NUORI2023-tapahtumassa järjestimme yhdessä Ohjaamo Porin kanssa Mikä vituttaa nuorisoalalla? -keskustelun. Yli 80 ammattilaista jakoi ajatuksiaan, mikä on pielessä nuorisoalalla.

Eniten nuorisoalalla turhautti liian matala palkkaus. Moni koki, ettei palkkaus vastaa työn vaativuutta. Sen lisäksi myös muut resurssit, kuten käytössä olevat budjetit, koettiin liian pieniksi. Moni toivoi, että erilaiset kehittämishankkeet toisivat mukanaan myös pysyvämpää rahoitusta, eikä hyvä toiminta loppuisi heti hankkeen päätteeksi.

Työolojen ja työympäristön osalta parannuksia toivottiin työtaakan keventämiseen, jaksamisen tukemiseen ja työvuorojen tasaiseen jakamiseen. Useampi koki, että työntekijät palavat loppuun, eikä työhyvinvointiin saa tukea riittävästi. Henkilökuntavaje, sijaisprosessit sekä ainainen kiire tuovat haasteita työn tekemiseen. Myös johtamiseen toivottiin osaamisen vahvistamista. Byrokratia ja kankeat kirjausjärjestelmät mainittiin monta kertaa hermoja koettelevana asiana. Urakehitys etenkin kunta- ja seurakuntapuolella koettiin myös ontuvaksi tai kokonaan puuttuvaksi.

Moni koki ongelmana sen, ettei yhteiskunnassa laajemmin tiedetä nuorisoalasta tai -työstä riittävästi. Alan arvostus niin sisällä kuin ulkopuolella koettiin vähäiseksi. Osa koki, että työtä suorastaan vähätellään ihmettelemällä, että nuorisotyöntekijät saavat palkkaa työstään. Myös nuorten pahoinvointi, koronan jäljet ja jengiytyminen huolettivat nuorisoalan ammattilaisia. Nuoriin kohdistetaan paljon huolipuhetta ja syytöksiä, mutta parannusta ei tarjota yhteiskunnan puolesta. Nuoret itsessään eivät vituta alalla, vaan he ovat voimavara ja syy työn tekemiseen.

Voit tutustua listaukseen kokonaisuudessaan täältä.

Teimme vitutuksen aiheista listauksen sekä koosteen, jonka lähetimme Kirkkohallitukselle ja nuorisoalan kattojärjestö Allianssille. Saimme ainoastaan Kirkkohallitukselta vastauksen elokuun alkuun mennessä. Kiitämme lämpimästi Kirkkohallitusta asiaan perehtymisestä sekä kattavasta vastauksesta työntekijöiden huoliin.

Lue Kirkkohallituksen vastaus alta:

Nuorten Suomi ry ja Ohjaamo Pori järjestivät NUORI2023-tapahtumassa tilaisuuden nimellä ”Mikä vituttaa nuorisoalalla?”. Tilaisuudessa tarjottiin paikka suoralle puheelle ja purkautumiselle asioista, jotka koetaan olevan pielessä nuorisoalalla.

Kirkkohallitus kiittää Nuorten Suomi ry:tä ja Ohjaamo Poria tarttumisesta tärkeään kysymykseen ja nuorisotyöntekijöiden kuulemisesta. Huolenaiheet nuorisotyössä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työssä ovat hyvin pitkälti yhteisiä. Teemat eivät ole uusia, mutta ne tuntuvat vahvistuneen viime vuosien aikana.

Keskeisiä turhautumisen aiheita ovat palkkataso, vaihtelevat työolot sekä arvostuksen puute.  Kuntien, järjestöjen ja kirkon nuorisotyön tulevaisuudessa iso haaste on saada hakijoita alan koulutuksiin, virkoihin ja toimiin. Työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuuksiin tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota. Työhyvinvoinnin ja ammattitaidon ylläpitämisen resursseissa ei kannata säästää.

Juhlapuheissa lapset ja nuoret nähdään usein tärkeimpänä, mitä meillä on. Arjen työssä ja sitä koskevissa ratkaisuissa tärkeysjärjestys on toisenlainen. Nuorisotyö mielletään helposti yhdessäoloksi ja ”hengailuksi” nuorten kanssa, eikä sen vaativuutta riittävästi tunnisteta. Nuorisotyön ennaltaehkäisevää merkitystä ei myöskään ymmärretä tarpeeksi. Hyvin hoidettu, monipuolinen ja kokoava nuorisotyö tarjoaa mielekästä vapaa-ajantoimintaa ja kasvuympäristöä nuorille. Useiden eri tutkimusten mukaan harrastaminen on merkittävä tekijä nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, oppimisen ja yhteisöllisyyden kokemisen kannalta.

Nuorisotyö vaatii erityisosaamista. Nuorisotyöntekijät ovat kasvatuksen ammattilaisia, joiden osaamisessa yhdistyvät ammatillinen koulutus, elämänkokemus ja valmius pysähtyä nuoruuden kaikenlaisten kysymysten ja ongelmien äärelle nuorilähtöisesti ja osallistavasti. Nuorten mielenterveyden kasautuvat haasteet ja koronan pitkä jälki edellyttävät nuorisotyöläisiltä kärsivällisyyttä, moniammatillisuutta ja jatkuvaa kouluttautumista. Nuorista itsestään työntekijät saavat uskoa, iloa ja voimaa. Nuoret eivät työssä ole ongelma.

Nuorisotyötä on usein toteutettu hankkeina ja määräaikaisuuksina. Kasvu kuitenkin vaatii aina aikaa. Lasten ja nuorten kasvua tukeva toiminta tulee olla pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja luottamusta rakentavaa. Laadukas nuorisotyö ja sen järjestelyt ovat ennustettavia ja ennakoitavia, sekä työntekijöiden että nuorten näkökulmasta. Nuorisotyötä tehdään yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat parhaita nuoruuden asiantuntijoita, siksi heitä tulee kuulla, kun nuorisotyön sisältöjä ja resursseja suunnitellaan. Nuorten osallisuutta ja vaikuttamista myös hallinnollisiin päätöksiin tulee vahvistaa kehittämällä erilaisia menetelmiä nuorten ja päättäjien välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Myös kirkon toiminnassa nuorten osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan niin paikallisella, alueellisella kuin kokonaiskirkon tasolla.

Kirkko on koulutusmyönteinen yhteisö ja koulutuksiin osallistumiselle on yleisesti hyvät mahdollisuudet. Johtamisen taso kuitenkin vaihtelee liiaksi, ja etenemismahdollisuudet uralla ovat vaatimattomia. Tiimien vetovastuussa oleville työntekijöille lankeaa helposti esihenkilön velvollisuuksia vailla vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisotyöntekijöillä on myös vaatimattomat mahdollisuudet vaikuttaa kokonaiskirkon päätöksentekoon ja hallintoon.

Kirkkohallitus sitoutuu pitämään edellä mainittuja teemoja esillä omassa viestinnässään ja toiminnan kehittämisessään. Nuorisoalan kehittäminen on pitkäkestoinen ja jatkuva prosessi, siksi teemojen esillä pitämiseen eivät riitä yksittäiset somenostot tai kampanjat. Kirkon työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuuteen Kirkkohallitus pyrkii kiinnittämään pitkäjänteistä huomiota yhdessä kouluttavien oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa.

Jarmo Kokkonen

Yksikön johtaja, Kirkkohallitus

Nuorten ääni ammattikouluissa -hanke on tullut päätökseen ja on aika tarkastella tuloksia. Tämän Erasmus+ -rahoitteisen hankkeen tavoitteena oli saada ammattikouluissa opiskelevien nuorten ääni esiin ja luoda mallia, jolla voitaisiin edesauttaa ammattikoululaisten kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 

Mukana oli viisi eri ammatillista oppilaitosta tai kampusta, joissa järjestettiin Vaikuta! -teemapäivä. Teemapäivien tuloksia käsiteltiin jälkeenpäin oppilaitoskohtaisesti opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa sekä välitettiin nuorten viestiä eteenpäin päättäjille.

Havaintoja ja tuloksia:

1. Hankkeen toteutus toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa oli erityisen tärkeää koska yhteiskunnallisten asioiden opetus on ammattikouluissa vähäistä ja ammattikoululaisten nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on niukempaa kuin esimerkiksi lukiolaisilla. Lisäksi ammattikoululaisilta harvoin kysytään mielipiteitä: kun aikuiset haluavat kuulla nuoria päätöksentekoon liittyen, kysymykset esitetään joko peruskoululaisille tai lukiolaisille. Näin ollen ammattikouluisten ääni jää valitettavan usein kokonaan pimentoon yhteiskunnassa. Uusia ja innovatiivisia tapoja osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan ja Vaikuta! -teemapäivä on yksi tähän tarpeeseen vastaava konsepti.

2. Vaikuta! -teemapäivä osoittautui erinomaiseksi konseptiksi myös toisen asteen ammattioppilaitoksissa. Vaikuttamiseen ja yhteiskuntaan liittyvät aiheet tulevat esille kiinnostavasti Vaikuta! -päivän tehtävissä ja työpajoissa, joissa opiskelijat pääsevät kohtaamaan myös päättäjiä. Alun perin yläkouluihin luodun tapahtumakonseptin pelillisyys, konkretia ja monipuolisuus innostivat nuoria myös toisen asteen oppilaitoksissa. Sekä opiskelijat ja opettajat toivoivat oppilaitoksiinsa Vaikuta! -teemapäivä uudestaan, jopa säännöllisesti.

3. Esille nousseita teemoja:

-Mielen hyvinvoinnin asiat: nuoret tarvitsevat lisää matalan kynnyksen keskusteluapua.

-Huoli ilmastosta: nuoret haluavat tehdä ilmastotekoja ja päättäjiltä toivotaan kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä.

-Oppilaitosviihtyvyys: Pääsääntöisesti mukana olleissa oppilaitoksissa opiskelijat viihtyvät hyvin, mutta etenkin parkkipaikkojen vähyys, sisäinen viestintä ja etenkin väärässä ajassa olevat kellot ovat esimerkkejä konkreettisista asioita, jotka hankaloittavat arkea ja kaipaisivat parannusta.

Ilmastotiimin ja Nuorten Suomen yhteinen taival päättyy tältä erää tänä kesänä, kun Astetta coolimpaa koulutusta -hanke päättyy.  Erasmus+ -rahoitteinen hanke piti sisällään keskisuomalaisten ja pirkanmaalaisten nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien aikuisten ilmastokoulutuksia. Laadukkaat ja innostavat koulutusmateriaalit ovat ilmastotiimin itse tekemiä ja kaikkien saatavilla TÄÄLLÄ

Ilmastotiimi ei silti häviä mihinkään, vaan jatkaa toimintaansa ja sinä voit tulla mukaan!

Keski-Suomen ilmastotiimi on ilmastovaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten ryhmä, joka on toiminut vuodesta 2019 lähtien. Toiminta on levinnyt myös Keksi-Suomen ulkopuolelle, sillä tiimiläiset ovat vuosien saatossa muuttaneet eri puolille Suomea.

Ilmastotiimi on mukana olleille nuorille tärkeä ja mukava paikka vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Ilmastokriisi voi ahdistaa, pelottaa ja turhauttaa, mutta ilmastotiimi tarjoaa nuorille mahdollisuuden olla osa ratkaisua ja toimia itse ilmaston hyväksi.  Sinäkin voit liittyä mukaan ilmastotiimiin, olit sitten Keski-Suomesta tai mistä tahansa! Kokoontumiset käydään pääasiassa etäyhteyksin, joten omalla kotipaikkakunnallasi ei ole väliä.

Mitä tulevaisuus sitten pitää sisällään? Ilmastotiimi jatkaa edelleen kouluttamista, haluaa järjestää erilaisia ilmastotempauksia ympäri Suomen, sitouttaa päättäjiä ilmastolupauksiin ja aloittaa oman podcastin! Podcastkärpänen puraisi, kun tiimiläiset pääsivät Nuorisokeskus Marttisen Vaikuta! -leirillä podcastvieraaksi! Kuuntele jakso: https://open.spotify.com/episode/5BD0pZCnl6RZbmZMvlCVC4

Jos haluat liittyä mukaan toimintaan, tilata ilmastokoulutuksen nuorille tai nuorten kanssa työskenteleville tai vaikka kysyä jotain ilmastotiimiltä onnistuu se Instagramissa @ksilmastotiimi. Tulevasta podcastista ja muutenkin ilmastotiimin toiminnasta viestitään tilillä aktiivisesti.

Olkoon tulevaisuus astetta coolimpi!

Kuva: Nuorten Suomen arkisto; Ilmastotiimi vetämässä Nuoren ilmastovaikuttajan koulutusta Nuorisokeskus Marttisessa huhtikuussa 2022.

Nuori Suomi haluaa varmistaa, että eri taustoista tulevien nuorten ääni pääsee monimuotoisesti esiin. Kaikilla nuorilla pitää olla mahdollisuus toimia ja vaikuttaa.

Hyvinvointia! -pelissä keskisuomalaiset yläkoululaiset pääsivät syksyllä 2021 kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään kuntien, hyvinvointialueen ja muiden keskisuomalaisten toimijoiden hyvinvointityön tueksi. Osallistumalla peliin nuoret saivat tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja palveluista.

Hyvinvointia! -pelin vastauksissa korostui, nuorten toive päästä juttelemaan helposti ja luottamuksellisesti mieltä painavista asioista turvallisten aikuisten kanssa.

Lisäksi nuoret toivoivat, että nuorten mielen hyvinvoinnin ongelmat otettaisiin tosissaan ja, että aikuiset olisivat aidosti kiinnostuneita nuorista ja heidän asioistaan.

Nuoret ovat myös valmiita käyttämään digitaalisia palveluita. Erityisesti palveluohjaus, neuvot ja lisätieto eri hyvinvoinnin teemoihin liittyen kiinnostivat nuoria, mutta digipalveluissakin tärkeimmäksi nousi se, että joku kuuntelee ja ymmärtää nuorta.

Hyvinvointia!-peliä pelasi 1100 nuorta koulupäivän aikana, koonnin pääset katsomaan TÄSTÄ

Asioita, jotka nuoret nimesivät omiksi voimanlähteikseen:

Monilla nuorilla on tarve puhua ilmastosta ja toimia kestävän kehityksen puolesta. Kuitenkin monille meistä aikuisista on vaikeaa ottaa aihe nuorten kanssa puheeksi. Emme osaa tarjota kaiken kattavia ratkaisuja ilmastokriisiin ja meistä voi tuntua, ettemme tiedä asiasta tarpeeksi. Nuorten mielestä kuitenkin asiasta kannattaa jutella rohkeasti, vaikka kaikkea ei tietäisikään. Ilmastoasioista voi yhdessä ottaa selvää ja myös nuorilla itsellään on usein paljon tietoa aiheesta. Hyvänä faktapakettina keskustelun alkuun toimii esimerkiksi Keski-Suomen nuorten Ilmastotiimin suunnittelema Ilmastopaketti (linkki) ja lisäksi vastauksia nuorten esittämiin ilmastokysymyksiin on koottu nettisivuillemme (linkki).

Ilmastotiimin ja Ilmastoagenttien nuorille tarjoutui kevään aikana mahdollisuus kouluttaa Itä-Suomen ja Keski-Suomen nuorisotyöntekijöitä nuorten ilmastotoimijuuden tukemisesta ja kertoa omista kokemuksistaan ilmastovaikuttamisen parissa. Tässä blogikirjoituksessa nostetaan neljä nuorten ajatusta kyseisistä koulutuksista. Mitä nuoret aikuisilta kaipaavat?

1. ”Koulussa puhutaan paljon siitä, mitä tapahtuu, mutta ei siitä, mitä sille voi tehdä.”

Ilmastoahdistukseen auttaa usein tieto asiasta sekä se, että lähtee itse tekemään ja toimimaan. Miettikää yhdessä tapoja, miten vaikuttaa. Aikuisen ei tarvitse keksiä kaikkea ja antaa valmista työkalupakkia vaikuttamiseen. Monesti nuoret haluavat tietää lisää niitä tekoja, joita he voivat toteuttaa omassa arjessaan. Omissa tapaamisissamme olemme esimerkiksi keränneet nuorten omia ilmastotekoja Mentiin sanapilveen. Kaikki ovat voineet kertoa omista ideoistaan, ja nuoret ovat saaneet mahdollisuuden oppia toinen toisiltaan. Ilmastoagentin sanoin: ”Ei vaikuttaminen ole niin vaikeaa. Ei tähän oikeasti tarvitse mitään isoja koulutuksia.”

2. ”Nuorille tulee helposti kädetön olo. Tuntuu, että omilla tekemisillä ei ole merkitystä. ”

Kun nuorten kanssa keskustellaan ilmastosta, on erityisen tärkeää luoda toivoa ja valaa nuoriin rohkeutta. Muistuta, että nuoren ei tarvitse yksin muuttaa koko maailmaa. ”Jokainen pieni teko on tärkeä, ja se, että pyrin itse tekemään parhaani, riittää.” Kannustavat esimerkit ja tarinat onnistumisista luovat uskoa siihen, että nuoretkin voivat vaikuttaa ja muuttaa asioita. Esimerkkejä löytyy esimerkiksi Ilmastokirjon sivuilta (linkki) ja myös edellä mainittuun Ilmastopakettiin kuuluva Eko-Anjun video tsemppaa ja kannustaa nuoria (linkki).

3. ”Hankala koittaa olla kiinnostunut, kun tuntuu ettei saisi olla, tai että on jotenkin noloa olla kiinnostunut.”

Nuoret, erityisesti pienillä paikkakunnilla, voivat kokea olevansa yksin omien ajatustensa kanssa. Muut nuoret voivat antaa ”pahaa silmää”, jos ilmastoasioista puhuu ääneen ja nuoresta tuntuu, ettei ketään toista kiinnosta ilmastoasiat. Myös aikuisilta voi tulla huonoa palautetta nuoren aktiivisuudesta. Nuorille kuitenkin jää mieleen myös aikuisten kannustus ja tuki – se kun yksi opettaja on heti innolla mukana nuorten ilmastolakossa tai se kun nuorisotyöntekijä tsemppaa jatkamaan. Siis: Kannusta, osoita tukea ja mene mukaan.

4. ”[ilmastotiimissä] Mukana ollessa on saanut hurjasti tietoa ja rohkaistunut. Nyt uskaltaa vaikuttaa ja olla omaa mieltä asioista.”

Porukassa toimiminen on voimaannuttavaa ja auttaa nuorta eteenpäin. Samanhenkinen porukka tuo nuorelle vertaistukea – hän huomaa, että hei on muitakin, joita kiinnostaa tää juttu. Porukassa on myös helpompi lähteä vaikuttamaan kuin yksin. Yhdessä saadaan enemmän aikaan ja se on samalla paljon hauskempaa! Nuoret toivoivat, että aikuiset saattaisivat samoista asioista kiinnostuneita nuoria yhteen. Tarjoa siis erilaisia alustoja, joilla ilmastoasioista kiinnostuneet nuoret voivat kohdata ja oppia toinen toiseltaan. ”Olisi hyvä saattaa nuoria yhteen ja neuvoa, minne voi mennä, ja perustaa toimintaa jossa nuoret voi olla mukana tekemässä.”

Eräs Ilmastoagentti tiivisti viestinsä aikuisille näin:

”Nosta joskus päätä ja katso vaikka ikkunasta. Pysähdy ja kuuntele.”

16.6.2021

Kesäkuun aikaan sateenkaariliput koristavat maisemaa, mutta mistä tässä jutussa oikein on kyse?

Kesäkuu on nimitetty maailmanlaajuisesti Pride-kuukaudeksi. Priden teemana on tuoda ihmisten tietouteen eri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvoisuus, sekä korostaa, että hekin saavat yhtä lailla olla ylpeitä keitä ovat. Mutta miten tämä kaikki liittyy meihin nuoriin?

Maailma on täynnä erilaisia nuoria, myös eri vähemmistöihin kuuluvia. Vaatii rohkeutta myöntää itse poikkeavansa enemmistöstä, sillä avaramielinen vastaanotto ei ole taattua. Yhteiskuntakin voi näyttää sateenkaarinuoresta aivan erilaiselta. Lähiympäristön tavoissa, tiloissa ja käytännöissä ei välttämättä olla ollenkaan huomioitu nuorta. Muut ihmiset tai vaikka omat läheisetkin saattavat olla ajattelemattomia ja loukata. Jos asia ei kosketa itseä, on se helppo sivuuttaa ja arvostella toista. Mutta jos kyse olisi sinusta itsestäsi, miltä kuulostaisi kasvaa ahdasmielisessä ja turvattomassa yhteiskunnassa, vain siksi, että olet oma itsesi?

Ei pidä yleistää, että kaikkia kohdellaan huonosti, sillä meillä täällä Suomessa tehdään paljon tärkeää työtä. Asiat ovat parantuneet merkittävästi aiemmasta ja kehityksestä pitää olla äärettömän ylpeä. Kuitenkin edelleen, tapahtuu hävyttömästi epäoikeutta johtuen vain hyväksynnän puutteesta. Erilaisuuden pitäisi olla rikkaus, eikä oikeuttaa epätasa-arvoon ja ihmisoikeuksien polkemiseen.

Myös Nuorten Suomi haluaa ottaa toiminnassaan huomioon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden. Meille on tärkeää ottaa kaikenlaiset nuoret huomioon ja jokainen nuori on tervetullut, olit sitten millainen tahansa.

“Me ollaan kaikenlaisten Nuorten Suomi, ei vain yhdenlaisten.”

Vaikka kesäkuu onkin virallinen Pride-kuukausi, ei sen sanomaa pidä unohtaa muinakaan kuukausina. Hyväksytään kaikki sellaisina kuin jokainen on, koska kuka määrittää, mikä on oikea tapa olla ja elää? 

Pride-henkisen blogin on kirjoittanut sisällöntuottajana toiminut kesätyöntekijämme Juulia Paavilainen.

Nuorten Suomi on koordinoinut Jyväskylän LastenParlamentin toimintaa kuluneet 12 vuotta. Toiminnan koordinointi on ollut antoisaa ja taannut meille suoran yhteyden lasten ajatusten pariin. Tämä aikakausi on kuitenkin tulossa päätökseen, sillä LastenParlamentin toiminnan koordinointi siirtyy Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden alaisuuteen elokuun alusta lähtien.

”On päässyt vaikuttamaan. On muutenkin kivaa, että lasten ääniä kuunnellaan!”

Kuluneena lukuvuonna Jyväskylän LastenParlamentissa toimittiin koronarajoitusten puitteissa etänä. Vaikka olisimme kaikki mieluusti kohdanneet toisemme myös paikan päällä, erään edustajan sanoin ”ollaan silti saatu tällein etänä järjestettyä ihan mahtavia parlamentteja”. Jokaisen alueen PikkuParlamentti valitsi lukuvuoden aluksi oman tavoitteen, johon halusivat vaikuttaa, koulun muilta oppilailta kerättiin ajatuksia valitusta aiheesta ja edustajat suunnittelivat monipuolisia vaikuttamisen tapoja. Kauden aikana muun muassa pidettiin aamunavaus pienempien auttamisesta, lähetettiin kiitoksia keittiölle sekä tehtiin mielipidekirjoitus turvallisen kotiympäristön puolesta.

”No että saa olla osana päättämässä ja tutustua toisiin ihmisiin.”

Kauden päätapahtuma, SuurIstunto, järjestettiin niin ikään etänä. Edustajat pääsivät SuurIstunnossa lähettämään terveisensä kesäkuussa valittaville kaupunginvaltuutetuille sekä keskustelemaan ajankohtaisista asioista asiantuntijoiden kanssa. Keskusteluiden perusteella lapset ovat melko tyytyväisiä harrastuspaikkoihin ja kouluruokaan. Toisaalta roskaaminen ja kiusaaminen huolettavat. Keskusteluissa nousi esiin myös halu vaikuttaa lisää esimerkiksi kerhoihin ja koulun arkeen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta nostettiin esiin tärkeinä asioina tasavertainen ja luottamuksellinen kohtaaminen sekä värikäs ja kodikas ympäristö palvelutiloissa.

”On ollut kivaa kun ollaan päästy juttelemaan ja vaikuttamaan. Ei mitään erikoista, oli kivaa!”

Lasten osallisuuteen on syytä panostaa riittävästi resursseja. Lapsissa on paljon potentiaalia ottaa kantaa isompiinkin asioihin ja esimerkiksi kuluneena lukuvuonna LastenParlamentissa vaikutettiin lukuisiin ajankohtaisiin asioihin. Toiminnalla on siis iso merkitys niin osallistuvien lapsien kuin kunnan palveluiden näkökulmasta. LastenParlamentti mahdollistaa yhtäältä lapsille itselleen tärkeiden asioiden esiin nostamisen ja niihin vaikuttamisen sekä toisaalta kaupungin toimijoille rakenteen, jonka kautta he voivat tuoda oman palvelunsa ajankohtaiset asiat lasten kommentoitaviksi.

”On kivaa, kun saa keksiä ideoita joita kuunnellaan.”

On tärkeää luoda lasten kuulemiselle ja vaikuttamiselle monenlaisia keinoja ja kanavia, jotta jokaisen lapsen ääni pääsee kuuluviin. Lasten osallisuuden edistämisessä myös edustuksellisella rakenteella, kuten LastenParlamentilla, on oma paikkansa. Se on yksi keino nostaa lasten ääntä kuntalaisina paremmin kuuluviin. Lisäksi edustuksellisen rakenteen puitteissa voidaan toteuttaa myös kaikkien lasten osallisuutta edistäviä toimintoja. Tällaisia ovat Jyväskylässä olleet muun muassa LastenParlamentin edustajille annetut toimeksiannot kerätä koko koulun oppilaiden mielipiteitä sekä Lapsen oikeudet -peli.

”No että on saanu vaikuttaa kaupungin asioihin ja on saanu kertoo omia mielipiteitä asioista ja tollee. On ollu parasta.”

Kiitos kaikille Jyväskylän LastenParlamentin toiminnassa mukana olleille kuluneista vuosista. Nuorten Suomi jatkaa aktiivisesti työtä lasten ja nuorten vaikuttamisen ja toimijuuden edistämiseksi niin valtakunnallisissa kuin alueellisissa verkostoissa.

Lue lisää LastenParlamentin toiminnasta lukuvuonna 2020-2021 tästä

Blogin lainaukset ovat otteita lukuvuoden 2020-2021 Jyväskylän LastenParlamentin edustajien antamasta palautteesta.

Jyväskylän perusopetuksen alakouluikäiset pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin LastenParlamentti–toiminnassa. Lukuvuoden toiminta huipentuu vuosittaiseen LastenParlamentin SuurIstuntoon, joka järjestetään keskiviikkona 21.4.  ja tällä kertaa etätilaisuutena GoogleMeet–yhteydellä.   

Etäyhteydellä järjestettävä tilaisuus mahdollistaa, että SuurIstuntoon voivat osallistua kaikki LastenParlamentin edustajat ja ohjelmaa pystytään tarjoamaan myös kaikille alakoululaisille. Suuristuntoon on saatu mukaan runsas joukko asiantuntijoita ja kansanedustajia keskustelemaan lasten kanssa.     

–LastenParlamentti on kokoontunut koko lukuvuoden ajan etäyhteyksin. Lapsilla ovat välineet hyvin hallussa ja aikaan on saatu monia erilaisia vaikuttamistoimia, kuten mielipidekirjoituksia, aamunavauksia ja viestejä päättäjille. Nyt SuurIstunnossa lapset ja päättäjät pääsevät kohtaamaan toisensa etäyhteyksien välityksellä ja keskustelemaan lasten valitsemista ajankohtaisista aiheista, kertoo lasten parlamenttitoimintaa koordinoiva Mareena Laine.  

SuurIstunnon ohjelma käynnistyy klo 9, jolloin kerätään lasten terveiset elokuussa aloittavalle uudelle kaupunginvaltuustolle. Tämän jälkeen ovat vuorossa asiantuntijakeskustelut. Mukana keskustelemassa on Jyväskylän kaupungin edustajia muun muassa sivistys- ja perheiden ennaltaehkäisevistä palveluista sekä Jyväskylän yliopistosta ja Lapsiasiavaltuutetun toimistolta. Lapset pääsevät kertomaan ehdotuksia roskaamisen vähentämiseen ja turvallisuutta edistävien asioiden parantamiseen, kommentoimaan kiusaamisen vastaista strategiaa sekä esittämään mielipiteitään etäkouluajasta.   

Kaikille alakoululaisille tarkoitettu kansanedustajapaneeli käynnistyy klo 13. LastenParlamentin hallituksen ideoimiin kysymyksiin ovat vastaamassa Sinuhe Wallinheimo, Bella Forsgrén ja Joonas Könttä. Kansanedustajia haastattelevat LastenParlamentin hallituksen edustajat ja myös yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä chatin kautta.  Suuristunto huipentuu viime kauden The Voice of Finlandissa kilpailleen Veikko Paasin etäkeikkaan.  

Teksti: Minna Hakkarainen, https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2021-04-19_jyvaskylan-lastenparlamentin-suuristunto-jarjestetaan-214-etatilaisuutena

Lasten mielipiteitä kartoitettiin Jyväskylässä lapsen oikeuksien viikolla pelillisin menetelmin. Lapsen oikeudet -peliin osallistuikin lähes tuhat alakoululaista.

Pelissä lapset pääsivät muun muassa ratkomaan sana-arvoituksia, äänestämään emojeilla, räppäämään kiusaamisesta ja kuvaamaan turvaa luovia asioita. Lapsen oikeudet -pelin tavoitteena oli antaa lapsille monipuolista tietoa lapsen oikeuksista ja tarjota lapsille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsilähtöisellä tavalla.

Tulosten mukaan lapsen oikeudet toteutuvat lasten mielestä Jyväskylässä pääosin hyvin. Pääosalla lapsista on kotona turvallista ja elämässään luotettava aikuinen, jolle puhua mieltä vaivaavista asioista. Yli 90 prosenttia lapsista on sitä mieltä, että lapsilla on mahdollisuus onnistua koulussa. Koulut myös koetaan turvaa luoviksi ympäristöiksi lasten elämässä. Niiden tasa-arvoistava merkitys on siis suuri.

Erityisenä painopisteenä pelissä oli harrastaminen ja vapaa-aika. Noin neljä viidesosaa lapsista koki lapsen oikeuden hyvään harrastukseen toteutuvan hyvin. Oikeus harrastuksiin pitää varmistaa jokaiselle lapselle. Hyvä harrastaminen koostuu lasten mielestä itse tekemisestä ja uuden oppimisesta sekä hyvästä sosiaalisesta ympäristöstä, jossa on mahdollisuus saada uusia kavereita ja toisia tsempataan ja kannustetaan. Harrastukset tuottavat lapsille iloa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia. ”Harrastuksessani saan uusia ystäviä ja minua kehutaan ja vaikka minä mokaan minua ei haukuta.”

Ikäviä tilanteitakin voi tulla vastaan ja joka kymmenes lapsista kertoi harrastuksen vaikeuttaneen omaa koulunkäyntiään. Niin ikään joka kymmenes oli kokenut harrastuksessaan kiusaamista. ”No mua on joskus haukuttu tanssissa. Mus on myös syrjitty ja jätetty ulkopuolelle”. Lähes puolet lapsista kokikin, että väittämässä ”Lasta ei saa syrjiä eikä kiusata” olisi parantamisen varaa. Kiusaamisen estämiseen on yhdessä löydettävä keinot.

Lapsen oikeudet -pelin tuloksia hyödynnetään laajassa hyvinvointikertomuksessa ja lisäksi niitä käsitellään eri työryhmissä muun muassa harrastusten järjestäjien kanssa. Lapsen oikeudet -peli on esimerkki uudenlaisesta tavasta osallistaa ja kuulla lasten mielipiteitä laajasti lapsilähtöisellä tavalla. Yli neljä viidesosaa lapsista kokee, että lasten oikeus ilmaista oma mielipiteensä toteutuu hyvin. Vaikka tulos on hyvä, siinä on edelleen parantamisen varaa. Jyväskylän LastenParlamentti on yksi kanava, joka edistää lasten osallisuutta ja vaikuttamista jatkuvasti uutta kehittäen yhdessä lasten, koulujen ja kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Lapsen oikeudet -peli on osa Jyväskylän LastenParlamentin toimintaa.

Lisätietoja Jyväskylän LastenParlamentista ja pelin tuloksista: www.nuortensuomi.fi/lasten_parlamentti/

Lapsen oikeudet -peliä pelattiin laajasti lapsen oikeuksien viikolla ja yli tuhat lasta Jyväskylästä ja Muuramesta osallistui peliin. Pelaajina oli lapsia ensimmäisestä luokasta aina kuudesluokkalaisiin asti.

Lasten ajatukset esiin päättäjille

Pelin kehittäminen lähti liikkeelle tarpeesta saada lapsilta kokemuksellista tietoa Jyväskylän kaupungin laajaa hyvinvointikertomusta varten. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Muun muassa sen pohjalta päättäjät pohtivat, mihin asioihin tulee panostaa tulevaisuudessa ja mihin suunnata resursseja. Jotta lapsia pystyttiin tavoittamaan laajasti ja lapsilähtöisesti, syntyi idea Vaikuta!-pelin soveltamisesta lapsen oikeuksien viikolla pelattavaan mobiilipeliin.

Pelin tavoitteena oli:

1) Lisätä lasten tietoja lapsen oikeuksista

2) Kerätä lapsilta tietoa lapsen oikeuksien toteutumisesta

3) Kerätä lapsilta kokemuksellista tietoa omasta hyvinvoinnistaan

Lapsen mukana pelin kehittämisessä

Pelin kehittämisprosessiin osallistui lapsia ja kaupungin työntekijöitä.  Lapsilta muun muassa kysyttiin LastenParlamentin infotilaisuuksien yhteydessä ajatuksia pelin reunaehdoista – tämän perusteella peliin luotiin tasot, pisteiden kerääminen sekä tietysti monipuolisia ja haastavia tehtäviä. Kehittämisprosessi jatkui PikkuParlamenttien tapaamisissa, joissa LastenParlamentin edustajien kanssa pohdittiin lasten hyvinvointiin positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä Flinga-alustaa hyödyntäen. Tämän perusteella pyrittiin tunnistamaan tietoaukot ja pelin painopisteeksi valikoituikin harrastaminen ja vapaa-aika. Lasten omia ilmauksia myös poimittiin alustalta suoraan peliin.

Satoja lapsia kuultu pelin kautta

Lapsen oikeudet -pelistä tehtiin versiot 1.–3.-luokkalaisille sekä 4.–6.-luokkalaisille lapsille. Tehtävänannoissa hyödynnettiin paljon videoita ja äänitteitä, jotta pelaaminen olisi pienemmillekin lapsille mahdollisimman helppoa. Pelissä lapset pääsivät muun muassa täydentämään puuttuvia lapsen oikeuksia, äänestämään emojeilla, räppäämään ja piirtämään kuvan maapallon tulevaisuudesta.

Lapsen oikeudet -peli oli avoinna hieman yli viikon ja tänä aikana pelaajia oli yli tuhat. Se tarkoittaa, että yli tuhat lasta sai tietoa lapsen oikeuksista pelin tehtävien kautta, kertoi mielipiteensä lapsen oikeuksien toteutumisesta ja jakoi ajatuksiaan vapaa-ajasta laajaa hyvinvointikertomusta varten.

Lapsen oikeudet -pelin tulosten koonnin näet tästä.

 Lapsen oikeudet -peli on osa Jyväskylän LastenParlamentin toimintaa.