Jere Huotari kirjoittaa blogissa nuorten vaikuttamiseen liittyvistä haasteista. Jere toimii Nuorten ääni maakunnissa -hankkeen nuorena asiantuntijana ja suunnittelee & tekee päättäjille suunnattuja nuorten vaikuttamiseen liittyviä koulutuksia.

On sysipimeää ja yhtäkkiä oksa lyö punaisen jäljen poskeen ulottuen leuasta toiseen korvaan asti. Pyörä on pakko pysäyttää, lyönnin ääni soi korvissa. Viime huoltopisteellä pyörään on lisätty ketjut mutta satula ja valo puuttuvat edelleen. Voimat ovat vähissä ja matka etenee uusista ketjuista huolimatta hitaasti. Miksi ylipäätään pyöräillä, jos ei ikinä pääse minnekään?

Nuorten osallisuudesta on määrätty monessa laissa mutta tosielämä ei aina vastaa asetettuja tavoitteita. Vaikka nuori toivoisi voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin, ei hän siihen syystä tai toisesta pysty. Valtava määrä mahdollisuuksia ja energiaa kuluu hukkaan, jos nuorelle on annettu osallistumispyörä ilman satulaa, valoa, äänitorvea saatikka ketjuja. Tästä lähtökohdasta ei voi voittaa Ranskan ympäriajoa, vaikka nimi olisikin osallistujaluettelossa.

Ensimmäisenä esteenä osallisuuden toteutumiselle ovat puuttuvat mahdollisuudet. Päätöksenteko kulkee omia vakiintuneita polkujaan ilman, että siihen olisi mahdollisuutta vaikuttaa. Kunnassa nuorisovaltuustoa ei ole tai sen toiminta on lamaantunut, kouluissa oppilailla ei ole sananvaltaa ja palvelut kehitetään aikuisten työryhmien voimin. Vaikka nuori ottaisi yhteyttä päättäjiin, saa hän osakseen välinpitämättömyyttä tai vastaamattomuutta. Tässä tilanteessa nuoren pyörä ei liikahdakaan, koska vaikka miten kovaa polkisi, ei pyörässä ole ketjuja.

Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan.

Kun pyörää kunnostetaan ja siihen saadaan ketjut, on matkalla onnistuneeseen osallistumiseen edessä seuraava haaste: puuttuvat taidot. Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan. Vaikka nuorisovaltuustolla olisi halua osallistua, heiltä puuttuu olennaista tietoa, eivätkä he pysty vaikuttamaan päätöksenteossa käsiteltäviin asioihin. Pyörä kulkee eteenpäin mutta vauhti on auttamattoman hidas ja päämäärä pimeässä, koska lamppu puuttuu.

Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää.

Matka taittuu näppärästi valoisassa hyvin rasvattujen ketjujen kilkattaessa. Vaan reidet väsyvät nopeasti ilman satulaa, jonka päällä istua. Puuttuva tuki pysäyttää hyvin nopeasti laadukkaankin pyörän. Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää. Hän on mahdollistamassa nuorten toimintaa antaen heille kuitenkin tilan toimia ja päättää itse. Kaikki jaksavat olla mukana ja jalat eivät mene maitohapoille, kun aikuinen on avustamassa ja neuvomassa hankalissa ja uusissa tilanteissa. Jos aikuisella ei ole riittäviä resursseja toimia nuorten kanssa, tämä tuki jää vaillinaiseksi. Sovittuja asioita ei viedä eteenpäin, tieto unohtuu paluumatkalle, nuorten tapaamiselle jää vähän aikaa.

Kaikki osat paikoillaan ja nopeus kansainvälistä kärkeä. Vaan puutteiden pimeällä polulla voi tulla vielä yksi rasite vastaan. Polkijan motivaation puute. Ei ole kiinnostusta polkea yhtään minnekään. Välineurheillessa tämä on usein seurausta pyörän vaillinaisuudesta. Jos ei tiedä minne tai miksi polkee, miksi silloin pitäisi?

Koskaan ei pyöräverstaalla ole tehty riittävästi, jos polkijoita ei löydy. Pyörää voi aina nikkaroida lisää, ja jos kaikesta huolimatta käsintehtyyn italiaiseen satulaan ei ketään löydy, on siihen annettu mahdollisuus. On eri asia, jos ihminen itse tietoisesti valitsee olla polkematta kuin se, ettei siihen tarjota tilaisuutta.

Nuoret ovat itse mielellään mukana näissä huoltotalkoissa. Toimivan kulkupelin rakentaminen on hankalaa ilman aikuisten apua ja mukana oloa. Yhteistyöllä ja vuoropuhelulla on mahdollista, että laissa määritelty laaja-alainen kuuleminen toteutuu ja kaikilla nuorilla on tunne, että omalla äänellä on merkitys ympäröivässä maailmassa. Tällöin pyörä rullaa eteenpäin, oli kyseessä sitten seutukunnan hiekkatie tai suuren kaupungin katukisa. Jäljelle jää vain kysymys: onko huoltotiimissä riittävästi tekijöitä?

Jere Huotari,
nuori vaikuttaja

Julkinen liikenne korvaa yksityisautoilun ja lautasilla on entistä enemmän kasvisruokaa sekä koulussa että kotona. Energiaa tuotetaan uusiutuvasti ja tekoäly vaikuttaa työelämään. Muun muassa tällaisia tulevaisuudenkuvia nousi esiin maanantaina 22.10. järjestetyssä Keski-Suomen nuorisofoorumissa, jossa nuoret pohtivat, millainen Suomi on vuonna 2050.

Nuorisofoorumiin osallistui nuoria eri puolilta Keski-Suomea. Nuorten näkemyksiä kuultiin seppo.io-menetelmällä toteutetun pelin tehtävissä ja työpajoissa.

Tulevaisuusaiheisissa työpajoissa nuoret pohtivat teleportteja liikennevälineinä, tekoälyä ja työelämää, lisättyä todellisuutta ja jopa Marsiin muuttamista. Keskusteluista kävi ilmi, että nuoret näkevät Suomen vuonna 2050 maana, jossa ekologiset arvot ohjaavat sekä arjen valintoja että yhteiskunnan toimintaa. Tulevaisuuden kouluruuankin arveltiin olevan nykyistä kasvispainotteisempana. Lihatuotteitakin nuoret tarjoaisivat tulevaisuuden kouluissa, mutta perinteisen possun ja naudan lisäksi lautasilla on muun muassa sirkkoja ja toukkia.

Ilmasto- ja ympäristöasiat olivat päivän kattava teema. ”Nuoret ottavat ilmastonmuutoksen todella vakavasti. Hieman huolestuttavaa on se, että kouluissa on saatettu puhua siitä mistä ilmastonmuutos johtuu, mutta ei siitä, mitä sille voisi tehdä”, toteaa ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen Keski-Suomen ely-keskuksesta.

Nuoret pohtivat pelissä myös osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Osallisuuden työpisteellä kävi ilmi, että maakunnallinen nuorisovaltuusto on nuorille tärkeä osallisuuden ja vaikuttamisen väline.

”Keski-Suomen maakunnallinen nuorisovaltuusto on tullut nuorille tutuksi ja luonut vaikuttamisen mahdollisuuksia. Olemme tässä suhteessa etulyöntiasemassa verrattuna sellaisiin maakuntiin, joissa vastaavaa toimintaa ei vielä ole”, kommentoi hallinto- ja viestintäpäällikkö Emmi Hyvönen Keski-Suomi 2021-projektista.

Nuoria kiiteltiin kriittisyydestä

Nuorisofoorumi huipentui nuorten ja päättäjien kohtaamiseen. Pienryhmissä käydyissä keskusteluissa nuorilla oli mahdollisuus nostaa esiin aamupäivän aikana käsiteltyjä ja muita ajankohtaisia aiheita. Keskusteluja käytiin muun muassa ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta, julkisesta liikenteestä ja koulutuksesta.

Nuorten kanssa keskustelemassa olivat ylijohtaja Pasi Patrikainen Keski-Suomen ely-keskuksesta, Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen johtaja Tuula Säynätmäki, projektipäällikkö Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitosta, Jyvässeudun 4H:n toiminnanjohtaja Ritva Vallinkoski, projektipäällikkö Riina Kylmälahti Keski-Suomen nuorisoseuroista, maakuntavaltuuston varajäsen, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja  Jani Kokko (sd.) Muuramesta, kunta- ja maakuntavaltuutettu Matleena Käppi (vas.) ja kunnanvaltuutettu Irma Hirsjärvi (vas.) Jyväskylästä, kansanedustajat Anne Kalmari (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Aila Paloniemi (kesk.), Sinuhe Wallinheimo (kok.), Lauri Ihalainen (sd.) sekä eduskunta-avustaja Juho Ikonen Toivakasta.

Päivän lopuksi päättäjät lupasivat viedä nuorten näkemyksiä eteenpäin. ”Mahtava huomata, miten fiksuja ja tiedostavia nuoria täältä löytyy. Osaatte olla myös kriittisiä, pitäkää siitä kiinni”, Matleena Käppi sanoi.

Nuoria kannustettiin kertomaan jatkossakin rohkeasti omia näkemyksiään ja ottamaan yhteyttä päättäjiin. ”Teillä on mahdollisuus vaikuttaa eri kanavien kautta. Nyt kun on tultu tutuksi, niin voi vaikka tuolla kadulla kulkiessa nykäistä hihasta”, Patrikainen sanoi.

Nuorisofoorumi on vuosittainen vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria kokoava tilaisuus, jossa pureudutaan ajankohtaisiin asioihin. Päivään osallistui tänä noin 50 nuorta ja 14 heidän kanssaan työskentelevää aikuista eri puolilta Keski-Suomea. Nuorten kysymyksiin oli vastaamassa 17 päättäjää ja virkamiestä.

”Nuorisofoorumin tarkoitus on saada nuoria kiinnostumaan vaikuttamisesta tarjoamalla kiinnostavia tapoja vaikuttaa sekä luomalla yhteyksiä päättäjien ja nuorten välille”, sanoo Keski-Suomen nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Max Koitela.

Tilaisuudessa esiteltiin myös Keski-Suomen Nuorisovaltuuston toimintasääntö sekä toimintakertomus edelliseltä kaudelta ja valittiin kuntien edustajat Keski-Suomen Nuorisovaltuuston tulevalle kaudelle.

Maakunnallisen nuorisovaltuuston aktiiveille jäi päivästä positiivinen tunnelma. ”Olemme todella tyytyväisiä siitä, että saatiin itse tapahtumassa nuoria kiinnostumaan nuorisovaltuustosta”, Koitela sanoo.

Lisätietoja: www.nuortenkeskisuomi.fi/nuorisofoorumi
Carita Hännivirta, 0440 124606, carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi

Miten Keski-Suomessa liikutaan vuonna 2050? Entä millaista kouluruokaa silloin syödään?

Joukko keskisuomalaisia nuoria kokoontuu pohtimaan näitä ja monia muita kotimaakunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä Keski-Suomen nuorisofoorumiin maanantaina 22.10. Tilaisuus järjestetään klo 9-16 Veturitalleilla Jyväskylässä.

Nuorisofoorumi on vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria kokoava tilaisuus, jossa päästään pureutumaan ajankohtaisiin asioihin sekä tapaamaan päättäjiä. Nuorten ajatuksia kuullaan aamupäivällä pidettävissä työpajoissa pelillisen menetelmän avulla. Aiheena on mm. Keski-Suomen ilmasto-ohjelma, tulevaisuustyö sekä osallisuus tulevassa maakunnassa. Nuorilla on lisäksi mahdollisuus kertoa mielipiteitään ja esittää kysymyksiä maakunnan päättäjille, jotka on kutsuttu tilaisuuteen mukaan iltapäiväksi.

Päivän aikana esitellään myös Keski-Suomen Nuorisovaltuuston toimintasääntö sekä toimintakertomus edelliseltä kaudelta. Lisäksi valitaan kuntien edustajat Keski-Suomen Nuorisovaltuuston tulevalle kaudelle.

Nuorisofoorumiin on kutsuttu kuntien nuorisovaltuustot ja yläkoulujen oppilaskuntien hallitukset sekä näiden ohjaajat. Päättäjistä mukaan on pyydetty Keski-Suomen kansanedustajat ja maakuntavaltuusto sekä muita vaikuttajia. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki nuorten vaikuttamisesta kiinnostuneet! Lisätietoa ja ilmoittautuminen: www.nuortenkeskisuomi.fi/nuorisofoorumi

NUORISOFOORUMIN AIKATAULU

8:45-9:15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9:15 Tervetuloa ja orientoituminen päivään!
Toiminnallista työskentelyä ajankohtaisista aiheista Seppo.io mobiilipeliä pelaten
Keskustelua ja palautetta pelistä, iltapäivällä saapuvien päättäjien esittely

11:15 Lounastauko

12:15 Keski-Suomen Nuorisovaltuuston Toimintasääntö
Keski-Suomen Nuorisovaltuuston nimeäminen kaudelle 2018-2019
13:00 Maakuntajohtajan tervehdys nuorille ja päättäjille
Keski-Suomen Nuorisovaltuuston 2017-2018 Toimintakertomuksen esittely
Nuoret ja päättäjät kohtaavat -keskusteluhetki
15:00 Päivän yhteenveto ja kahvitarjoilu
15.45 Tilaisuus päättyy

Keski-Suomen Nuorisovaltuuston puolesta;

Max Koitela, vararyhmävastaava

Lisätietoja: Carita Hännivirta, 0440 124606, carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi

Etelä-Savo on yksi Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeen viidestä maakunnasta, joissa kehitetään ja kokeillaan monipuolisia tapoja nuorille osallistua ja vaikuttaa Etelä-Savon maakunnan asioihin. 

“Jokainen nuori on asiantuntija.” Se on Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -konseptin slogan, joka on syntynyt nuorilta itseltään. Kielitoimiston sanakirjan mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on asiantuntemusta; asiantuntija on erikoistuntija, ekspertti, spesialisti. Sloganilla halutaan tuoda esille toimintamme tavoite vahvistaa joka ikistä eteläsavolaista nuorta siinä, että hänen ajatuksensa ja mielipiteensä ovat arvokkaita – ekspertin lausuntoja! Niinpä osana tätäkin blogitekstiä pääsette tutustumaan eteläsavolaisten asiantuntijoiden kommentteihin, jotka keräsin viimeisimmässä Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -tapaamisessa Pieksämäellä.

Osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEa olemme maakunnassa käynnistäneet noin vuosi sitten Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -konseptin. Usein kun esittelen konseptia ammattilaisille ympäri maakuntaa, törmään kysymykseen: “Saatteko te nuoria mukaan?” Yleinen vitsaus tuntuu olevan, että maakunnassamme on erityisen vaikeaa löytää nuoria mukaan yhteiseen tekemiseen: järjestöihin vapaaehtoisiksi, nuorisovaltuustoihin, oppilaskuntien aktiiveiksi jne. Jos nuoria on saatu mukaan, he ovat usein kaikessa mahdollisessa toiminnassa ja väsyvät melko nopeasti. Pohdin usein mikä tai kuka saa nuoret aktivoitumaan?

“Alunperin tulin mukaan nuoriso-ohjaajan houkuttelemaan. Kyllä tässä tuntuu, että pääsee johonkin osallistumaan ja vaikuttamaan. Kannattaa tulla tänne käymään, kattomaan mikä on meininki.“ -Lassi

Meillä aikuisilla on valtavan iso rooli. Kannustavat sanat, rohkaiseva kutsu, ääneen lausuttu ajatus siitä, että tää juttu vois ollakin sellanen mistä tykkäät. Niillä tsemppaavilla sanoilla on painoarvoa ja voimaa enemmän kuin me usein ajatellaan. Etelä-Savon nuorten vaikuttajien toiminnassa tärkeä arvo on avoimuus. Kaikki tapaamiset on avoimia ja niihin saa tulla mukaan ihan kuka vaan ihan mistä taustasta tahansa. Pyrkimyksenä on, että ei tarvitse jännittää osaako sanoa oikeita sanoja ja kommentteja, vaan jokaiselle on tilaa.

“Mä en oo ihan varma mistä tässä on kyse, mutta täällä saa olla ihan pihalla.” -Saaraemilia

Kaikki vaikuttajien tapaamiset on teemoitettu, jotta tietystä teemasta kiinnostunut nuori voi saapua siihen itseä edes vähäsen kiinnostavan teeman tapaamiseen. Kokoamme jokaisesta tapaamisesta muistion tai muuta materiaalia ja laitamme esille verkkosivuille (www.lapeetelasavo.com/materiaalit), someen (www.facebook.com/lapees) ja/tai toimitamme viestin suoraan niille päättäjille ja toimijoille, joita asia koskettaa. Teemat liittyvät nuorten arkisiin asioihin. Kierrämme maakunnan eri kunnissa, jotta kyseisen kunnan nuoret pääsisivät näkemään mitä toiminta on ja voisivat sitten päättää haluavatko tulla mukaan uudestaan.

Vaikuttamiseen ja mielipiteiden lausumiseen ei missään nimessä voi pakottaa. Voidaan kuitenkin vahvistaa vähintäänkin sitä, että nuorella on mahdollisuus kommentoida.

“Kyllä tästä hyvä tulee. Pikkuhiljaa ruvetaan levittämään vaikuttamisesta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita kaikkialle maakunnan nuoriin.“ -Makke

Melko suuren roolin tapaamisissa on saanut myös tiedon jakaminen ja tieto-osallisuuden vahvistaminen. Nuorilla on vain vähän tietoa siitä, mitä tapahtuu maakunta- ja sote-uudistuksessa tai siitä, mitkä asiat ylipäänsä ovat maakunnan vastuulla. Meidän aikuisten haastava tehtävä siinä on muotoilla meillekin vaikeita asioita sellaisiksi, jotka ovat nuorille ymmärrettäviä. Voimme luoda myönteistä ilmapiiriä sen suhteen, että uudistus ei välttämättä aina ole huono asia.

“Tapaamiset on tosi kiinnostavia sillee ja tääl on yleensä jtn hyvää ruokaa.  Sit saa tietää enemmän niinku nyt tapahtuvista asioista ku ei niistä oikei jaeta tietoo muuten.” -Salla

Kehotan lämpimästi jokaista aikuista tutustumaan oman maakuntansa nuoriin asiantuntijoihin. Mitkä asiat askarruttaa, mitä nuorten elämässä oikein tapahtuu? Kun pääsee kurkkaamaan nuorten elämään, aukeaa omakin ajattelu taas ihan eri tavalla. Joskus oma työ saattaa tuntua jähmeältä ja mietityttää miten pystyisi ottamaan seuraavan askeleen, jotta työ voi edetä. Silloin asiantuntijoiden kommenteilla on erityisen suuri painoarvo.

“Etelä-Savon nuoret jytää! Koska ne on hyviä. Ne ovat luovia ja innokkaita luomaan nuorille polkuja tulevaisuuteen. Tavotellaan vaikka sitä, että mahdollisimman moni eteläsavolainen nuori olis vuoden päästä kuullut tästä toiminnasta!” -Timoteus

Saara Hanhela
Hankekoordinaattori
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Etelä-Savo
Etelä-Savon nuoret vaikuttajat

Varmasti kaikki meistä on ollut mukana jonkinlaisessa tapahtumassa – oli kyseessä sitten ne kuuluisat Himoksen juhannusfestarit, Susijengin koripallo-ottelu tai ehkä vain katukirppis. Tai ehkä heti ei tule mieleen mitään erityistä tilaisuutta. Se on ihan okei ja ymmärrettävää, sillä tapahtumissa käynti on meille vierailijoille niin nopea hetki. Otetaan esimerkiksi edellä mainittu katukirppis: alueelle kävellään, kierretään kojut läpi ja ehkä lopuksi tuetaan paikallista partiotoimintaa ostamalla kahvi kirppiksen kioskista. Siihen se jääkin ja lopulta tämä kokemus on ohi ehkä alle vartissa.

Oletko kuitenkaan ikinä miettinyt, millaisen työn edes tällaisen pienen tapahtuman järjestäminen lopulta vaatii? Katukirppiksessäkin tulee ajoissa varata paikka omalle pisteelle, lajitella ja hinnoitella tavarat sekä herätä aikaisin kärräämään tavaroita ulos paahteeseen – kioskista nyt puhumattakaan. Kirjoitinkin tähän liittyen Nuorten Keski-Suomen Facebook-sivulle, kuinka täällä työskennellessäni minä, joka koen järjestäneeni tapahtumia kiitettävissä määrin, yllätyin siitä, kuinka paljon valmisteluja välillä tarvitaan. Tarkoitan nyt erityisesti Nuorten Keski-Suomen SuomiAreenan keskustelutilaisuutta, jota on valmisteltu pitkin alkukesää.

Jos nyt alkaa mietityttämään, että hetkinen, mikäs se SuomiAreena nyt olikaan, kyseessä on siis Wikipedian virallisen määritelmän mukaisesti Porissa kesäisin järjestettävä poliittinen keskustelutapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2005 länsinaapurimme Ruotsin Almedalsveckanin esimerkin pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa samaan aikaan ehkä massoille tutumman tapahtuman Porin Jazzien kanssa olevaa viisipäiväistä politiikan huipputapahtumanakin tunnettua tilaisuusrypästä.

Tämä saattaa kuulostaa kuivalta, mutta oikeastaan tapahtuma on aika monipuolinen, eikä suunnattu pelkästään politiikan konkareille: ohjelma sisältää niin pääministeri Juha Sipilän kuin entisen hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen sekä kiinteistövälittäjä Kaisa Liskinkin puheenvuoroja. SuomiAreena haluaakin herättää keskustelua. Se toteuttaa suomalaisen yhteiskunnan demokraattista luonnetta jo antiikin Ateenastakin tutun suoran demokratian avulla. SuomiAreena onkin lopulta faktoja ja mielipiteitä – länsimaista politiikkaa puhtaimmillaan.

Yhteiskunnallisena järjestönä Nuorten Keski-Suomi onkin mukana tässä tapahtumassa, itse asiassa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Aiheena paneelikeskustelutyyppisellä keskustelutilaisuudella on ajankohtainen kysymys nuorten vaikuttamisesta tai vaikuttamatta jättämisestä otsikolla Onko mun mielipiteellä väliä?. Vaikka tapahtuma onkin tänä vuonna vasta heinäkuun kolmannella viikolla ja vaikka kyseessä on vain tunnin mittainen keskustelu, jo kesäkuu on ollut SuomiAreena-täyteinen. Se on koostunut suunnittelusta tilaisuuden juontajan Santeri Lohen kanssa, sähköposteista, tapahtuman markkinoinnista ja puhujien mukaan rekrytoinneista. Esiintyjät tuli esimerkiksi ilmoittaa tapahtumaan jo kauan sitten. Mikäli esitykseen tulee mukaan dioja tai jotain muuta esitettävää materiaalia, tulee ne lähettää jo heinäkuun toisella viikolla. Koska tilaisuus on ulkona, on äänestysliput pitänyt tulostaa mahdollisimman taipumattomiksi tuulisen kelin varalta. Ja kaikki tämä yksityiskohtien hiominen ja valmistelutyö osuu juuri vuoden hiljaisimpaan aikaan, kesälomakauteen – kiirettä siis riittää tilaisuuden valmistelussa.

Kaikesta huolimatta tilaisuus on kuitenkin valmistumassa hyvissä ajoin. Puhujat on saatu valmiiksi, aiheita keskusteluun on mietitty ja keskusteluaiheita varten on etsitty erilaista tutkimustietoa sekä kerätty kyselyiden vastauksia. Lopulta yksityiskohdat tekevätkin tapahtuman: niin käytetyt työtunnit, vaihdetut sähköpostiviestit kuin paperinhakureissutkin voivat olla ratkaisevia. Ja kuten joskus sanotaan, hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Jos siis olet suuntaamassa heinäkuun kolmannella viikolla Poriin vaikka jazzeja tai asuntomessuja varten, kannattaa suunnata perjantaiaamupäivällä kohti SuomiAreenaa ja Eetunaukiota.

Reetta Ala-Mutka
Nuorten Keski-Suomen kesätyöntekijä 2018

Seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori Elina Peippo Pirkanmaalta valottaa vuoden aikana tehtyä aktiivista työtä nuorten vaikuttamisen edistämiseksi.

Syksyllä 2017 Pirkanmaa lähti mukaan Nuorten Ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeeseen, jonka tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jolla vahvistetaan nuorten osallisuutta, äänen kuulemista maakuntahallinnossa sekä palveluiden kehittämisessä.  Pirkanmaalla hankkeen yhteyshenkilöinä ovat Elina Peippo (seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori) ja Titta Pelttari (LAPE-muutosagentti). Hankkeen Yhtenä tavoitteena on luoda nuorten maakunnallinen nuorisovaltuusto Pirkanmaalle.

Toimintaa lähdettiin aluksi kokoamaan ammattilaisista koostuvan kehittämisryhmän avulla. Ajatuksena oli, että ryhmän kanssa pohditaan miten eri nuoret tavoitetaan ja miten eri haasteet otetaan huomioon. Kehittämisryhmä kokoontui syksyn aikana kolmesti ja jokaisen ryhmän tapaamisessa oli myös nuoria paikalla. Ryhmän kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen lähdettiin kokoamaan nuorista koostuvaa ohjausryhmää, jonka ensimmäinen tapaaminen oli joulukuussa. Paikalla oli silloin 17 nuorta ympäri Pirkanmaata.

Nuoret tapasivat toisen kerran tammikuussa ja suunnittelivat kaikille asiasta kiinnostuneille avoimet Maakunnalliset nuorisopäivät. Päivä järjestettiin Monitoimitalo 13:ssa 12.1 ja nuoret toimivat päivän vetäjinä. Tammikuun lopussa ohjausryhmä kuuli suunnittelutyön vaiheista Pirkanmaa2019 projektipäällikkö Mikko Koposelta. Nuorten ohjausryhmä kokoontui kevään aikana vielä kahdesti suunnittelemaan maakunnallisen nuorisovaltuuston Pirkanmaan mallia sekä pohtimaan jatkosuunnitelmia. Näiden tapaamisten lisäksi nuoria on kuultu mm. Maakuntastrategian suunnittelussa sekä Osallistuminen -työryhmän tuottamassa nuorten päätöksentekoa koskevassa Case-mallissa.

”tapaamisen päätteeksi toinen malleista valikoitui jatkotyöskentelyyn ja seuraavaksi se esitellään kuntien päättäjille sekä muille asiasta kiinnostuneille 28.8 järjestettävässä tapahtumassa.”

Loppukeväällä järjestettiin vielä yhteinen tapaaminen nuorten ohjasryhmän ja ammattilaisten kehittämisryhmän kesken, jossa nuoret esittelivät ensimmäiset versiot suunnittelemistaan maakunnallisista nuorisovaltuustoista. Tämän tapaamisen päätteeksi toinen malleista valikoitui jatkotyöskentelyyn ja seuraavaksi se esitellään kuntien päättäjille sekä muille asiasta kiinnostuneille 28.8 järjestettävässä tapahtumassa.

Oma roolini kokonaisuudessa on toimia koollekutsujana, koordinaattorina, tiedon välittäjänä sekä ennen kaikkea mahdollistajana. Toimin myös nuorten äänenä erinäisissä työryhmissä, jotka ovat osa maakuntauudistusta. Yhtenä tehtävänäni on kutsua koolle kaksi kertaa vuodessa Pirkanmaan Nuorisofoorumi, johon kutsutaan edustajat kaikista Pirkanmaan Nuorisovaltuustoista. Yhteyshenkilöinä toimii kunnan nuorivaltuuston kanssa työskentelevä ohjaaja. Näissä tapaamisissa nuoret itse suunnittelevat ja tuottavat tapaamisten sisällön. Viime syksynä foorumi kokoontui Suomi100 teemalla, jossa nuoret mm. jakoivat oman kuntansa vaikuttajille diplomeita ansiokkaasta työstä nuorten parissa. Tänä keväänä foorumi kokoontui Valkeakoskella, jossa aiheina oli mm. kouluterveyskyselystä nousseita aiheita sekä osallistumisen Case -malli, johon nuoret saivat kertoa näkemyksensä.

Nuoret ovat tuottaneet upean mallin maakunnallisesta nuorisovaltuustosta, joka on vain yksi osoitus siitä miten kyvykkäitä nuoret ovat ottamaan kantaa uudistuksiin. Olennaista myös on, että nuorten äänen esille tuomista mahdollistaa moni toimija ja taho, joita ilman kaikkien nuorten ääntä ei saada esille.

Nuoret esittelevät maakunnallista nuorisovaltuustoa 28.8. klo 13–15 välisenä aikana Monitoimitalo 13:ssa Tampereella (Satakunnankatu 13). Tilaisuuteen on kutsuttu mm. kuntien kunnanjohtajat sekä muita asiantuntijoita. Tilaisuus on avoin, toivottavasti paikalle saadaan paljon kuulijoita! Tervetuloa!

Elina Peippo,
Seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori

Kesälomasuunnitelmat vielä auki? Suuntaa Porin SuomiAreenaan ja Eetunaukiolle perjantaina 20.7. klo 11.30! Nuorten Keski-Suomi on ensimmäistä kertaa mukana politiikan superviikolla ja tuo mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten vaikuttamisen ja osallistumisen tärkeyden.

Onko mun mielipiteellä väliä?” –keskustelutilaisuudessa nuorten vaikuttamismahdollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa on keskustelemassa erityisesti nuoria, joilla on kokemusta vaikuttamisesta eri tavoin: Suvi Koski on kokemusasiantuntija Satanuorista, Samuel Jokela on politiikan tutkimuksen opiskelija ja lähtenyt mukaan puoluepolitiikkaan nuorella iällä, Hermanni Haaparanta toimii Porin nuorisovaltuustossa sekä Porin seuraparlamentissa ja Elvido vaikuttaa musiikillaan kertoen mm. omasta vammautumisestaan. Lisäksi keskustelemassa on kansanedustaja Hjallis Harkimo, muutosjohtaja Päivi Nurminen Pirkanmaalta sekä lasten ja nuorten osallistumisesta väitöskirjaa valmisteleva Elina Stenvall Tampereen yliopistosta. Keskustelun juontaa nuori kuntapoliitikko ja eduskunta-avustaja Santeri Lohi. Keskustelussa nostetaan esiin myös Vaikuta! -kampanjan tuloksia, jossa 925 nuorta kertoi mielipiteitään nuorten vaikuttamiseen liittyen.

Keskustelu on osa Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hanketta, jonka tavoitteena on luoda monipuolisia kanavia nuorille vaikuttaa tulevissa maakunnissa. Hankkeella on oma uutiskirje, jonka voit tilata täältä.

Nuorten Keski-Suomi oli mukana Nuorisoyhteistyö Allianssin järjestämällä Allianssiristeilyllä 11.-12.4. Esittelypisteellämme pääsi keskustelemaan nuorten osallisuudesta ja vaikuttamisesta sekä sai tietoa Nuorten Keski-Suomen toiminnasta. Samalla pääsi vastaamaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvään kyselyyn, jonka tuloksia hyödynnetään Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeen toiminnassa. Myös sinulla on mahdollisuus vastata kyselyyn tästä.

Keskiviikkoiltana ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu otsikolla ”Vuosituhannen demokratiauudistus – maakuntahaaste vastaanotettu”, jossa projektikehittäjämme Eeva Mäntylä keskusteli Oikeusministeriön Niklas Wilhelmssonin kanssa mm. maakuntavaaleista ja haasteesta saada nuoria ehdokkaita mukaan vaaleihin sekä äänestämään. Paneelissa keskusteltiin myös kuntien ja maakuntien tulevasta yhteistyöstä sekä erilaisista taustoista tulevien nuorten mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa. Keskustelemassa olivat puheenjohtaja Kimi Uosukainen Nuorisovaltuustojen Liitosta, Uudenmaan muutosagentti Hanna Tiirinki Lapsi- ja perhepalvelujen (LAPE) muutosohjelmasta sekä ministeri Anu Vehviläisen erityisavustaja Matias Hilden valtiovarainministeriöstä.

Maakunnallisesta vaikuttamisesta on varmasti moni kuullut, mutta miten vaikuttaa maakunnallisesti on varmasti monelle vielä vieras asia.

Minun maakunnallinen vaikuttamistoiminta alkoi 5 vuotta sitten, kun liityin kesken kauden Kainuun Maakunnalliseen nuorisovaltustoon ja sille tielle olenkin jäänyt. En ole katunut hetkeäkään tähän toimintaan mukaan lähtemistä. Tällä hetkellä toimin nuorisovaltuuustomme puheenjohtajana. Maakunnallisen nuorisovaltuuston myötä olen saanut vaikuttamiseen liittyvää koulutusta, kavereita ja arvokkaita kokemuksia ja muistoja.

Vaikka maakunnallinen vaikuttaminen kuulostaa hankalalta, ei se sitä ole. Maakunnallisesti pystyy vaikuttamaan tehokkaasti koko maakunnan laajuisiin ongelmakohtiin. Kainuussa olemme tehneet lehtijuttuja ja aloitteita liikenneaikatauluista, sillä julkinen liikenne toimii harvassa kunnassa hyvin ja toimivasti. Lisäksi olemme tehneet aloitteen maakunnallisesta kesätyösetelistä, jonka myötä maakunta rahoitti kaikille Kainuun 9.luokkalaisille kesätyösetelit.

Lisäksi järjestämme vähintään kerran vuodessa nuorten vaikuttamiseen liittyvän tapahtuman. Tapahtuma kulkee nimellä nuorisofoorumi (nufo).  Siellä nuoret pääsee kertomaan mielipiteensä ajankohtaisista asioista. Paikalla on myös vaikuttamisammattilaisia, kuten valtuuttettuja ja kansanedustajia. Tänä vuonna nufon aihe on maakuntavaalit ja yleinen vaikuttaminen.

Kaiken tämän ohella osallistumme nuva ry:n tapahtumiin, erilaisiin työryhmiin, joissa kerromme nuorten näkökulman työstettäviin asioihin sekä maakuntavaltuuston kokouksiin, joissa meillä on puheoikeus.

Maakunnallinen vaikuttaminen on tehokasta, sillä asiaa ovat ajamassa useamman kunnan nuoret. Oman kunnan ongelmat ovat kuitenkin mitä ilmeisemmin myös naapurikunnan ongelma.

Nuorten ääntä ja mielipiteitä kuunnellaan, joten niitä kannattaa käyttää!

Roosa Mikkonen,
Kainuun MaNun puheenjohtaja