Jere Huotari kirjoittaa blogissa nuorten vaikuttamiseen liittyvistä haasteista. Jere toimii Nuorten ääni maakunnissa -hankkeen nuorena asiantuntijana ja suunnittelee & tekee päättäjille suunnattuja nuorten vaikuttamiseen liittyviä koulutuksia.

On sysipimeää ja yhtäkkiä oksa lyö punaisen jäljen poskeen ulottuen leuasta toiseen korvaan asti. Pyörä on pakko pysäyttää, lyönnin ääni soi korvissa. Viime huoltopisteellä pyörään on lisätty ketjut mutta satula ja valo puuttuvat edelleen. Voimat ovat vähissä ja matka etenee uusista ketjuista huolimatta hitaasti. Miksi ylipäätään pyöräillä, jos ei ikinä pääse minnekään?

Nuorten osallisuudesta on määrätty monessa laissa mutta tosielämä ei aina vastaa asetettuja tavoitteita. Vaikka nuori toivoisi voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin, ei hän siihen syystä tai toisesta pysty. Valtava määrä mahdollisuuksia ja energiaa kuluu hukkaan, jos nuorelle on annettu osallistumispyörä ilman satulaa, valoa, äänitorvea saatikka ketjuja. Tästä lähtökohdasta ei voi voittaa Ranskan ympäriajoa, vaikka nimi olisikin osallistujaluettelossa.

Ensimmäisenä esteenä osallisuuden toteutumiselle ovat puuttuvat mahdollisuudet. Päätöksenteko kulkee omia vakiintuneita polkujaan ilman, että siihen olisi mahdollisuutta vaikuttaa. Kunnassa nuorisovaltuustoa ei ole tai sen toiminta on lamaantunut, kouluissa oppilailla ei ole sananvaltaa ja palvelut kehitetään aikuisten työryhmien voimin. Vaikka nuori ottaisi yhteyttä päättäjiin, saa hän osakseen välinpitämättömyyttä tai vastaamattomuutta. Tässä tilanteessa nuoren pyörä ei liikahdakaan, koska vaikka miten kovaa polkisi, ei pyörässä ole ketjuja.

Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan.

Kun pyörää kunnostetaan ja siihen saadaan ketjut, on matkalla onnistuneeseen osallistumiseen edessä seuraava haaste: puuttuvat taidot. Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan. Vaikka nuorisovaltuustolla olisi halua osallistua, heiltä puuttuu olennaista tietoa, eivätkä he pysty vaikuttamaan päätöksenteossa käsiteltäviin asioihin. Pyörä kulkee eteenpäin mutta vauhti on auttamattoman hidas ja päämäärä pimeässä, koska lamppu puuttuu.

Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää.

Matka taittuu näppärästi valoisassa hyvin rasvattujen ketjujen kilkattaessa. Vaan reidet väsyvät nopeasti ilman satulaa, jonka päällä istua. Puuttuva tuki pysäyttää hyvin nopeasti laadukkaankin pyörän. Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää. Hän on mahdollistamassa nuorten toimintaa antaen heille kuitenkin tilan toimia ja päättää itse. Kaikki jaksavat olla mukana ja jalat eivät mene maitohapoille, kun aikuinen on avustamassa ja neuvomassa hankalissa ja uusissa tilanteissa. Jos aikuisella ei ole riittäviä resursseja toimia nuorten kanssa, tämä tuki jää vaillinaiseksi. Sovittuja asioita ei viedä eteenpäin, tieto unohtuu paluumatkalle, nuorten tapaamiselle jää vähän aikaa.

Kaikki osat paikoillaan ja nopeus kansainvälistä kärkeä. Vaan puutteiden pimeällä polulla voi tulla vielä yksi rasite vastaan. Polkijan motivaation puute. Ei ole kiinnostusta polkea yhtään minnekään. Välineurheillessa tämä on usein seurausta pyörän vaillinaisuudesta. Jos ei tiedä minne tai miksi polkee, miksi silloin pitäisi?

Koskaan ei pyöräverstaalla ole tehty riittävästi, jos polkijoita ei löydy. Pyörää voi aina nikkaroida lisää, ja jos kaikesta huolimatta käsintehtyyn italiaiseen satulaan ei ketään löydy, on siihen annettu mahdollisuus. On eri asia, jos ihminen itse tietoisesti valitsee olla polkematta kuin se, ettei siihen tarjota tilaisuutta.

Nuoret ovat itse mielellään mukana näissä huoltotalkoissa. Toimivan kulkupelin rakentaminen on hankalaa ilman aikuisten apua ja mukana oloa. Yhteistyöllä ja vuoropuhelulla on mahdollista, että laissa määritelty laaja-alainen kuuleminen toteutuu ja kaikilla nuorilla on tunne, että omalla äänellä on merkitys ympäröivässä maailmassa. Tällöin pyörä rullaa eteenpäin, oli kyseessä sitten seutukunnan hiekkatie tai suuren kaupungin katukisa. Jäljelle jää vain kysymys: onko huoltotiimissä riittävästi tekijöitä?

Jere Huotari,
nuori vaikuttaja

Nuorten Keski-Suomi ry:n syntymäpäivien seminaari- ja juhlaosiossa kuultiin koskettavia muistoja, kiinnostavaa tietoa ja suuri uutinen.

Jokainen etsii kasvaessa omaa polkua. Aina se ei ole helppoa.

Kun Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tytti Halttu oli ala-asteen toisella luokalla, opettaja leimasi hänet häiriköksi. Energinen koululainen kiipeili tunnin aikana luokan katossa ja oli lähellä saada ADHD-diagnoosin. Sitten alkoi kolmas luokka ja opettaja vaihtui. Uusi opettaja ei jäänyt vilkkaiden lasten kanssa neuvottomaksi, vaan antoi Haltulle ja tämän luokkakavereille riittävästi tekemistä.

– Opettaja ei yrittänyt tehdä meistä väkisin kilttejä tyttöjä, vaan ymmärsi meitä. Oli todella tärkeää, että ei tarvinnut mahtua mihinkään valmiiseen muottiin. Ilman sitä mulla olisi varmaan aika erilainen tarina nyt kerrottavana.

Tähän lapsuusmuistoon tiivistyi 2.11. vietetyn Nuorten Keski-Suomen syntymäpäiväseminaarin ja juhlan ydin. Siis se, että jokaisella nuorella pitää olla oikeus ja mahdollisuus elää omannäköistään elämää ja toimia sekä vaikuttaa haluamallaan tavalla.

Tulevaisuudessa tarvitaan dialogitaitoja

Niin kuin juhlapäivät usein, myös Nuorten Keski-Suomen syntymäpäivä oli täynnä muistoja. Niiden pariin päästiin jo päivän aloittaneessa paneelikeskustelussa, jonka kaikki osallistujat kertoivat esittelykierroksella merkittävimmän kokemuksensa lapsuus- ja nuorusuuvuosilta.

Tytti Haltun lisäksi paneelikeskustelussa olivat mukana Jouni Hynynen Keski-Suomen ely-keskuksesta, Liisa Männistö oikeusministeriöstä, opettaja ja tubetulkki Mervi Maatela, Nuorten Keski-Suomen toimistosihteeri Jenna Luukkonen, professori emeritus Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta sekä lape-muutosohjelman hankejohtaja Maria Kaisa Aula.

Paneelikeskustelun aiheena olivat nuorten ääni, kyvyt ja tulevaisuustaidot. Tärkeimmiksi tulevaisuustaidoiksi keskustelijat nostivat dialogitaidot, hyvät tavat, luottamuksen omiin kykyihin ja muutoksen mahdollisuuteen sekä taidon tuoda oma ja muiden paras potentiaali esiin.

– On tärkeää oikeasti kuunnella toista ja yrittää ymmärtää häntä, vaikka ei olisi samaa mieltä, Liisa Männistö sanoi.

Myös yhteisöllisyyden merkitys nousi esiin.

– On tärkeää osata pyytää apua. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin, Jenna Luukkonen kommentoi.

Paneelikeskustelijat totesivat yksimielisesti, että aikuisten tehtävä on tukea nuoria ja tarjota heille sekä tilaa että mahdollisuuksia löytää oma polkunsa.

– Sillä on valtavasti merkitystä, että ammattilaisten koulutuksessa nousee esiin osallisuus ja kohtaaminen. On myös tärkeää, että viranomaiset osaavat tehdä yhteistyötä, Maria Kaisa Aula totesi.

Nuorille pitäisi tarjota mahdollisimman ennakkoluuloton kasvuympäristö.

– Liian usein kuulee opinnonohjaajista, jotka sanovat mekaniikasta kiinnostuneille tytöille, että ”mitä sä sinne haluat, se on poikien ala”. Tarvitaan asennemuutosta, Halttu sanoi.

Nuorten Suomi sai aplodit

Teini-ikäiselle on tyypillistä käydä läpi isoja muutoksia. Näin on myös Nuorten Keski-Suomen kohdalla, sillä yhdistys kasvaa ensi vuoden alussa valtakunnalliseksi toimijaksi. Tästä muutoksesta ilmoitti seminaaripäivän aluksi Nuorten Keski-Suomi ry:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Tuomainen.

Ilmoitus sai seminaariyleisössä innostuneen vastaanoton ja aplodit.

Yhteisen osuuden jälkeen seminaarin osallistujat saivat perehtyä osallisuuteen monista näkökulmista erillisissä työpajoissa. Päivän ensimmäisessä osiossa tutustuttiin tubemaailmaan, osallistavaan kouluun, tulevaisuuden työelämään ja vaikuttavaan osallisuuteen. Toisen osion työpajoissa puhuttivat lastensuojelun kokemusasiantuntijuus, demokratiakompetenssit, nuorten uinuvat kyvyt sekä lapsen ääni kunnan päätöksenteossa.

Työpajat tarjosivat uusia näkökulmia niin osallistujille kuin kouluttajillekin.

ALL-YOUTH-hankkeen Jarmo Rinteen ohjaamassa työpajassa pohdittiin vaikuttamisen, osallisuuden ja osallistumisen välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja.

– Yksi tärkeä näkökulma, joka keskusteluissa nousi esiin, oli se, että vaikuttamisella pitää olla muutostavoite. Nuorten vaikuttamisen pitää näkyä ja saada muutosta aikana. On tärkeää saada tunne siitä, että asiat etenevät ja tulee kuulluksi.

Nuoria kuultava tasavertaisesti

Vaikuttaminen ei tarkoita sitä, että kaikki nuorten esittämät toiveet ja ajamat tavoitteet toteutuvat. On kuitenkin tärkeää, että nuoria kuullaan ja heidät huomioidaan tasavertaisesti päätöksentekoprosessissa.

On myös tärkeää, että päätöksentekoprosessi on läpinäkyvä.

– Kuopiossa nuoret esittivät lisää linja-autovuoroja. Heidän pyyntönsä käsiteltiin ja todettiin, että vuorojen lisäämiseen ei nyt ole varaa. Nuoret saivat selkeät perustelut sille, miksi heidän ajamaansa asiaa ei voitu nyt hyväksyä.

Työpajassa nousi esiin myös osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvä eriarvoisuus.

– On todella tärkeää huomata, että osallistumismahdollisuuksiin vaikuttavat esimerkiksi se, millaiseen kehoon tai mille paikkakunnalle syntyy. Kaikkien vaikuttamismahdollisuudet eivät ole samat, Rinne totesi.

Seminaariin osallistunut asiantuntija Onni Westlund Pesäpuu ry:stä kehui päivän hyvää fiilistä.

– Mahtavaa, että täällä on niin vahvasti vaikuttamisen näkökulma esillä.

Westlund kertoi työpajojen herättäneen pohtimaan myös omia toimintapoja nuorten osallisuuden edistämisessä.

– Jäin miettimään, viestimmekö omassa toiminnassamme tarpeeksi hyvin sitä, mihin nuorten antamat näkemykset ja mielipiteet menevät ja millaisia reaktioita niistä saadaan päättäjiltä. Olisi tärkeää, että nuoret kuulisivat, mihin heidän näkemyksiään on välitetty ja mitä niistä on seurannut, Westlund pohti.

”Osallisuus on tunne”

Seminaaripäivä huipentui Nuorten Keski-Suomi ry:n 15-vuotisjuhlaan, jossa muisteltiin menneitä ja kurkattiin tulevaisuuden suunnitelmiin.

Jyväskylän sivistysjohtaja Eino Leisimo muisteli omassa puheenvuorossaan kaupungin yhteistyötä Nuorten Keski-Suomen kanssa. Leisimo totesi, että yhteistyö ei olisi ollut niin tiivistä kuin se on ollut ilman toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkasen aloitteellisuutta.

– Näen täällä paljon osallisuuden tunnetta ja nuorten asioille omistautuneita aikuisia. Olen oppinut sen, että osallisuus ei ole rakenne, vaan tunne. Se on pysynyt minulla mielessä näiden 15 vuoden aikana ja toivon, että se pysyy kaikille teillä mielessä myös jatkossa.

Juhlissa oli mukana myös runsaasti nuoria, jotka ovat aikanaan toimineet Nuorten Keski-Suomen erilaisissa toiminnoissa, esimerkiksi Toukofestissä.

Entisten toukotiimiläisten muistoissa korostui oman jutun löytymisen ilo.

– Tein vain silloin kaikkea, mikä tuntui hauskalta ja vasta myöhemmin tajusin, että Toukofestin kautta löysin oman kutsumukseni, ei sen enempää eikä vähempää, muisteli  Noora Räsänen.

Yhdistyksen tulevaisuuteen kurkattiin konkreettisesti, kun hallituksen puheenjohtaja Tarja Tuomainen esitteli Nuorten Suomen strategiaa.

Juhlapuheissa annettiin myös teini-ikään ehtineelle yhdistykselle neuvoja tulevaan.

– Toimintampäristö, maailma ja nuorten ajatukset muuttuvat. Meidän pitää olla herkillä siinä, mitä ihmiset ajattelevat ja mikä on tärkeää, sanoi koulutusasiantuntija Lea Goyal Keski-Suomen ely-keskukselta.

Päivän tärkein teema tuntuikin olevan menneiden muistamisen lisäksi se, miten nuorten osallisuutta voitaisiin parhaiten edistää muuttuvassa maailmassa. Tähän haasteeseen Nuorten Suomeksi kasvava yhdistys pyrkii tulevina vuosinaan vastaamaan.

Teksti: Tarja Kovanen, projektikehittäjä

Kuvat: Samuli Lahtinen

Miten Keski-Suomessa liikutaan vuonna 2050? Entä millaista kouluruokaa silloin syödään?

Joukko keskisuomalaisia nuoria kokoontuu pohtimaan näitä ja monia muita kotimaakunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä Keski-Suomen nuorisofoorumiin maanantaina 22.10. Tilaisuus järjestetään klo 9-16 Veturitalleilla Jyväskylässä.

Nuorisofoorumi on vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria kokoava tilaisuus, jossa päästään pureutumaan ajankohtaisiin asioihin sekä tapaamaan päättäjiä. Nuorten ajatuksia kuullaan aamupäivällä pidettävissä työpajoissa pelillisen menetelmän avulla. Aiheena on mm. Keski-Suomen ilmasto-ohjelma, tulevaisuustyö sekä osallisuus tulevassa maakunnassa. Nuorilla on lisäksi mahdollisuus kertoa mielipiteitään ja esittää kysymyksiä maakunnan päättäjille, jotka on kutsuttu tilaisuuteen mukaan iltapäiväksi.

Päivän aikana esitellään myös Keski-Suomen Nuorisovaltuuston toimintasääntö sekä toimintakertomus edelliseltä kaudelta. Lisäksi valitaan kuntien edustajat Keski-Suomen Nuorisovaltuuston tulevalle kaudelle.

Nuorisofoorumiin on kutsuttu kuntien nuorisovaltuustot ja yläkoulujen oppilaskuntien hallitukset sekä näiden ohjaajat. Päättäjistä mukaan on pyydetty Keski-Suomen kansanedustajat ja maakuntavaltuusto sekä muita vaikuttajia. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki nuorten vaikuttamisesta kiinnostuneet! Lisätietoa ja ilmoittautuminen: www.nuortenkeskisuomi.fi/nuorisofoorumi

NUORISOFOORUMIN AIKATAULU

8:45-9:15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9:15 Tervetuloa ja orientoituminen päivään!
Toiminnallista työskentelyä ajankohtaisista aiheista Seppo.io mobiilipeliä pelaten
Keskustelua ja palautetta pelistä, iltapäivällä saapuvien päättäjien esittely

11:15 Lounastauko

12:15 Keski-Suomen Nuorisovaltuuston Toimintasääntö
Keski-Suomen Nuorisovaltuuston nimeäminen kaudelle 2018-2019
13:00 Maakuntajohtajan tervehdys nuorille ja päättäjille
Keski-Suomen Nuorisovaltuuston 2017-2018 Toimintakertomuksen esittely
Nuoret ja päättäjät kohtaavat -keskusteluhetki
15:00 Päivän yhteenveto ja kahvitarjoilu
15.45 Tilaisuus päättyy

Keski-Suomen Nuorisovaltuuston puolesta;

Max Koitela, vararyhmävastaava

Lisätietoja: Carita Hännivirta, 0440 124606, carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi

LastenParlamentin ja Kylän Kattauksen ruokaraati kehittää koulujen ruokakulttuuria

Nuorten Keski-Suomen koordinoiman Jyväskylän LastenParlamentin ja Kylän Kattauksen yhteinen ruokaraati järjestettiin perjantaina 13.4. Palokan yhtenäiskoululla. Päivän aikana lastenparlamenttilaiset maistelivat Kylän Kattauksen kehittämiä uusia ruokavaihtoehtoja ja keskustelivat koulujen välipalakäytännöistä. Lasten äänestyksen pohjalta päätettiin, mitkä uusista ruokavaihtoehdoista tuodaan Jyväskylän koulujen ruokalistalle syksyllä 2018. Ruokaraatiin osallistui yhteensä 23 oppilasta ja 21 opettajaa Jyväskylän 22 eri alakoululta.

Ruokaraatiin osallistuvat oppilaat pääsivät uusien ruokien lisäksi tutustumaan kasvi- ja hyönteisproteiineihin. Oppilaat maistelivat mm. tofua, härkäpapua ja kotisirkkoja. Tämä tutkimus on osa Politiikka, käytännöt ja kestävän ruokavalion muutospotentiaali –hanketta, jossa selvitetään ruokailutapojen muutoksia ja kestävyyttä yhdessä Suomen ympärisökeskus SYKEn, Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa.

Unicefilta lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen saanut Jyväskylä on sitoutunut edistämään lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti kunnan asukkaina. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Ruokaraati, ja kouluruokailun kehittäminen sen kautta, on yksi väline tämän edistämiseen. Seuraava LastenParlamentin tapahtuma on 2.5 järjestettävä SuurIstunto.

Lue lisää Jyväskylän LastenParlamentti -toiminnasta täältä

Nuorten ajatuksista ja aloitteesta ideoitu Vaikuta! -kampanja jalkautuu 10 keskisuomalaiseen kuntaan kevään aikana. Luvassa on teemapäiviä, joissa ei istuta penkillä vaan ryhmässä kierretään ja kisaillaan mobiilipelin innoittamana.

Jopa valtakunnallisesti ainutlaatuisen kampanjan sisältösuunnittelua ja menetelmäideointia on tehty Keski-Suomen Nuorisovaltuustossa olevien nuorten ja Toukofestiä tekevän Toukotiimin kanssa viime syksyn ja alkuvuoden aikana. Menetelmiä päästään testaamaan Jyväskylän Kilpisen koululla ennen ensimmäisiä Vaikuta! -teemapäiviä, jotka ovat Laukaassa 19.2. ja Toivakassa 22.2.

Taustaa kampanjan toteuttamiselle

Vaikuta! -kampanjan idea sai alkunsa keskisuomalaisten nuorten nostamista ajatuksista, mikä edistäisi nuorten vaikuttamista ja kansalaisaktiivisuutta. Vaikuttamiskanavista tiedottamisen lisäksi, nuoret haluaisivat kohdata päättäjiä ja olla vaikuttamassa tätä myöten paikkakuntansa sekä maakunnan päätöksien valmisteluun jo suunnitteluvaiheessa. Näitä nuorten ajatuksia on kerätty keskisuomalaisista kunnista niin kouluista kuin nuorisotiloilta Nuorten Ääni Keski-Suomessa -vaikuttajaryhmän kautta.

Maakuntauudistus tuo nuorten vaikuttamiselle monia mahdollisuuksia ja maakuntalakiluonnokseen on kirjattu (Maakuntalaki, luonnos 22.12.2017), että jokaisessa maakunnassa tulisi olla maakunnallinen nuorisovaltuusto. Kampanjan tarkoituksena on luoda innovatiivisia menetelmiä hyödyntävä toimintamalli, miten tämä maakunnallinen vaikuttajanuorten ryhmä pystyisi keräämään laajasti nuorten näkökulmia ja ajatuksia sekä viemään niitä maakuntahallintoon.

Nuorten ajatukset esiin teemapäivissä ja huippukokouksessa

Vaikuta! -teemapäiviä toteutetaan 10 paikkakunnalla ympäri Keski-Suomea vuoden 2018 helmi-maaliskuun aikana. Teemapäivän tarkoituksena on innostaa, kannustaa ja aktivoida nuoria vaikuttamaan. Päivien toteuttamisessa on mukana myös kyseisen kunnan nuorisovaltuusto, jotka esimerkiksi kutsuvat paikalle paikalliset päättäjät ja esittelevät teemapäivässä omaa toimintaansa. Teemapäivässä pohditaan vaikuttamisen väyliä ja kestävää elämäntapaa, tehdään valintoja ja kerrotaan omia näkemyksiä esimerkiksi Keski-Suomen maakuntastrategian tekemiseen.

Kampanja huipentuu ns. Vaikuta! -huippukokoukseen, jossa käsitellään teemapäivistä nousseita asioita aidossa vuorovaikutuksessa erityisesti maakuntauudistusta tekevien päättäjien kanssa. Huippukokoukseen kutsutaan kaikki teemapäiviin osallistuneet nuoret eli yhteensä noin 1000 nuorta ja se järjestetään Jyväskylässä toukokuussa 2018 Toukofestin yhteydessä.

Vaikuta! -teemapäivien paikkakunnat ja päivämäärät:

Jyväskylä, Kilpinen:  testipäivä tiistai 13.2.
Laukaa: maanantai 19.2.
Toivakka: torstai 22.2.
Hankasalmi:  torstai 15.3.
Kannonkoski: maanantai 19.3.
Saarijärvi: tiistai 20.3.
Keuruu (Haapamäki): maanantai 26.3.
Muurame: keskiviikko 28.3.
Jämsä: keskiviikko 4.4.
Äänekoski (Suolahti): maanantai 9.4.
Vaikuta! -huippukokous 30.5.2018 Jyväskylässä Hippoksella, Toukofestin yhteydessä.

Vaikuta! -kampanja toteutetaan Erasmus+ Youth In Action -ohjelman rahoituksella, joka tukee nuorten ja päättäjien välisten vuorovaikutuksellisten kohtaamisten järjestämistä. Suomessa Erasmus+ -ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta vastaa Erasmus+ -ohjelman kansallinen toimisto Opetushallituksessa. Lisätietoa ohjelmasta täältä 

Mukana Vaikuta! teemapäivien toteutuksessa omalla kustannuksellaan ovat myös JAPA – Jyväskylän kestävä kehitys ry., Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitos, kuntien nuorisotyö erityisesti Nuorisovaltuustot ohjaajineen ja yhteiskuntaopettajien yhdistyksen jäseniä.

Keski-Suomen toinen nuorisovaltuustojen leiri järjestetään pe – la 2.-3.2. Nuorisokeskus Piispalassa Kannonkoskella. Leirillä kehitetään ja ideoidaan nuorisovaltuustotoimintaa sekä keskustellaan maakunnallisen nuorisovaltuuston ja kuntien nuorisovaltuustojen yhteistyöstä maakuntauudistuksen saapuessa.

Viikonlopun aikana otetaan myös kantaa Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelmaan. Leirille on kutsuttu kaikki Keski-Suomen kunnat; Keski-Suomessahan on nuorisovaltuustot jo kaikissa muissa kunnissa paitsi Luhangassa!

Leirillä pureudutaan myös kevään 2018 aikana toteutettavaan Vaikuta! -kampanjan toteuttamiseen.  Kampanjan tavoitteena on innostaa nuoria vaikuttamaan niin kunnassa kuin maakunnassakin. Vaikuta! -kampanja huipentuu 30.5. järjestettävään Huipppukokoukseen Toukofestin yhteydessä.

Leirille saapuu 50 osallistujaa 14 eri Keski-Suomen kunnasta (Kyyjärvi, Kivijärvi, Keuruu, Kannonkoski, Viitasaari, Petäjävesi, Jyväskylä, Hankasalmi, Saarijärvi, Kinnula, Uurainen, Laukaa, Muurame, Äänekoski).

Leirin järjestää Nuorten Keski-Suomi ry ja leiri on osana Osallistuva nuoriso – osallistava kunta -hanketta, joka edistää Keski-Suomen lasten ja nuorten toimijuutta ja paikallistason vaikuttamistoimintaa, mm. lasten ja nuorten äänen kuulumista kuntahallinnossa ja muissa yhteisöissä. Hanketta rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto.

Lue lisää Osallistuva nuoriso – osallistava kunta- hankkeesta täältä

Lisätietoja leiristä antaa Laura Saartoala, jonka yhteystiedot löydät täältä

Maakunnallisessa lasten parlamentissa kiinnitettiin lasten toimijuutta, kun marraskuun alussa kokoontui 43 keskisuomalaista lasta ja 28 aikuista 17:sta eri kunnasta keskustelemaan lapsen toimijuudesta ja aikuisen tuesta. Päivän terveiset vietiin kasvattajille suunnattuun KEOS-forumiin.

Päivän tavoitteena oli saada tuotettua sekä lapsille että aikuisille ohjeita, joiden avulla lapsen aktiivista toimijuutta voitaisiin kouluilla vahvistaa. Teema tuntui olevan lapsille varsin innostava ja aikuisille antoisa, mutta yllättävän haastava. Lopulta lasten ja aikuisten yhteisen työskentelyn kautta saatiin kuitenkin aikaiseksi varsin mallikkaita postereita. Työstön jälkeen yleisenä havaintona voisi todeta, että toimijuuden lisääminen onnistuu parhaiten lapsia aidosti kuuntelemalla ja molemminpuolista kunnioitusta vaalimalla. Muina tärkeinä tekijöinä esiin nostettiin aikuisen kyky heittäytyä mukaan, lapsilähtöisyys ja lapsen maailman tuntemus sekä aito läsnäolo ja kiinnostus.

Lasten parlamentin tuotoksia käytetään jatkossa keskusteluiden pohjana sekä meidän omissa toiminnoissa että koulujen arjessa. Opettajien kanssa käydyistä keskusteluista nousi esiin selkeät tarpeet jatkossakin järjestää vastaavanlaisia tilaisuuksia, joissa lasten ääntä nostetaan esiin ja lisäksi opettajat pääsevät vertaistensa kanssa työstään keskustelemaan. Osana toimintaamme ovatkin myös jatkossa ainakin oppilaskuntia ohjaavien opettajien kohtaamiset.

KEOS-forumi kokosi yhteen kasvatusalan toimijoita

Kasvatus- ja opetusalan suurtapahtuma KEOS2017 järjestettiin 25.11 Paviljongissa. Koulumaailma on kannaltamme yksi tärkeimmistä toimintaympäristöistä ja tästä näkökulmasta KEOS-foorumi on vuoden merkittävimpiä kohtaamispaikkoja. Olimmekin mukana tapahtumassa usealla toimintoihimme sopivalla kärjellä. Nostimme esiin lasten ja nuorten toimijuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia Vaikuta! -alueella ja hanketorilla keskityimme Toukofestiin kehittämiseen opettajien ajatuksia kuunnellen.

Vaikuta! -alueella kohdattiin satoja kasvattajia keskustellen muun muassa maakuntauudistuksesta, oppilaskuntatoiminnasta ja yleisesti lasten ja nuorten toimijuudesta. Lisäksi kerättiin tutkimusmateriaalia Jyväskylän LastenParlamentin koordinaattorin Turon luokanopettajaopintoihin liittyvään opinnäytetyöhön, jonka aiheena on opettajan tunneäly. Laura ja Turo kävivät tuomassa KEOS-foorumille maakunnallisen lasten parlamentin terveiset sekä Eve ja Keski-Suomen liiton projektipäällikkö Pirjo Peräaho pitivät työpajan maakuntauudistuksen vaikutuksista Suomeen, Keski-Suomeen ja nuoriin.

KEOS-forum antoi paljon eväitä kehittää Nuorten Keski-Suomen toimintaa vastaamaan koulumaailman tarpeita. Ideoihin tartutaan jo tulevan vuoden toiminnan suunnittelussa että pidemmälläkin aikavälillä.

Toivakan kuntaan perustettiin keväällä 2017 ensimmäistä kertaa nuorisovaltuusto osana  Osallistuva nuoriso – osallistava kunta -hanketta, joka edistää lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamistoimintaa Keski-Suomen kunnissa.

Nuorten Keski-Suomi ry:n organisoima Osallistuva nuoriso – osallistava kunta -hanke tukee Keski-Suomen kuntien nuorten vaikuttamistoimintaa ja toimijuutta. Yhtenä tehtävänä on tukea kuntien nuorisovaltuustojen perustamista. Hankkeen työntekijä Laura Saartoala toteutti töiden ohessa yhteisöpedagogi-opintojen opinnäytetyön Toivakan nuorisovaltuuston perustamisesta. Opinnäytteen tuotoksina syntyi Toivakan nuorisovaltuusto ja opas uusille nuorisovaltuutetuille.

Saartoalan opinnäytetyössä toteutettiin myös kysely toivakkalaisille nuorille. Kyselyn mukaan osa nuorista vaikuttaa jo nyt erinäisiä väyliä pitkin, esimerkiksi oppilaskunnan tai nuorisotilan kautta. Toivakkalaiset nuoret kuitenkin kokevat, että haluavat vaikuttaa, mutta tieto vaikuttamisen keinoista ja väylistä uupuu. Nuoret kokivat myös heidän kuulemisen ja nuorisovaltuuston perustamisen tärkeänä asiana.

Nuorisovaltuuston perustamisen tarve kantautui niin toivakkalaisilta nuorilta kuin aikuistahoiltakin ja sen perustaminen oli yksi askel eteenpäin nuorten kuulemisessa ja osallistamisessa päätöksentekoon Toivakassa. Myös jatkossa on hyvä muistaa antaa nuorille vaikuttamisen paikkoja. On tärkeää ottaa heidät mukaan päätöksentekoon ja jo päätösten valmisteluun sekä taata nuorten vaikuttamisen toimintaedellytykset. Nuoret ovat kuitenkin yhtä tärkeitä kuntalaisia kuin kaikki muutkin ja oman elämänsä asiantuntijoita.

Tutustu oppaaseen tarkemmin tästä

Nuorisovaltuusto tukee nuorten osallisuutta ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvua kunnassa.
Nuorisovaltuusto opettaa nuoria esimerkiksi vastuutehtäviin, kokouskäytänteisiin sekä vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisovaltuuston kautta nuorten ääni saadaan entistä enemmän esiin Toivakassa.
Vuonna 2015 säädetty kuntalaki velvoittaa kuntia perustamaan nuorisovaltuuston tai vastaavan vaikuttajaryhmän ja takaamaan sen toimintaedellytykset. Kuntalain siirtymäaika loppui 1.6.2017.

Nuorten vaikuttamisillassa Saarijärvellä 26.9. tietoa ja kokemusta jaettiin nuorilta nuorille ja nuorilta aikuisille. Mukana olivat Nuorten Ääni Keski-Suomesta -ryhmän jäsenet Niko Hakkarainen Uuraisilta, Jari Puranen Muuramesta ja Jonna Könkkölä Jyväskylästä, jotka kertoivat vinkkejä vaikuttamisesta sekä kertoivat, kuinka heitä on kuultu omassa kunnassa.

Mitä vaikuttamiskanavia nuorilla on Saarijärvellä?
Miten nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa?

Muun muassa näitä asioita puitiin Saarijärven nuorisotalolla Vaikuta pizzaasi -illassa, johon osallistui parikymmentä kiinnostunutta nuorta. Pizzan syönnin lisäksi illan tarkoituksena oli keskustella nuorten kanssa vaikuttamisesta ja nuorisovaltuustotoiminnasta sekä kysellä millaisia toiveita ja ajatuksia nuorilla on yhteisöllisuuden lisäämiseksi.

Illan aikana kävi ilmi, että vaikuttaminen kiinnostaa saarijärviläisiä nuoria ja esimerkiksi toimintaansa aloittavan Saarijärven nuorisovaltuuston jäsenmäärä tuplaantui illan aikana. Mitä nuorisovaltuusto sitten tekee? Pizza-iltaan osallistuneet nuoret vastasivat sähköiseen kyselyyn, jonka vastauksissa nousi nuorisovaltuuston tarkoitukseksi ”saada nuorten ääni kuulumaan” ja tehtäväksi ”vaikuttaa enemmän kunnan asioihin”, ”kuunnella nuorten mielipiteitä” ja ”välittää ne eteenpäin päättäjille”.

Vaikuttaminen kiinnostaa nuoria!

Kyselyn kautta tuli myös ideoita siihen, millaisia keinoja yksinäisyyden vähentämiseksi voisi nuorilla olla. Nuoret haluavat itsekin tarttua toimeen, sillä vastauksista näkyi, että olemalla itse sosiaalinen ja menemällä juttelemaan autetaan yksinäisiä. Lisäksi Saarijärvellä voitaisiin järjestää enemmän nuorille suunnattuja tapahtumia ja esimerkiksi vain tytöille suunnattuja teemailtoja.

Kouluissa nuorten ääni tulee esiin esimerkiksi oppilaskunnan hallituksissa. Arjessa nuori voi vaikuttaa omilla valinnoillaan; mitä ruokaa ostaa kaupasta, liikkuuko autolla, kävellen vai pyörällä? Kyselyn mukaan vaikuttaminen selkeästi kiinnostaa paikalle saapuneita nuoria, kunhan tietää miten lähteä liikkeelle. Yhteistyön merkitys, positiivinen ilmapiiri ja oma asenne ovat asioita, joiden avulla saa mahdollisuuden olla mukana elämässä, touhussa ja tekemisessä.

Tilaisuuden järjestivät Yhdessä ei olla yksin -hanke ja Nuorten Keski-Suomi, yhteistyössä Saarijärven nuorisotoimen kanssa. Yhdessä ei olla yksin -hankkeen toiminta Saarijärvellä painottuu nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuden esteiden selvittämiseen. Nuorten Keski-Suomi on nuorten ja nuorten kanssa toimivien tahojen palvelujärjestö, jonka tärkein tehtävä on saada nuorten kyvyt ja ääni esiin.