiinnostusta. Uusia ja innovatiivisia tapoja osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan.

Lisätietoa Nuorten ääni esiin ammattikouluissa -projektista:

carita.hannivirta@nuortensuomi.fi
p. 0440124606

Vaikuta! -teemapäivästä lisätietoa mm. TÄÄLTÄ

“Nuorten tulisi olla tekemässä päätöksiä nykypäivän ilmastonmuutoskeskustelussa”, sanoo Mea Vähä-Jaakkola. Heinäkuun 16. hän on nuorena vaikuttajana edustamassa Satakunnan maakunnallista nuorisovaltuustoa Nuoret vaativat: “Tuntekaa vapina – ilmastokapina!” -keskustelutilaisuudessa Porin SuomiAreenassa.

Halu vaikuttaa on tullut omasta taustasta sijaishuollossa. Vähä-Jaakkola kertoo nähneensä asioita, joita voisi tehdä paremmin ja paikkoja, joissa ihmisiä voisi ottaa paremmin huomioon. Kuultuaan nuorisovaltuustotoiminnasta, Vähä-Jaakkola ajatteli, että se voisi olla hyvä väylä päästä vaikuttamaan niihin asioihin. Vaikuttamistyö vei mennessään. Tie oman kotikunnan nuorisovaltuustosta on vienyt muun muassa Porin kaupunginvaltuustoon edustamaan paikallista nuorisovaltuustoa. Nykyään Vähä-Jaakkola toimii myös valtakunnallisesti Suomen nuorisovaltuustojen liiton hallituksessa pitämässä huolta, että nuoret pääsevät valtuustojen kautta aidosti vaikuttamaan omiin asioihinsa.

Vähä-Jaakkolaa on ajanut eteenpäin erityisesti halu puuttua epäkohtiin nuorten vaikuttamistoiminnassa. Esimerkiksi kaikkien nuorten edustaminen on yksi niistä. 

“Yksi osallisuuden pääkysymyksistä on, miten saada kaikkien ääni kuuluviin,” Vähä-Jaakkola sanoo.

Hän painottaa, kuinka nuorten osallisuudessa tärkeää on nimenomaan muiden nuorten osallistaminen ja nuorten välisten ennakkoluulojen purkaminen. Erilaiset mielipiteet ovat rikkaus, ja niiden avulla voidaan ottaa helpommin muutkin huomioon.

Vähä-Jaakkola pitää nuorten vaikuttamista erityisen tärkeänä, ja nostaa esimerkkinä nuorten ilmastovaikuttamisen, joka on myös aiheena SuomiAreenan paneelikeskustelussa. Erityisesti ilmastoasioissa nuorten vaikuttaminen on tärkeää, sillä nyt tehtävät päätökset muovaavat nuorten ja koko yhteiskunnan tulevaisuutta.

Vähä-Jaakkolan mielestä nuoret voisivat myös tuoda uutta näkökulmaa ilmastokeskusteluun ja toimia omien mielipiteidensä avulla liimana eri poliittisten ryhmien enemmän tai vähemmän taipumattomien agendojen välillä. Hän sanoo, että nuoret poliittisina ja epäpoliittisina toimijoina “aikuisten politiikassa” ovat vapaampia tuomaan esiin aitoja omia mielipiteitään. Siten voitaisiin ajaa yhdessä nimenomaan nuorten asiaa, ilman että tavoite leimautuisi esimerkiksi jonkun puolueen omaksi.

Nuorten vastuu ilmastonmuutoksen hidastamisessa on Vähä-Jaakkolan mukaan tuoda asiaa esille ja reagoida siihen. Hän muistuttaa, että on myös nuorten vastuu olla aktiivisia ja ottaa yhteyttä päättäjiin. Esimerkiksi kansanedustajat ovat yhtä lailla lasten ja nuorten, kuin äänioikeutettujenkin edustajia.

“On meidän vastuulla peräänkuuluttaa päättäjiltä vastuuta”, Vähä-Jaakkola painottaa.

Ja näitä nuorten reaktioita ilmastonmuutokseen on jo nähtykin. Esimerkiksi kansainvälisenä ilmastolakkopäivänä tuhannet lapset ja nuoret osoittivat mieltään paremman ilmastopolitiikan puolesta. Nuorten ilmastoaktivismi on positiivisen palautteen lisäksi herättänyt kuitenkin myös nihkeitä ja vähätteleviä reaktioita. Vähä-Jaakkola toteaa, että nuorilla on jo aiempaa enemmän tilaa ilmastokeskustelussa, mutta esimerkiksi nuorten ilmastolakot ovat saaneet paljon kritiikkiä. Vielä on siis parannettavaa. Turhauttavaa on myös aikuisten suusta usein kuultu kysymys: “Miten te ratkaisette ilmastomuutoksen?” Asiantuntijuus ei pitäisi olla vaatimus sille, että nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on aitoa ja se pitäisi ottaa vakavasti.

Vähä-Jaakkola haluaa innostaa kaikkia nuoria ennakkoluulottomasti mukaan vaikuttamistoimintaan, mutta samalla myös muistuttaa muita nuoria vaikuttajia tärkeästä työstään ja siitä, mitä he ovat jo saaneet aikaan: 

“Olkaa iloisia pienistä asioista, koska koko maailmaa ei pysty parantamaan kerralla, etkä todellakaan yksin.”

Teksti: Ilona Siistonen

Mea Vähä-Jaakkola on panelistina SuomiAreenan Nuoret vaativat: “Tuntekaa vapina, ilmastokapina!” -keskustelutilaisuudessa Purje-lavalla tiistaina 16.7. kello 14.30-15.30. Satakunnan nuorisovaltuuston toimintaan voi käydä tutustumassa Puuvillan nuorisotiloissa paneelin jälkeen kello 16.00-18.00.

Olen kasvanut lapsuuteni maalla ja ympärillä on siis aina ollut luontoa. Se, että kesällä on voinut mennä uimaan puhtaaseen järviveteen tai metsästä on voinut kerätä terveellisiä marjoja, on vaikuttanut siihen, että olen oppinut arvostamaan luontoa. Se arvostus tarkoittaa sitä, että teen kaikkeni sen puolesta, että voin säilyttää sen etuoikeuden nauttia puhtaasta luonnosta. Tämän myötä olen ajautunut vaikuttamaan ympärilläni olevaan yhteiskuntaan ja kirjoitan tässä Nuorten Agenda2030-jäsenenä.

Viime vuotisen nuorisobarometrin mukaan 70 prosenttia nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Mutta kuinka ilmasto voi nyt, kun olemme näin huolestuneita?

Ihmiskunta on aina pyrkinyt kehittämään toimintaansa ja edistymään. Olet kuullut historian tunneilla, kuinka teollistuminen ja internetin keksiminen on vauhdittanut ihmiskunnan kehitystä ja muuttumista nykyisenlaiseksi maailmaksi. Kuitenkin nyt on huomattu, että näin huoleton raaka-aineiden kulutus ja päästöjen tuottaminen on mennyt liian pitkälle ja se on jo muuttanut ympäristöä.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella ajasta ennen teollisuuden kehittymistä ja mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitetään ennen vuotta 2050. Tämän rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Kuitenkin tietoisuus ja huoli ympäristön tilasta lisääntyy. Erityisesti yhä useampi nuori vaikuttaa harkitsemalla ostopäätöksiään tai syömällä enemmän kasvisruokaa. Mutta myös yhä useampi yritys on alkanut ajattelemaan vastuullisuutta ja jättämään jälkeä maailmassa. Positiivisia malliesimerkkejä löytyy myös edelläkävijäkunnista, joissa pyritään esimerkiksi siihen, että ylimääräisiä päästöjä ei syntyisi. Tällaisia hiilineutraaleiksi pyrkiviä kuntia on Suomessa jo 47. Tämä kertoo siitä, että muutosta vanhoissa tottumuksissa on jo tapahtumassa.

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, sillä meidän pitää muuttaa tottumuksiamme vielä entisestään, jotta tavoitteisiin päästään. Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, mutta suurin taakka ihmiskunnan aiheuttamista ympäristövaikutuksista jää meidän nuorten ja tulevien sukupolvien kannettavaksi. Siksi on tärkeää, että meidän nuorten ajatuksia, asenteita ja toiveita ilmastoasioihin liittyen kuunnellaan ja otetaan aidosti huomioon.

Kehotan, että etsit oman tapasi vaikuttaa. Kokeile, voisitko käyttää enemmän julkista liikennettä tai ostaa uusia vaatteita vain silloin kun niitä todella tarvitsee. Voisitko joskus vaihtaa lihan kasviksiin, kierrättää kotona roskat tai vaikuttaa yhteiskuntaan erilaisten ryhmien kautta tai äänestämällä vaaleissa ilmastotietoista ehdokasta. Yksi idoleistani, Greta Thunberg on erinomainen esimerkki siitä, mitä yksittäinen ihminen voi omalla toiminnalla saada aikaan.

Olen itse muuttanut viime aikoina ruokavaliotani kasvispainotteisempaan suuntaan. Saan perheeltäni usein kommentteja siitä, eivätkä he oikein ymmärrä vegaanista ruokavaliota. Se on minusta harmillista, sillä toivon, että vanhempani ymmärtäisivät kuinka tärkeää se on minulle. En menetä mitään sillä, että en syö lihaa, vaan muutos on enemmänkin asenteesta ja omasta suhtautumisesta kiinni. Vaikka nykypäivänä kynnys tehdä rohkeita päätöksiä voi olla korkea, niin kehotan olemaan sisukas, oli kyse sitten pukeutumistyylistä tai luonnon puolustamisesta. Tehdessäsi näin, kerro omista mielipiteistäsi ja siitä mitä se merkitsee sinulle.

Sen lisäksi kannattaa seurata uutisia, sillä niiden kautta voi oppia joka päivä uusia asioita ja pysyä tietoisena maailman menosta. Ota myös kantaa ympäröivään maailmaan, sillä muutos parempaan suuntaan lähtee pienistäkin asioista. Meissä nuorissa on voimaa, olemme fiksuja ja olen huomannut, että meitä myös halutaan kuulla. Kirjoita mielipidekirjoitus, ilmaise ajatuksesi ja huolesi sekä vaadi muutosta. Emme tarvitse uusia ideoita, sillä meillä on kaikki tieto ratkaisujen saamiseksi. Jos haluamme vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteen, meidän täytyy heti ryhtyä toimiin yhdessä.

Jonna Könkkölä,
Nuorten Agenda2030-jäsen

Hankasalmella järjestetään keskiviikkona 27.3. vaaliteemainen iltapäivä, jossa yläkoulun ja lukion oppilaat pääsevät pelaamaan ”Vaaliseppo-peliä”. Tavoitteena on toiminnallisin menetelmin lisätä nuorten tietoa mm. eduskuntatyöstä ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta sekä innostaa nuoria vaikuttamaan.

Vaalit ja vaikuttaminen -teemainen päivä toteutetaan pelillisin menetelmin, kisaillen noin 5 henkilön ryhmissä seppo.io oppimisalustalla. Yhteisen aloituksen jälkeen ryhmät kiertävät työpajoja sekä tekevät teemaan liittyviä monipuolisia tehtäviä. Työpajoja pitävät koulun opettajat, Hankasalmen nuorisovaltuusto sekä yksi työpajoista on kansanedustajaehdokkaiden pitämä. Päivän päätteeksi osallistuvilla ehdokkailla on lyhyt puheenvuoro nuorten kanssa käydyistä keskusteluista.

Päivään osallistuu noin 130 oppilasta; 7.-9. luokan oppilaat sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat. Teemapäivä järjestetään yhteistyössä Kuuhankaveden koulun opettajien, Hankasalmen nuorisopalveluiden ja nuorisovaltuuston sekä Nuorten Suomi ry:n kanssa.

Hankasalmen Vaaliseppo-peli on rakennettu opettajien ideoimana, soveltaen Nuorten Suomi ry:n kehittämää *Vaikuta! -teemapäiväkonseptia.

*Vaikuta! -teemapäivän tavoitteena on lisätä nuorten tietoa vaikuttamisen keinoista ja politiikasta sekä kannustaa ja innostaa nuoria osallistumaan yhteiskuntaan. Vaikuta! -teemapäivä on toimiva menetelmä demokratiakasvatukseen, tämän on nostanut myös ALL-YOUTH -tutkimushanke esille tuoreimmassa Valtioneuvoston julkaisussa. (Valtioneuvoston julkaisuja 2019:7; Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille – Tutkijoiden havaintoja ja suosituksia lasten ja nuorten monipuolisen kehityksen, terveyden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistämiseksi, s.100)

Esimerkki keväällä 2018 toteutetuista Vaikuta! -teemapäivistä TÄÄLTÄ

Lisätietoa päivästä;

Carita Hännivirta, p. 0440 124606, carita.hannivirta@nuortensuomi.fi

Etelä-Savon nuorten maakuntapäivä kokosi yhteen noin 90 nuorta, päättäjää ja nuorten kanssa työskentelevää aikuista. Päivän aikana pohdittiin monipuolisesti vaikuttamisen mahdollisuuksia ja pureuduttiin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja nuorten mielenterveysongelmiin.

Mikkelin Saimaa Stadiumilla kaikui maanantai-iltana 18.2. iloinen puheensorina, kun lähes satapäinen joukko nuoria ja aikuisia eri puolilta maakuntaa pohti päivänpolttavia kysymyksiä yhteisissä teemapöydissä. Keskustelunaiheina olivat muun muassa ilmastonmuutoksen hillitseminen, nuorten maakunnallinen vaikuttaminen, osallisuus sekä mielenterveyspalveluiden saatavuus.

Päivän aikana kuultiin puheenvuorot maakuntajohtaja Pentti Mäkiseltä ja Nuorten Agenda 2030-ryhmän Jonna Könkkölältä.  Päivän lopuksi nuoret tutustuivat erilaisiin vaikuttamisen tapoihin ja syventyivät päivän teemoihin Vaikuta Etelä-Savossa mobiilipelin kautta.

17-vuotias mikkeliläinen Okko Soila kertoi päivän täyttäneen odotukset.

– Oli todella hauskaa, eikä tunnelma ollut yhtään kireä.

Päättäjien kanssa keskustelu oli Soilan mukaan mullistava kokemus.

­– Oli hyvä kuulla erilaisten ihmisten näkökulmia. Päättäjien näkemyksistä kuuli, että osa oli ihan oikeasti perehtynyt asioihin.

Jokaiselle on oma tapa vaikuttaa

Päivän avanneen maakuntajohtaja Pentti Mäkisen mukaan aikuisten on välillä vaikea tiedostaa nuorten ajatuksia ja odotuksia.

– Me päättäjät olemme täällä pelkkänä korvana, Mäkinen sanoi.

Nuorten Agenda 2030 -ryhmän 17-vuotias agentti Jonna Könkkölä johdatti päivän osallistujat ympäristöteemaan. Hän sanoi ilmastonmuutoksen aiheuttavan nuorissa paljon aiheellista huolta.

– Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, mutta suurin taakka ihmisten toimien aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä jää meidän nuorten harteille.

Puheessaan Könkkölä korosti, että vielä ei kannata vaipua epätoivoon. Hän kehotti jokaista nuorta etsimään oma tapansa vaikuttaa.

– Miettikää vaikka, voisitteko käyttää julkista liikennettä tai tarvitseeko koko ajan ostaa uusia vaatteita. Olkaa sisukkaita. Seuratkaa uutisia, sillä niiden kautta voi oppia uusia asioita ja pysyä mukana maailman menossa.

– Meissä nuorissa on voimaa, me olemme fiksuja ja meitä myös halutaan kuunnella, Könkkölä sanoi.

Satakunnan nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä SataNuva piti ensimmäisen kokouksensa tiistaina 12.2. Porin nuorisotalolla. Kokoukseen osallistui 32 nuorta eri puolilta maakuntaa.

Kokouksessa SataNuvan puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen Aino Grönman Pomarkusta ja varapuheenjohtajaksi Marii-Helen Masur Säkylästä.

Ryhmän sihteeriksi nimettiin Leevi Viljanen Huittisista, varasihteeriksi Elli-Noora Rintamäki Merikarvialta ja tiedottajatiimin jäseniksi Waltteri Alenius Raumalta, Viivi Salmela Jämijärveltä sekä Kalle Käkelä Porista.

Nuorten maakunnallisen vaikuttajaryhmän tarkoitus on tuoda nuorten ja lasten mielipide esiin sekä edistää lasten ja nuorten osallisuutta maakunnassa. Ryhmän perustaminen on osa maakuntauudistuksen valmistelua. Taustalla on lakiluonnos, jonka mukaan maakuntiin on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä.

Ryhmään on nimetty 40 nuorta lähes jokaisesta Satakunnan kunnasta. Edustajat ovat 13–20-vuotiaita.

Jatkossa nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä kokoontuu vähintään joka toinen kuukausi Porissa.