Kun vaikuttamisesta kiinnostuneet nuoret kokoontuvat viikonlopuksi yhteen, tärkeintä on päästä jakamaan kokemuksia aidosti. Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien ja nuorisovaltuustojen leirillä parasta olivatkin satakuntalaisen Marii-Helen Masurin mukaan nuorten väliset vapaat keskustelut.

– Verkostoituminen on parasta, mieluisinta ja hauskinta oppimista.

Masur osallistui 35 muun nuoren kanssa Pieksämäellä 4.–5.5. järjestetylle nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien leirille. Leiri kokosi Partaharjun toimintakeskukseen nuoria seitsemästä maakunnasta, joissa kaikissa on kehitetty nuorten maakunnallista vaikuttamista. Mukana oli nuoria Uudeltamaalta, Pirkanmaalta, Satakunnasta, Etelä-Savosta, Keski-Suomesta, Pohjois-Karjalasta sekä Kainuusta.

Viikonlopun aikana jaettiin kokemuksia nuorten maakunnallisesta vaikuttamisesta, verkostoiduttiin ja opittiin uutta. Alustuksissa käsiteltiin muun muassa maakuntaliittojen toimintaa, päivänpoliittista tilannetta sekä julkista liikennettä. Lisäksi perehdyttiin hyvän puheen pitämiseen draamatyöpajassa.

– Leiristä jäi tosi hyvä fiilis. Olen täynnä intoa ja uusi ideoita täynnä sekä onnellinen uusista ystävistä ympäri Suomen, sanoo Masur.

Yksi leirin tärkeimmistä tavoitteista oli pohtia yhdessä, miten nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien toiminta jatkuu nyt, kun maakuntauudistuksen valmistelu on päättynyt.

Yksiselitteistä vastausta tähän ei saatu, sillä ryhmien toiminta on erilaisessa vaiheessa eri maakunnissa. Tärkeää kuitenkin on tiivistää yhteistyötä sekä maakuntaliittojen että muiden nuorten vaikuttajaryhmien kanssa.

– Maakunnilla on ehkä pian enemmän valtaa. Nuoria on kuultava ihan kaikessa päätöksenteossa, Masur pohtii.

Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien tehtävä on ottaa kantaa nuoria koskeviin ja kiinnostaviin asioihin omassa maakunnassa. Ryhmät ovat jo vaikuttaneet esimerkiksi oman maakuntansa tulevaisuustyöhön, kuntien nuorten kesätyömahdollisuuksien yhdenvertaisuuteen ja maakunnan ilmastostrategiaan. Lisäksi ryhmät ovat tavanneet kansanedustajia ja muita alueen päättäjiä sekä innostaneet muita nuoria vaikuttamaan.

Leirin järjestivät yhteistyössä Nuorten Suomi ry ja Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry.

Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien toiminta jatkuu, vaikka maakuntauudistuksen valmistelua ajetaan alas. Nyt onkin aika pohtia, miten nuorten ryhmät voisivat vaikuttaa päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen maakunnan tasolla jatkossakin.

Tähän aiheeseen pureudutaan maakunnallisten nuorisovaltuustojen ja nuorten vaikuttajaryhmien verkostoleirillä Pieksämäen Partaharjulla la-su 4.–5.5. Leirille osallistuu noin 50 yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunutta nuorta eri puolilta Suomea.

Mukana on nuoria seitsemästä maakunnasta, joista jokaisessa on kehitetty nuorten vaikuttajaryhmää osana maakuntauudistuksen valmistelua. Yksi leirin tärkeimmistä tavoitteista on pohtia, miten ryhmien toiminta jatkuu nyt, kun uudistuksen valmistelu on päättynyt. Lisäksi leirillä jaetaan kokemuksia nuorten maakunnallisesta vaikuttamisesta, verkostoidutaan ja opitaan uutta. Kahden päivän aikana käsitellään muun muassa maakuntaliittojen toimintaa, nuorten mielenterveyspalveluita sekä julkista liikennettä.

Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien tehtävä on ottaa kantaa nuoria koskeviin ja kiinnostaviin asioihin omassa maakunnassa. Ryhmät ovat jo vaikuttaneet esimerkiksi oman maakuntansa tulevaisuustyöhön, kuntien nuorten kesätyömahdollisuuksien yhdenvertaisuuteen ja maakunnan ilmastostrategiaan. Lisäksi ryhmät ovat tavanneet kansanedustajia ja muita alueen päättäjiä sekä innostaneet muita nuoria vaikuttamaan.

Leirin järjestävät Nuorten Suomi ry ja Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry.

Olen kasvanut lapsuuteni maalla ja ympärillä on siis aina ollut luontoa. Se, että kesällä on voinut mennä uimaan puhtaaseen järviveteen tai metsästä on voinut kerätä terveellisiä marjoja, on vaikuttanut siihen, että olen oppinut arvostamaan luontoa. Se arvostus tarkoittaa sitä, että teen kaikkeni sen puolesta, että voin säilyttää sen etuoikeuden nauttia puhtaasta luonnosta. Tämän myötä olen ajautunut vaikuttamaan ympärilläni olevaan yhteiskuntaan ja kirjoitan tässä Nuorten Agenda2030-jäsenenä.

Viime vuotisen nuorisobarometrin mukaan 70 prosenttia nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Mutta kuinka ilmasto voi nyt, kun olemme näin huolestuneita?

Ihmiskunta on aina pyrkinyt kehittämään toimintaansa ja edistymään. Olet kuullut historian tunneilla, kuinka teollistuminen ja internetin keksiminen on vauhdittanut ihmiskunnan kehitystä ja muuttumista nykyisenlaiseksi maailmaksi. Kuitenkin nyt on huomattu, että näin huoleton raaka-aineiden kulutus ja päästöjen tuottaminen on mennyt liian pitkälle ja se on jo muuttanut ympäristöä.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella ajasta ennen teollisuuden kehittymistä ja mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitetään ennen vuotta 2050. Tämän rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Kuitenkin tietoisuus ja huoli ympäristön tilasta lisääntyy. Erityisesti yhä useampi nuori vaikuttaa harkitsemalla ostopäätöksiään tai syömällä enemmän kasvisruokaa. Mutta myös yhä useampi yritys on alkanut ajattelemaan vastuullisuutta ja jättämään jälkeä maailmassa. Positiivisia malliesimerkkejä löytyy myös edelläkävijäkunnista, joissa pyritään esimerkiksi siihen, että ylimääräisiä päästöjä ei syntyisi. Tällaisia hiilineutraaleiksi pyrkiviä kuntia on Suomessa jo 47. Tämä kertoo siitä, että muutosta vanhoissa tottumuksissa on jo tapahtumassa.

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, sillä meidän pitää muuttaa tottumuksiamme vielä entisestään, jotta tavoitteisiin päästään. Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, mutta suurin taakka ihmiskunnan aiheuttamista ympäristövaikutuksista jää meidän nuorten ja tulevien sukupolvien kannettavaksi. Siksi on tärkeää, että meidän nuorten ajatuksia, asenteita ja toiveita ilmastoasioihin liittyen kuunnellaan ja otetaan aidosti huomioon.

Kehotan, että etsit oman tapasi vaikuttaa. Kokeile, voisitko käyttää enemmän julkista liikennettä tai ostaa uusia vaatteita vain silloin kun niitä todella tarvitsee. Voisitko joskus vaihtaa lihan kasviksiin, kierrättää kotona roskat tai vaikuttaa yhteiskuntaan erilaisten ryhmien kautta tai äänestämällä vaaleissa ilmastotietoista ehdokasta. Yksi idoleistani, Greta Thunberg on erinomainen esimerkki siitä, mitä yksittäinen ihminen voi omalla toiminnalla saada aikaan.

Olen itse muuttanut viime aikoina ruokavaliotani kasvispainotteisempaan suuntaan. Saan perheeltäni usein kommentteja siitä, eivätkä he oikein ymmärrä vegaanista ruokavaliota. Se on minusta harmillista, sillä toivon, että vanhempani ymmärtäisivät kuinka tärkeää se on minulle. En menetä mitään sillä, että en syö lihaa, vaan muutos on enemmänkin asenteesta ja omasta suhtautumisesta kiinni. Vaikka nykypäivänä kynnys tehdä rohkeita päätöksiä voi olla korkea, niin kehotan olemaan sisukas, oli kyse sitten pukeutumistyylistä tai luonnon puolustamisesta. Tehdessäsi näin, kerro omista mielipiteistäsi ja siitä mitä se merkitsee sinulle.

Sen lisäksi kannattaa seurata uutisia, sillä niiden kautta voi oppia joka päivä uusia asioita ja pysyä tietoisena maailman menosta. Ota myös kantaa ympäröivään maailmaan, sillä muutos parempaan suuntaan lähtee pienistäkin asioista. Meissä nuorissa on voimaa, olemme fiksuja ja olen huomannut, että meitä myös halutaan kuulla. Kirjoita mielipidekirjoitus, ilmaise ajatuksesi ja huolesi sekä vaadi muutosta. Emme tarvitse uusia ideoita, sillä meillä on kaikki tieto ratkaisujen saamiseksi. Jos haluamme vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteen, meidän täytyy heti ryhtyä toimiin yhdessä.

Jonna Könkkölä,
Nuorten Agenda2030-jäsen

Nuoret, nuorisovaltuusto-ohjaajat ja virkamiehet kehittivät Jyväskylässä järjestetyssä työpajassa kuntien osallisuustaitoja. Mukana kehittämistyössä oli neljä keskisuomalaista kuntaa.

Nuoret saavat äänensä kuuluviin kunnallisessa päätöksenteossa, vaikka alueellista vaihtelua onkin. Nuorten osallisuus ei kuitenkaan toteudu itsestään, vaan siihen tarvitaan virkamiesten ja luottamushenkilöiden tietoa, tahtoa ja oikeaa asennetta sekä nuorten sinnikkyyttä.

Näin pohtivat lukiolaiset Mikko Kanerva Keuruulta sekä Olli-Pekka Louniala Jyväskylästä.

– Nuorisovaltuustotoiminta on edunvalvontaa eli töitä saa tehdä. Kuulluksi tuleminen ei tule ilmaiseksi, sanoo Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtajana toimiva Louniala.

Tarvitaan tietoa ja oikea asennetta

Kanerva ja Louniala osallistuivat omien kuntiensa edustajina Jyväskylässä tiistaina 16.4. järjestettyyn koulutustilaisuuteen. Päivän tavoitteena oli pohtia, millaista osaamista kuntien virkamiehet tarvitsevat nuorten osallisuuden edistämiseen.

Työtä tehtiin kuntakohtaisissa pienryhmissä, joissa oli mukana nuorisovaltuusto-ohjaajia, nuoria ja virkamiehiä. Mukana oli Keuruun ja Jyväskylän lisäksi osallistujia Uuraisilta ja Saarijärveltä.

Saarijärven vapaa-aikasihteeri Janne Haapasen mukaan nuorten osallisuus vaatii erityishuomiota kunnan virkamiehiltä.

– Nuoret tarvitsevat tietoa erilaisista vaikuttamisen keinoista. Heitä pitää kuunnella oikeasti sekä näyttää että asiat etenevät ja että heillä on oikeasti mahdollisuuksia vaikuttaa.

Nuorilla on lakien ja kansainvälisten sopimusten valossa tarkasteltuna vahva oikeus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Suomen perustuslain ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi nuorten oikeus vaikuttaa on kirjattu muun muassa kuntalakiin, nuorisolakiin sekä muun muassa perusopetuslakiin ja lakiin ammatillisesta koulutuksesta.

Keuruun nuorisovaltuuston ohjaaja Niina Savilahti muistuttaa, että nuorten osallisuudessa on lainmukaisten oikeuksien toteutumisen lisäksi kyse nuorten ja samalla koko kunnan hyvinvoinnista.

– Jos ajattelee, miten saadaan nuoret muuttamaan aikuisina takaisin pieniin kuntiin, niin totta kai sillä on vaikutusta, että on päässyt jo nuorena osallistumaan kunnan asioihin ja tullut sellainen tunne, että kuunnellaan.

”Politiikka ja päätöksenteko kiinnostaa nuoria”

Louniala muistuttaa, että alle 18-vuotiaat eivät saa äänestää, jolloin heille pitää tarjota muita mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.

– Nuorten mielipiteitä täytyy kuulla myös siksi, että he ovat samalla lailla kansalaisia kuin kaikki muutkin.

Keuruulainen Mikko Kanerva sanoo, että politiikka ja päätöksenteko kiinnostaa monia nuoria, vaikka usein luullaankin toista.

– Nuorilta saa mielenkiintoisia ja tärkeitä näkökulmia asioihin.

Koulutuspäivän aikana käytiin läpi nuorten osallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja poliittisia linjauksia, tutustuttiin osallisuusbingon avulla, ideoitiin pienryhmissä kuntalaisten osallistumisen keinoja ja pelattiin Kuntaliiton osallisuuspeliä.

Osallistujat perehtyivät myös Euroopan unionin laatimaan, suomennettuun Map of Competences -karttaan, johon on koottu vaadittavat tiedot ja taidot nuorten osallisuuden toteutumiseen päätöksenteossa.

Vuoropuhelun pitää vaikuttaa

Päivän ydin oli tunnistaa, millaisia tietoja ja taitoja nuorten osallistumisen edistämiseen tarvitaan erityisesti omassa kunnassa. Ryhmät nostivat esiin muun muassa vuorovaikutus- ja viestintätaidot, rohkeuden sekä oikean asenteen.

–  Meidän pitää lisätä kommunikaatiota ja yhteisymmärrystä. Nytkin käydään paljon vuoropuhelua, mutta meneekö se sinne käytäntöön? Eli kuulen, mutta kuuntelenko, Haapanen sanoo.

Keuruun ryhmän keskusteluissa yhtenä tärkeimmistä taidoista korostui ennakkoluulottomuus.

– On tärkeää heittäytyä ja uskaltaa mennä uuteen tilanteeseen. Lisäksi pitää olla sosiaalisia taitoja, että uskaltaa ottaa rohkeasti yhteyttä, Kanerva kommentoi.

Koulutuspäivän järjestivät yhteistyössä Nuorten Suomi, Nuorten Akatemia ja Opetushallitus. Päivä oli osa Euroopan unionissa toteutettavaa koulutusohjelmaa.

Hankasalmella järjestetään keskiviikkona 27.3. vaaliteemainen iltapäivä, jossa yläkoulun ja lukion oppilaat pääsevät pelaamaan ”Vaaliseppo-peliä”. Tavoitteena on toiminnallisin menetelmin lisätä nuorten tietoa mm. eduskuntatyöstä ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta sekä innostaa nuoria vaikuttamaan.

Vaalit ja vaikuttaminen -teemainen päivä toteutetaan pelillisin menetelmin, kisaillen noin 5 henkilön ryhmissä seppo.io oppimisalustalla. Yhteisen aloituksen jälkeen ryhmät kiertävät työpajoja sekä tekevät teemaan liittyviä monipuolisia tehtäviä. Työpajoja pitävät koulun opettajat, Hankasalmen nuorisovaltuusto sekä yksi työpajoista on kansanedustajaehdokkaiden pitämä. Päivän päätteeksi osallistuvilla ehdokkailla on lyhyt puheenvuoro nuorten kanssa käydyistä keskusteluista.

Päivään osallistuu noin 130 oppilasta; 7.-9. luokan oppilaat sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat. Teemapäivä järjestetään yhteistyössä Kuuhankaveden koulun opettajien, Hankasalmen nuorisopalveluiden ja nuorisovaltuuston sekä Nuorten Suomi ry:n kanssa.

Hankasalmen Vaaliseppo-peli on rakennettu opettajien ideoimana, soveltaen Nuorten Suomi ry:n kehittämää *Vaikuta! -teemapäiväkonseptia.

*Vaikuta! -teemapäivän tavoitteena on lisätä nuorten tietoa vaikuttamisen keinoista ja politiikasta sekä kannustaa ja innostaa nuoria osallistumaan yhteiskuntaan. Vaikuta! -teemapäivä on toimiva menetelmä demokratiakasvatukseen, tämän on nostanut myös ALL-YOUTH -tutkimushanke esille tuoreimmassa Valtioneuvoston julkaisussa. (Valtioneuvoston julkaisuja 2019:7; Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille – Tutkijoiden havaintoja ja suosituksia lasten ja nuorten monipuolisen kehityksen, terveyden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistämiseksi, s.100)

Esimerkki keväällä 2018 toteutetuista Vaikuta! -teemapäivistä TÄÄLTÄ

Lisätietoa päivästä;

Carita Hännivirta, p. 0440 124606, carita.hannivirta@nuortensuomi.fi

Nuoret ovat tehneet valtavasti töitä nuorten maakunnallisen vaikuttamisen valmistelussa ympäri Suomea. Tämä tärkeä työ ei saa valua hukkaan.

 ”Nuoret tietävät oman ikäluokkansa ajatukset paremmin kuin isojen korporaatioiden laukkusedät.”

Näin vastasi eräs nuori verkkokyselyyn siitä, miksi nuorilla pitää olla mahdollisuuksia vaikuttaa maakunnallisella tasolla. Vaikka kysely käsitteli nuorten maakunnallisia vaikuttajaryhmiä ja oli suunnattu niissä toimiville aktiiveille, kiteyttää vastaus hyvin sen, miksi nuorten vaikuttaminen on tärkeää niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.

Kyse on nuorten äänestä ja heidän omista ajatuksistaan, toiveistaan sekä tavoitteistaan. Mitään näistä eivät päätöksiä tekevät aikuiset voi tietää, ellei nuorilta itseltään kysytä. Eikä kysyä voi vain muutamalta nuorelta. Tarvitaan laajasti nuoret tavoittavia vaikuttamisen paikkoja, ryhmiä, kyselyjä, kohtaamisia ja aktiivista kuuntelemista. Tarvitaan tahtoa huomioida nuorten näkemykset ja ennakkoluulottomuutta sen suhteen, mistä asioista nuorilta kysytään. Jokainen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa oleva asia pitäisi nähdä lähtökohtaisesti myös nuorten asiana.

Myös maakuntauudistus on ollut mitä suuremmissa määrin nuorten asia. Uudistuksen valmistelu on jäänyt julkisessa keskustelussa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen varjoon. Vieläkin vähäisemmälle huomiolle on jäänyt se, miten valtavasti töitä nuoret ovat tehneet eri puolilla Suomea uuden maakuntahallinnon eteen.

Olemme työskennelleet viidessä maakunnassa nuorten ryhmien kanssa ja seuranneet ihaillen millaisella innolla, osaamisella ja huolellisuudella nuoret ovat valmistelleet maakuntalakiluonnoksen mukaisia vaikuttamisryhmiä. Ryhmille on rakennettu toimintasääntöjä sekä monenlaisia tapoja, joilla virallisten vaikuttamistoimielinten edustajat voisivat kuulla laajasti kaikkien alueen nuorten näkemyksiä. Ryhmien toiminta on myös käynnistynyt ja jatkunut kaikesta ympäröivästä epävarmuudesta huolimatta ja ne ovat vaikuttaneet monin paikoin omien alueidensa päätöksentekoon. Tätä työtä nuoret ovat tehneet palkatta ja vapaa-ajallaan.

Politiikan tuulet puhaltavat arvaamattomasti, eikä suurten yhteiskunnallisten uudistusten suunnista voida tietää varmasti. Se kuitenkin tiedetään, että nuorilla on kiinnostusta, halua ja osaamista vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tämä vaikuttamistyö ei saa olla riippuvainen hallinnollisista rakenteista.

Nuorille tehdyn kyselyn perusteella maakunnalliset nuorisovaltuustot sekä avoimet nuorten ja päättäjien kohtaamistilaisuudet ovat päätöksentekoon vaikuttamisen lisäksi tärkeitä paikkoja oppia uutta ja tutusta muihin nuoriin. Mahdollisuus osallistua omaan arkeen koskevaan päätöksentekoon lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyvinvointia. Lopulta kyse on ennen kaikkea nuorten oikeudesta osallistua tasavertaisina kansalaisina yhteiskuntaan ja aikuisten velvollisuudesta tarjota tarvittavia osallistumisen paikkoja sekä resursseja ja tukea. Maakuntaliitoilla onkin nyt loistava mahdollisuus hyödyntää näitä jo valmiiksi toimivia nuorten ryhmiä maakunnan tulevaisuuden rakentamisessa.

Kävi yhteiskunnan myllerryksissä miten tahansa, nuorilla on halua vaikuttaa. Annetaan heille siis siihen reilu mahdollisuus.

Projektikehittäjät Tarja Kovanen & Eeva Mäntylä

Nuorten maakunta -hanke

Nuorten maakunnalliset vaikuttajaryhmät ovat tärkeitä vaikuttamisen, oppimisen ja verkostoitumisen paikkoja. Nuorille ne tarjoavat mahdollisuuden tuoda omaa ääntään esiin ja vaikuttaa päätöksentekoon isommalla porukalla ja kunnallistasoa laajemmasta näkökulmasta.

Tämä selvisi Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien aktiiveille suunnatusta verkkokyselystä. Helmikuussa 2019 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 56 nuorta Etelä-Savosta, Kainuusta, Keski-Suomesta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta.

”Myös maakunnallisesti päätetään nuoria koskevista aiheista. Lisäksi Manu (maakunnallinen nuorisovaltuusto) yhdistää nuoria eri puolilta maakuntaa ja toimii näin vertaistukena ja idearinkinä, sekä voi saada nuorista vaikuttavampaa porukkaa, kun heitä on yhdessä enemmän”, kirjoitti eräs kyselyyn vastannut nuori.

Vaikuttamisen merkityksen lisäksi nuorilta kysyttiin, miksi he ovat lähteneet maakunnallisiin vaikuttajaryhmiin mukaan ja mikä niiden toiminnassa on parasta.

Vastausten perusteella maakunnallisiin vaikuttajaryhmiin houkuttaa mukaan halu vaikuttaa asioihin ja tutusta uusiin ihmisiin. Tärkeinä osallistumisen syinä mainittiin myös halu muuttaa maailmaa ja rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

”Uudet ihmiset ja kaverit! Ja kun saa kertoa oman näkemyksen asioihin ja ilmasta itseään”, kommentoitiin yhdessä kyselyvastauksessa syytä lähteä mukaan nuorten maakunnalliseen vaikuttajaryhmään.

Toiminnassa parasta ovat nuorten mukaan muun muassa vaikuttaminen, uuden oppiminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen.

Kyselyyn vastanneet ovat pääosin vaikuttajaryhmien aktiiveja eli jo lähtökohtaisesti maakunnallisesta vaikuttamisesta innostuneita nuoria. Heidän vastauksistaan voidaan kuitenkin kartoittaa laajemminkin, miksi niin paikallinen, alueellinen kuin valtakunnallinenkin vaikuttaminen on nuorille tärkeää.

Nuorten maakunnallisia vaikuttajaryhmiä on valmisteltu osana maakuntauudistusta. Niiden perustamisen taustalla on maakuntalakiluonnos, jonka mukaan maakuntiin on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Nuoret ovat olleet tiiviisti mukana valmistelemassa ryhmien toimintaa.

Etelä-Savon nuorten maakuntapäivä kokosi yhteen noin 90 nuorta, päättäjää ja nuorten kanssa työskentelevää aikuista. Päivän aikana pohdittiin monipuolisesti vaikuttamisen mahdollisuuksia ja pureuduttiin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja nuorten mielenterveysongelmiin.

Mikkelin Saimaa Stadiumilla kaikui maanantai-iltana 18.2. iloinen puheensorina, kun lähes satapäinen joukko nuoria ja aikuisia eri puolilta maakuntaa pohti päivänpolttavia kysymyksiä yhteisissä teemapöydissä. Keskustelunaiheina olivat muun muassa ilmastonmuutoksen hillitseminen, nuorten maakunnallinen vaikuttaminen, osallisuus sekä mielenterveyspalveluiden saatavuus.

Päivän aikana kuultiin puheenvuorot maakuntajohtaja Pentti Mäkiseltä ja Nuorten Agenda 2030-ryhmän Jonna Könkkölältä.  Päivän lopuksi nuoret tutustuivat erilaisiin vaikuttamisen tapoihin ja syventyivät päivän teemoihin Vaikuta Etelä-Savossa mobiilipelin kautta.

17-vuotias mikkeliläinen Okko Soila kertoi päivän täyttäneen odotukset.

– Oli todella hauskaa, eikä tunnelma ollut yhtään kireä.

Päättäjien kanssa keskustelu oli Soilan mukaan mullistava kokemus.

­– Oli hyvä kuulla erilaisten ihmisten näkökulmia. Päättäjien näkemyksistä kuuli, että osa oli ihan oikeasti perehtynyt asioihin.

Jokaiselle on oma tapa vaikuttaa

Päivän avanneen maakuntajohtaja Pentti Mäkisen mukaan aikuisten on välillä vaikea tiedostaa nuorten ajatuksia ja odotuksia.

– Me päättäjät olemme täällä pelkkänä korvana, Mäkinen sanoi.

Nuorten Agenda 2030 -ryhmän 17-vuotias agentti Jonna Könkkölä johdatti päivän osallistujat ympäristöteemaan. Hän sanoi ilmastonmuutoksen aiheuttavan nuorissa paljon aiheellista huolta.

– Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, mutta suurin taakka ihmisten toimien aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä jää meidän nuorten harteille.

Puheessaan Könkkölä korosti, että vielä ei kannata vaipua epätoivoon. Hän kehotti jokaista nuorta etsimään oma tapansa vaikuttaa.

– Miettikää vaikka, voisitteko käyttää julkista liikennettä tai tarvitseeko koko ajan ostaa uusia vaatteita. Olkaa sisukkaita. Seuratkaa uutisia, sillä niiden kautta voi oppia uusia asioita ja pysyä mukana maailman menossa.

– Meissä nuorissa on voimaa, me olemme fiksuja ja meitä myös halutaan kuunnella, Könkkölä sanoi.

Satakunnan nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä SataNuva piti ensimmäisen kokouksensa tiistaina 12.2. Porin nuorisotalolla. Kokoukseen osallistui 32 nuorta eri puolilta maakuntaa.

Kokouksessa SataNuvan puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen Aino Grönman Pomarkusta ja varapuheenjohtajaksi Marii-Helen Masur Säkylästä.

Ryhmän sihteeriksi nimettiin Leevi Viljanen Huittisista, varasihteeriksi Elli-Noora Rintamäki Merikarvialta ja tiedottajatiimin jäseniksi Waltteri Alenius Raumalta, Viivi Salmela Jämijärveltä sekä Kalle Käkelä Porista.

Nuorten maakunnallisen vaikuttajaryhmän tarkoitus on tuoda nuorten ja lasten mielipide esiin sekä edistää lasten ja nuorten osallisuutta maakunnassa. Ryhmän perustaminen on osa maakuntauudistuksen valmistelua. Taustalla on lakiluonnos, jonka mukaan maakuntiin on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä.

Ryhmään on nimetty 40 nuorta lähes jokaisesta Satakunnan kunnasta. Edustajat ovat 13–20-vuotiaita.

Jatkossa nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä kokoontuu vähintään joka toinen kuukausi Porissa.

Keski-Suomen kuntien nuorisovaltuutetut kokoontuivat yhteisleirille Kannonkoskelle pe-la 1.–2.2.

Nuorisokeskus Piispalassa järjestetyllä leirillä jaettiin hyviä käytäntöjä nuorisovaltuustotoiminnasta, pureuduttiin viestinnän eri osa-alueisiin sekä verkostoiduttiin muiden nuorisovaltuutettujen ja ohjaajien kesken.

– Täällä voi tavata uusia kavereita ja pitää hauskaa, sanoi kannonkoskelainen Veeti Leppänen.

Nuorisovaltuustot edustavat kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa. Valtuustot tuovat nuorten ääntä kuuluviin päätöksenteossa, ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä toimivat linkkinä nuorten ja päättäjien välillä.

Kannonkoskelaisen Max Koitelan mukaan nuorten on tärkeä saada äänensä kuuluviin, koska päätöksenteossa käsitellään nuorille itselleen tärkeitä palveluita ja resursseja.

– Joku aikuinen saattaa ajatella, että skeittaaminen on paikallisten nuorten mielestä siisti juttu ja sitten rakennetaan skeittipuisto, mutta sitä ei käytäkään kukaan. Tältä olisi vältytty, jos olisi kysytty nuorilta, halutaanko skeittipuisto, Koitela pohti.

Yhteisleirillä nuorilla oli mahdollisuus ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ja vaihtaa kokemuksia kunnallisesta vaikuttamisesta.

– Keskusteluissa kävi ilmi, että nuoret tarvitsevat perehdytystä kunnalliseen päätöksentekoprosessista. Lisäksi kummivaltuutetut ja valtuutetut voisivat olla nuorten mielestä enemmän mukana nuorisovaltuustotoiminnassa, kommentoi projektikehittäjä Eeva Mäntylä Nuorten Suomesta.

Mäntylän mukaan nuoret ovat hyvin tietoisia erilaisista tavoista vaikuttaa, mutta niitä ei osata hyödyntää nuorisovaltuustotoiminnasta niin paljon kuin voisi.

Leirille osallistui noin 30 nuorisovaltuutettua kymmenestä Keski-Suomen kunnasta.

Leiri oli osa Nuorten Suomi ry:n toteuttamaa Osallistuva nuori – osallistava kunta -hanketta, jota rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto. Tavoitteena on edistää Keski-Suomen lasten ja nuorten toimijuutta ja paikallistason vaikuttamistoimintaa, mm. lasten ja nuorten äänen kuulumista kuntahallinnossa ja muissa yhteisöissä. Lisätietoa TÄÄLTÄ

Oona Koskela (vas.) ja Aino Savola edustivat leirillä Karstulan nuorisovaltuustoa ja Veeti Leppänen, Max Koitela sekä Miisa Tikkanen Kannonkosken nuorisovaltuustoa.

Lisätietoja:

Carita Hännivirta
0440 124 606
carita.hannivirta@nuortensuomi.fi