NUORI2023-tapahtumassa järjestimme yhdessä Ohjaamo Porin kanssa Mikä vituttaa nuorisoalalla? -keskustelun. Yli 80 ammattilaista jakoi ajatuksiaan, mikä on pielessä nuorisoalalla.

Eniten nuorisoalalla turhautti liian matala palkkaus. Moni koki, ettei palkkaus vastaa työn vaativuutta. Sen lisäksi myös muut resurssit, kuten käytössä olevat budjetit, koettiin liian pieniksi. Moni toivoi, että erilaiset kehittämishankkeet toisivat mukanaan myös pysyvämpää rahoitusta, eikä hyvä toiminta loppuisi heti hankkeen päätteeksi.

Työolojen ja työympäristön osalta parannuksia toivottiin työtaakan keventämiseen, jaksamisen tukemiseen ja työvuorojen tasaiseen jakamiseen. Useampi koki, että työntekijät palavat loppuun, eikä työhyvinvointiin saa tukea riittävästi. Henkilökuntavaje, sijaisprosessit sekä ainainen kiire tuovat haasteita työn tekemiseen. Myös johtamiseen toivottiin osaamisen vahvistamista. Byrokratia ja kankeat kirjausjärjestelmät mainittiin monta kertaa hermoja koettelevana asiana. Urakehitys etenkin kunta- ja seurakuntapuolella koettiin myös ontuvaksi tai kokonaan puuttuvaksi.

Moni koki ongelmana sen, ettei yhteiskunnassa laajemmin tiedetä nuorisoalasta tai -työstä riittävästi. Alan arvostus niin sisällä kuin ulkopuolella koettiin vähäiseksi. Osa koki, että työtä suorastaan vähätellään ihmettelemällä, että nuorisotyöntekijät saavat palkkaa työstään. Myös nuorten pahoinvointi, koronan jäljet ja jengiytyminen huolettivat nuorisoalan ammattilaisia. Nuoriin kohdistetaan paljon huolipuhetta ja syytöksiä, mutta parannusta ei tarjota yhteiskunnan puolesta. Nuoret itsessään eivät vituta alalla, vaan he ovat voimavara ja syy työn tekemiseen.

Voit tutustua listaukseen kokonaisuudessaan täältä.

Teimme vitutuksen aiheista listauksen sekä koosteen, jonka lähetimme Kirkkohallitukselle ja nuorisoalan kattojärjestö Allianssille. Saimme ainoastaan Kirkkohallitukselta vastauksen elokuun alkuun mennessä. Kiitämme lämpimästi Kirkkohallitusta asiaan perehtymisestä sekä kattavasta vastauksesta työntekijöiden huoliin.

Lue Kirkkohallituksen vastaus alta:

Nuorten Suomi ry ja Ohjaamo Pori järjestivät NUORI2023-tapahtumassa tilaisuuden nimellä ”Mikä vituttaa nuorisoalalla?”. Tilaisuudessa tarjottiin paikka suoralle puheelle ja purkautumiselle asioista, jotka koetaan olevan pielessä nuorisoalalla.

Kirkkohallitus kiittää Nuorten Suomi ry:tä ja Ohjaamo Poria tarttumisesta tärkeään kysymykseen ja nuorisotyöntekijöiden kuulemisesta. Huolenaiheet nuorisotyössä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työssä ovat hyvin pitkälti yhteisiä. Teemat eivät ole uusia, mutta ne tuntuvat vahvistuneen viime vuosien aikana.

Keskeisiä turhautumisen aiheita ovat palkkataso, vaihtelevat työolot sekä arvostuksen puute.  Kuntien, järjestöjen ja kirkon nuorisotyön tulevaisuudessa iso haaste on saada hakijoita alan koulutuksiin, virkoihin ja toimiin. Työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuuksiin tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota. Työhyvinvoinnin ja ammattitaidon ylläpitämisen resursseissa ei kannata säästää.

Juhlapuheissa lapset ja nuoret nähdään usein tärkeimpänä, mitä meillä on. Arjen työssä ja sitä koskevissa ratkaisuissa tärkeysjärjestys on toisenlainen. Nuorisotyö mielletään helposti yhdessäoloksi ja ”hengailuksi” nuorten kanssa, eikä sen vaativuutta riittävästi tunnisteta. Nuorisotyön ennaltaehkäisevää merkitystä ei myöskään ymmärretä tarpeeksi. Hyvin hoidettu, monipuolinen ja kokoava nuorisotyö tarjoaa mielekästä vapaa-ajantoimintaa ja kasvuympäristöä nuorille. Useiden eri tutkimusten mukaan harrastaminen on merkittävä tekijä nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, oppimisen ja yhteisöllisyyden kokemisen kannalta.

Nuorisotyö vaatii erityisosaamista. Nuorisotyöntekijät ovat kasvatuksen ammattilaisia, joiden osaamisessa yhdistyvät ammatillinen koulutus, elämänkokemus ja valmius pysähtyä nuoruuden kaikenlaisten kysymysten ja ongelmien äärelle nuorilähtöisesti ja osallistavasti. Nuorten mielenterveyden kasautuvat haasteet ja koronan pitkä jälki edellyttävät nuorisotyöläisiltä kärsivällisyyttä, moniammatillisuutta ja jatkuvaa kouluttautumista. Nuorista itsestään työntekijät saavat uskoa, iloa ja voimaa. Nuoret eivät työssä ole ongelma.

Nuorisotyötä on usein toteutettu hankkeina ja määräaikaisuuksina. Kasvu kuitenkin vaatii aina aikaa. Lasten ja nuorten kasvua tukeva toiminta tulee olla pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja luottamusta rakentavaa. Laadukas nuorisotyö ja sen järjestelyt ovat ennustettavia ja ennakoitavia, sekä työntekijöiden että nuorten näkökulmasta. Nuorisotyötä tehdään yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat parhaita nuoruuden asiantuntijoita, siksi heitä tulee kuulla, kun nuorisotyön sisältöjä ja resursseja suunnitellaan. Nuorten osallisuutta ja vaikuttamista myös hallinnollisiin päätöksiin tulee vahvistaa kehittämällä erilaisia menetelmiä nuorten ja päättäjien välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Myös kirkon toiminnassa nuorten osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan niin paikallisella, alueellisella kuin kokonaiskirkon tasolla.

Kirkko on koulutusmyönteinen yhteisö ja koulutuksiin osallistumiselle on yleisesti hyvät mahdollisuudet. Johtamisen taso kuitenkin vaihtelee liiaksi, ja etenemismahdollisuudet uralla ovat vaatimattomia. Tiimien vetovastuussa oleville työntekijöille lankeaa helposti esihenkilön velvollisuuksia vailla vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisotyöntekijöillä on myös vaatimattomat mahdollisuudet vaikuttaa kokonaiskirkon päätöksentekoon ja hallintoon.

Kirkkohallitus sitoutuu pitämään edellä mainittuja teemoja esillä omassa viestinnässään ja toiminnan kehittämisessään. Nuorisoalan kehittäminen on pitkäkestoinen ja jatkuva prosessi, siksi teemojen esillä pitämiseen eivät riitä yksittäiset somenostot tai kampanjat. Kirkon työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuuteen Kirkkohallitus pyrkii kiinnittämään pitkäjänteistä huomiota yhdessä kouluttavien oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa.

Jarmo Kokkonen

Yksikön johtaja, Kirkkohallitus

Nuorten Suomi on koordinoinut Jyväskylän LastenParlamentin toimintaa kuluneet 12 vuotta. Toiminnan koordinointi on ollut antoisaa ja taannut meille suoran yhteyden lasten ajatusten pariin. Tämä aikakausi on kuitenkin tulossa päätökseen, sillä LastenParlamentin toiminnan koordinointi siirtyy Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden alaisuuteen elokuun alusta lähtien.

”On päässyt vaikuttamaan. On muutenkin kivaa, että lasten ääniä kuunnellaan!”

Kuluneena lukuvuonna Jyväskylän LastenParlamentissa toimittiin koronarajoitusten puitteissa etänä. Vaikka olisimme kaikki mieluusti kohdanneet toisemme myös paikan päällä, erään edustajan sanoin ”ollaan silti saatu tällein etänä järjestettyä ihan mahtavia parlamentteja”. Jokaisen alueen PikkuParlamentti valitsi lukuvuoden aluksi oman tavoitteen, johon halusivat vaikuttaa, koulun muilta oppilailta kerättiin ajatuksia valitusta aiheesta ja edustajat suunnittelivat monipuolisia vaikuttamisen tapoja. Kauden aikana muun muassa pidettiin aamunavaus pienempien auttamisesta, lähetettiin kiitoksia keittiölle sekä tehtiin mielipidekirjoitus turvallisen kotiympäristön puolesta.

”No että saa olla osana päättämässä ja tutustua toisiin ihmisiin.”

Kauden päätapahtuma, SuurIstunto, järjestettiin niin ikään etänä. Edustajat pääsivät SuurIstunnossa lähettämään terveisensä kesäkuussa valittaville kaupunginvaltuutetuille sekä keskustelemaan ajankohtaisista asioista asiantuntijoiden kanssa. Keskusteluiden perusteella lapset ovat melko tyytyväisiä harrastuspaikkoihin ja kouluruokaan. Toisaalta roskaaminen ja kiusaaminen huolettavat. Keskusteluissa nousi esiin myös halu vaikuttaa lisää esimerkiksi kerhoihin ja koulun arkeen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta nostettiin esiin tärkeinä asioina tasavertainen ja luottamuksellinen kohtaaminen sekä värikäs ja kodikas ympäristö palvelutiloissa.

”On ollut kivaa kun ollaan päästy juttelemaan ja vaikuttamaan. Ei mitään erikoista, oli kivaa!”

Lasten osallisuuteen on syytä panostaa riittävästi resursseja. Lapsissa on paljon potentiaalia ottaa kantaa isompiinkin asioihin ja esimerkiksi kuluneena lukuvuonna LastenParlamentissa vaikutettiin lukuisiin ajankohtaisiin asioihin. Toiminnalla on siis iso merkitys niin osallistuvien lapsien kuin kunnan palveluiden näkökulmasta. LastenParlamentti mahdollistaa yhtäältä lapsille itselleen tärkeiden asioiden esiin nostamisen ja niihin vaikuttamisen sekä toisaalta kaupungin toimijoille rakenteen, jonka kautta he voivat tuoda oman palvelunsa ajankohtaiset asiat lasten kommentoitaviksi.

”On kivaa, kun saa keksiä ideoita joita kuunnellaan.”

On tärkeää luoda lasten kuulemiselle ja vaikuttamiselle monenlaisia keinoja ja kanavia, jotta jokaisen lapsen ääni pääsee kuuluviin. Lasten osallisuuden edistämisessä myös edustuksellisella rakenteella, kuten LastenParlamentilla, on oma paikkansa. Se on yksi keino nostaa lasten ääntä kuntalaisina paremmin kuuluviin. Lisäksi edustuksellisen rakenteen puitteissa voidaan toteuttaa myös kaikkien lasten osallisuutta edistäviä toimintoja. Tällaisia ovat Jyväskylässä olleet muun muassa LastenParlamentin edustajille annetut toimeksiannot kerätä koko koulun oppilaiden mielipiteitä sekä Lapsen oikeudet -peli.

”No että on saanu vaikuttaa kaupungin asioihin ja on saanu kertoo omia mielipiteitä asioista ja tollee. On ollu parasta.”

Kiitos kaikille Jyväskylän LastenParlamentin toiminnassa mukana olleille kuluneista vuosista. Nuorten Suomi jatkaa aktiivisesti työtä lasten ja nuorten vaikuttamisen ja toimijuuden edistämiseksi niin valtakunnallisissa kuin alueellisissa verkostoissa.

Lue lisää LastenParlamentin toiminnasta lukuvuonna 2020-2021 tästä

Blogin lainaukset ovat otteita lukuvuoden 2020-2021 Jyväskylän LastenParlamentin edustajien antamasta palautteesta.

Jyväskylän LastenParlamentin toimet muuttuivat radikaalisti kevään aikana suunnitellusta, kasvotusten tapahtuvien kohtaamisten poistuttua kalenterista. Toiminnan tärkeys oppilaiden osallisuuden osatekijöinä kuitenkin haastoi työntekijät siirtämään toimet mahdollisuuksien mukaan verkossa tapahtuviksi kohtaamisiksi. 

Kaikkien alakoulujen edustajat yhteenkokoava SuurIstunto oli suunniteltu järjestettäväksi työpajoineen ympäri Jyväskylää 23.4. Keräsimme lapsia puhuttaneita aiheita toisella PikkuParlamentti-kierroksella talvella ja olimme niiden pohjalta saaneet usean yhteistyötahon kanssa työpajojen suunnittelun alkuun, joten pohja verkkotyöskentelylle oli luotu. Huhtikuun viimeisellä viikolla pystyimmekin käynnistämään ensimmäisen kolmesta seppo.io-alustalle siirretystä verkossa pelattavasta LastenParlamentin SuurIstunto-pelistä, joiden tavoitteena oli taata lapsille mahdollisuus vaikuttaa heitä kiinnostaviin asioihin sekä antaa yhteistyötahoille mahdollisuus kysyä lapsilta heitä kiinnostavia kysymyksiä. Peliin rakentui lopulta 11 tehtävää, joiden teemat vaihtelivat lasten toiveiden mukaisesti harrastamisesta kirjaston kehittämiseen ja vaikuttamisesta kierrätykseen. Kolmeen eri pelikertaan osallistui LastenParlamentin edustajia noin 70.

Kokemus ohjatusta SuurIstunto-pelistä oli niin onnistunut, että halusimme järjestää vielä myös kaikille Jyväskylän alakoululaisille avoimen vaikuttamispelin. Pelissä oli paljon samoja tehtäviä kuin SuurIstunnon pelissä ja lisäksi siinä pystyi äänestämään LastenParlamentille uutta logoa sekä kaupungille pyöräpormestaria ja osallistumaan puistojen suunnitteluun. Myöhemmin uudeksi pyöräpormestariksi valittiin Eemil Penttinen (https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2020-05-29_eemil-penttinen-jyvaskylan-uusi-lapsipyorailypormestari)

Pelin tuloksia kootaan kesän aikana ja niiden tulokset käsitellään tehtäviä toimeksi antaiden kanssa. Syksyllä tulokset käydään läpi koululaisille ja julkaistaan myös kaikille nähtäväksi. Kaiken kaikkiaan kokemukset peleistä olivat todella positiivisia. Lasten ääni kuului uudella tavalla ja mukaan pääsivät monet sellaisetkin oppilaat, joiden ääni päätöksenteossa ei tavallisesti kuulu. Yhteensä pelaajia peleillä oli noin 300 oppilasta.

Nuorten vaikuttajien leiri hurahti ohi vaikuttamisen, hyvän ruuan ja rennon yhdessäolon merkeissä!

Järjestimme Nuorten Vaikuttajien leirin Piispalassa tammi-helmikuun vaihteessa. Meitä oli leirillä yli 40 mahtavaa tyyppiä 11 eri Keski-Suomen kunnasta! Leireilemässä oli Keski-Suomen kuntien nuorisovaltuustojen edustajia, nuoria Keski-Suomen Ilmastotiimistä sekä tietysti joukko meitä aikuisia ohjaajia. 

Saavuimme Piispalaan perjantaina juuri sopivasti lounaalle. Mahat täynnä maittavasta ruuasta starttasimme leirin! Ilmastotiimi lähti heti perjantaina ideoimaan, mitä tuleva kevät pitää sisällään. Haaveilimme, mitä voisimmekaan yhdessä saada aikaan, ja lisäksi Ilmastotiimi mietti omia keinojaan, miten ilmastonmuutokseen lähdetään vaikuttamaan. Nuorisovaltuustojen edustajat puolestaan pohtivat nuvan roolia kunnan päätöksenteossa sekä miettivät tärkeimpiä aiheita mihin itse haluaisivat vaikuttaa. 

Perjantaina saimme myös vieraita lapsiasiavaltuutetun toimistosta sekä nuortenideat.fi -palvelusta. Lapsiasiavaltuutettu Elina ja tutkija Terhi kertoivat nuorten oikeuksista vaikuttaa sekä keskustelivat nuorten kanssa heidän ajatuksistaan ympäristöstä ja maapallon tulevaisuudesta. Nuortenideat.fi:n Pirjo opasti nuoria palvelun käytöstä. 

Illalla ohjelmassa oli vapaata hengailua. Uimahallissa oli vilskettä, kun moni nuorista käytti hyväkseen mahdollisuuden käydä pulahtamassa altaisiin. Osa nuorista kävi puolestaan testaamassa taitojaan keilaradalla. Päivän päätteeksi keräännyimme kaikki vielä rantasaunalle hengaamaan, saunomaan ja nauttimaan iltapalaa. 

Hyvin nukutun yön jälkeen jatkoimme jälleen Piispanhatussa työskentelyä. Ilmastotiimi lähti hiomaan suunnitelmiaan ja kevään kärkitoiminnoksi muodostui Ilmastopaketin kehittely.  Ilmastopaketti on kouluihin suunniteltu oppisisältö ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttamisesta. Teimme konkreettisen suunnitelman siitä, mitä pitää tehdä ja jaoimme vastuualueet. Ilmastotiimi tarttui innolla toimeen ja lähti heti työstämään Ilmastopakettia eteenpäin. Näin ohjaajana on pakko sanoa, kuinka mahtavaa on työskennellä näin motivoituneiden ja fiksujen nuorten kanssa! Halua vaikuttaa on, ja homma etenee!

Nuorisovaltuustojen edustajat jakaantuivat lauantaina pienryhmiin sen mukaan, mihin aiheeseen he haluavat vaikuttaa. Ryhmissä nuoret pohtivat, keneen vaikutetaan ja millä keinoin. Tärkeää oli myös pohtia miten muiden nuorten ajatukset otetaan huomioon ja millaisia kyselyitä voitaisiin omassa kunnassa tai koulussa toteuttaa. Aiheina oli esimerkiksi tasa-arvo, julkinen liikenne ja harrastusmahdollisuudet erityisesti pienissä kunnissa. Nuoret suunnittelivat konkreettista vaikuttamistoimintaa, muun muassa paneelikeskustelun ja marssin, kirjoittivat mielipidekirjoituksen ja blogikirjoituksen sekä suoran viestin kunnanjohtajille.  Erilaisia tapoja vaikuttaa löytyi siis paljon!

Lopuksi ryhmät esittelivät toisilleen, mitä leirin aikana oikein saatiin aikaan. Ja paljonhan saatiin! Leiri oli niin nuorten kuin ohjaajienkin mielestä tosi onnistunut ja inspiroiva. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Koko leiriporukan puolesta, Mareena Nuorten Suomesta

Vuosittain järjestettävä Nuorten kyvyt ja ääni esiin – palkitsemisjuhla järjestettiin perjantaina 15.3.2019 Nuorten Suomi ry:n organisoimana. Nimensä mukaisesti juhlassa nostettiin esiin aivan erityisesti keskisuomalaisten nuorten kykyjä ja ääntä.

Etkoilla virittäydyttiin juhlatunnelmaan

Ennen varsinaista juhlaa etkot tarjosivat tuulahduksen niin järjestävän tahon nuorten ryhmien toiminnasta kuin myöhemmin palkittavan vuoden 2018 nuorisovaltuuston, eli Jyväskylän nuorisovaltuuston huikeasta toiminnasta. Etkoilla saatiin myös kuulla miten syntyi vuoden nuorisotekopalkinnon saanut Äänekosken mopomiitti -tapahtuma. “Kaikki lähti siitä kun Valtteri Kautto, Eero Pigg ja Tuukka Lihavainen ottivat osaa kaupungin Onko ideaa?- ideakilpailuun, jossa ideoivat voitokkaasti Äänekoskelle omaa mopomiittipaikkaa” taustoitti Riikka Hytönen Äänekosken kaupungilta, yksi nuorten toimintaa tukevista aikuisista.

Yhteistyössä kaupungin kanssa mopoharrastajat etsivät paikkaa mopomiiteille ja lopuksi syntyikin yhteistyö Valtran kanssa. Valtran henkilöstöpäällikkö Jari Suuronen kehui nuorten vastuullisuutta tapahtuman järjestämisessä ja valaisi myös sitä kuinka tärkeää nuorten kontaktointi on myös tulevaisuuden rekrytointien näkökulmasta “Kyllähän tässä nähtiin paljon mahdollisuuksia, kun nämä mopoilijanuoret ovat jo valmiiksi kiinnostuneita muunmuassa moottoreiden rassaamisesta”. Esittelyn lopuksi Suuronen kertoikin, että yksi mopomiittien liidereistä oli työllistynyt yritykseen. Eikä yhteistyö loppunut miittien järjestämiseen, juhlakahvituksen lomassa miitin leaderi Tuukka Lihavainen kertoi vielä miten he ovat nyt saaneet Äänekosken moottorikerholta tilat ja Valtralta välineistöä mopojen huoltamiseen.  Kahvipöytäkeskustelu johti myös uusiin yhteistyökuvioihin, josta ei voi kuin todeta että yhteistyössä on todellakin voimaa ja silloin saadaan isojakin asioita aikaiseksi.

Nuorten aktiivisuus ja toiminnan mahdollistajat esiin

Juhlassa palkittiin tänä vuonna 19 kunnan nimeämä Nuori Tsemppari. Nämä nuoret tai nuorten ryhmät ovat motivoituneita ja aloitteellisia nuoria, jotka toimivat esikuvana muille nuorille, esimerkiksi järjestämällä toimintaa tai toimimalla aktiivisesti vaikuttamistoiminnassa.

Palkittavista löytyi niin nuorisovaltuutettuja, menestyneitä urheilijoita kuin partiolaisia. Heistä yksi oli Multian Nuoreksi Tsemppariksi nimetty Helmi Miettinen. Juontajat kertoivat perusteluina, että “Helmi on äärettömän reilu muita kohtaan, hyväksyy jokaisen kaverin niin partiotoiminnassa kuin muutenkin.  Kannustaa aina iloisesti isoja ja pieniä partiokamuja. On avoin tekemään ryhmä ja pari työtä kaikkien kanssa.  Helmi on nokkela ja tekevä –hyvät ryhmätyötaidot omaava nuori.”

Lisäksi kunnat nimesivät Aikuisen Tsemppaajan, joka on nuorten parissa työskentelevä tai vapaaehtoisena toimiva aikuinen. Nämä aikuiset ovat kohdanneet nuoret ilman kellokorttia ja antaneet nuorille mahdollisuuden toimia omien kykyjensä mukaan. “ Ihana nähdä kun on niin paljon välittämistä” ihasteli palkitsemisjuhlan jälkeen Hankasalmen Aikuisena Tsemppaajana palkittu Linda Pellinen. Tämä nousi myös hänelle osoitetussa perustelussa “Linda on lapsille ja nuorille oikeasti ja aidosti aina läsnä. Hän on kuunteleva ja kannustava, sekä huomaa kysyä oikeita asioita auttaessaan arjessa. Työssään Kuuhankaveden koululla hän on usein se, jonka puoleen arjen iloissa ja haasteissa käännytään ja apua löytyy ystävällisen hymyn saattelemana. Vapaa-ajallaan hän toimii mm. nuorisotiloilla ohjaajana eli on myös siten konkreettisesti tekemässä hyvää ja turvallista kasvuympäristöä Hankasalmella.”

Kiertopalkinnot saivat tänä vuonna toiset hallitsijansa

Illan lopuksi oli erityispalkittavien vuoro. Keski-Suomen nuorisovaltuusto ojensi Aikuisen Erityistsemppaajan kunniakirjan Ohjaamolle. Valintaa tehdessä nuorisovaltuutetut nostivat kriteereiksi sen, että Erityistsemppaajan on täytynyt tehdä jotain merkittävää, joka parantaa nuorten hyvinvointia ja vähentää masennusta. Nuoret pitivät tärkeänä sitä, että Ohjaamo on matalan kynnyksen paikka, josta saa oikeasti apua. Sinne ei tarvitse lähetettä ja nuori otetaan yksilönä huomioon.

Nuorten Suomi ry:n hallituksen valitsemana nuorena erityistsempparina palkittiin tänä vuonna Joakim Tanskanen, joka on toiminut jo neljä vuotta aktiivisesti mopomiittien liiderinä samalla vahvasti ajaen eteenpäin miittien turvallisuutta ja yhteistoimintaa viranomaisten kanssa. Joakim on edistänyt keskisuomalaisten nuorten mopoilukulttuuria suunnittelemalla ja toteuttamalla uusille liidereille turvallisuutta lisäävän koulutuksen, auttanut parantamaan turvallisuutta organisoimalla liidereiden toimintaa sekä suunnittelemalla reittivalinnat uudelleen turvallisuus edellä.

Vuoden Nuorisovaltuuston kunniakirjan ja samalla upean kiertopokaalin sai Jyväskylän nuorisovaltuusto, jonka Keski-Suomen nuorisovaltuusto ja Nuorten Suomi ry:n hallitus olivat valinneet yksimielisesti palkittavaksi tänä vuonna.  Valinnan perusteena hyödynnettiin mm. keskisuomalaisten nuorisovaltuustojen leirillä koostettua Toimivan nuorisovaltuuston toimintatapoja. “Jyväskylän nuorisovaltuusto täyttää erittäin hyvin nämä kaikki näkökulmat, toiminta on aktiivista ja jäsenet innostuneita tehtävistä. Jyväskylän Nuorisovaltuusto ottaa kantaa kunnan asioihin ja osallistaa myös muita kunnan nuoria vaikuttamiseen” kerrottiin perusteluissa.

Illan kruunasi vuoden 2018 Nuorisoteon palkitseminen, jonka Äänekosken mopomiitit totisesti ansaitsivat. Äänekosken mopomiitit on yhdistänyt ansiokkaasti eri toimijat yhteen kuten yritystoiminnan, kaupungin eri toimialat, oppilaitoksen sekä nuoret. “Tällaista yhteistyön mallia voisi hyvinkin levittää useampaan kuntaan, aina kyseisen kunnan erityisosaamisen mukaan. Kun annetaan tilaa uusille ideoille ja ajatellaan luovasti, lisää se parhaimmillaan kunnan elinvoimaisuutta” pohdittiin voitokkaassa Äänekosken pöydässä juhlan lopuksi.

Nuorten kyvyt esiin myös juhlajärjestelyissä

Kuten juhlan nimessäkin nostetaan, oli järjestäjäporukassa mukana runsaasti nuoria tekijöitä niin Keski-Suomen Nuorisovaltuustosta kuin Toukofestiä tekevästä Toukotiimistä. Tunnelmaa oli luomassa akustisella lauluesityksellään Miska Paananen ja esiintyjänä nuorista koostuva SkillD:n tanssiryhmä. Juhlan juonsivat ansiokkaasti Janna-Susanna Haapanen Saarijärveltä, Tino Setälä Äänekoskelta sekä Wiivi-Maria Kasanen Jyväskylästä. Tämä dynaaminen trio on kukin oman kuntansa nuorisovaltuustossa sekä edustajana maakunnallisessa nuorisovaltuustossa. Juhlan virallisena valokuvaajana toimi Samuli Lahtinen, joka on loihtinut upeita kuvaelämyksiä jo useammasta Nuorten Suomen tilaisuudesta. Samulin kuvia palkitsemisjuhlasta pääsee ihastelemaan www.nuortensuomi.fi/palkitsemisjuhla osoitteen kautta.

(Artikkelikuva: Samuli Lahtinen Photography NY)

Keski-Suomen kuntien nuorisovaltuutetut kokoontuivat yhteisleirille Kannonkoskelle pe-la 1.–2.2.

Nuorisokeskus Piispalassa järjestetyllä leirillä jaettiin hyviä käytäntöjä nuorisovaltuustotoiminnasta, pureuduttiin viestinnän eri osa-alueisiin sekä verkostoiduttiin muiden nuorisovaltuutettujen ja ohjaajien kesken.

– Täällä voi tavata uusia kavereita ja pitää hauskaa, sanoi kannonkoskelainen Veeti Leppänen.

Nuorisovaltuustot edustavat kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa. Valtuustot tuovat nuorten ääntä kuuluviin päätöksenteossa, ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä toimivat linkkinä nuorten ja päättäjien välillä.

Kannonkoskelaisen Max Koitelan mukaan nuorten on tärkeä saada äänensä kuuluviin, koska päätöksenteossa käsitellään nuorille itselleen tärkeitä palveluita ja resursseja.

– Joku aikuinen saattaa ajatella, että skeittaaminen on paikallisten nuorten mielestä siisti juttu ja sitten rakennetaan skeittipuisto, mutta sitä ei käytäkään kukaan. Tältä olisi vältytty, jos olisi kysytty nuorilta, halutaanko skeittipuisto, Koitela pohti.

Yhteisleirillä nuorilla oli mahdollisuus ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ja vaihtaa kokemuksia kunnallisesta vaikuttamisesta.

– Keskusteluissa kävi ilmi, että nuoret tarvitsevat perehdytystä kunnalliseen päätöksentekoprosessista. Lisäksi kummivaltuutetut ja valtuutetut voisivat olla nuorten mielestä enemmän mukana nuorisovaltuustotoiminnassa, kommentoi projektikehittäjä Eeva Mäntylä Nuorten Suomesta.

Mäntylän mukaan nuoret ovat hyvin tietoisia erilaisista tavoista vaikuttaa, mutta niitä ei osata hyödyntää nuorisovaltuustotoiminnasta niin paljon kuin voisi.

Leirille osallistui noin 30 nuorisovaltuutettua kymmenestä Keski-Suomen kunnasta.

Leiri oli osa Nuorten Suomi ry:n toteuttamaa Osallistuva nuori – osallistava kunta -hanketta, jota rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto. Tavoitteena on edistää Keski-Suomen lasten ja nuorten toimijuutta ja paikallistason vaikuttamistoimintaa, mm. lasten ja nuorten äänen kuulumista kuntahallinnossa ja muissa yhteisöissä. Lisätietoa TÄÄLTÄ

Oona Koskela (vas.) ja Aino Savola edustivat leirillä Karstulan nuorisovaltuustoa ja Veeti Leppänen, Max Koitela sekä Miisa Tikkanen Kannonkosken nuorisovaltuustoa.

Lisätietoja:

Carita Hännivirta
0440 124 606
carita.hannivirta@nuortensuomi.fi

Haemme itsenäiseen työskentelyyn pystyvää ja luotettavaa GRAAFIKKOA

Tehtäviin kuuluvat kuvankäsittely- ja taittotyöt, verkkosivujen päivittäminen sekä muut ICT-tehtävät ja näiden kehittäminen.

Työtehtävien ansiokas hoitaminen edellyttää kohtuullisen hyvää graafista osaamista (Adobe Creative Cloud), taitoa käyttää Office-ohjelmia  (Word, Excel, PowerPoint, Outlook) sekä yhteistyötaitoja, joita tarvitaan tiiviissä työyhteisössämme.

Eduksi ovat myös monipuoliset viestintätaidot, kuten kirjoittaminen, valokuvaus, videokuvaus, some-kanavien hallinta sekä järjestö- tai muu harrastustausta. Hakijalla tulee olla mahdollisuus korkeimpaan palkkatukiluokkaan, työ alkaa 14.1.2019 tai sopivan henkilön löydyttyä.

Tarjoamme iloisen ja innostuneen työyhteisön, jossa jokainen pääsee käyttämään vahvuuksiaan ja kehittämään itseään. Työtehtävät ovat hyvin monipuolisia; toiveiden ja tarpeen mukaan työviikko voi koostua tarkkuutta vaativasta kuvankäsittelystä tilavisualisointiin tai esitetaitosta graafisten ilmeiden luomiseen.

Lisätietoa työtehtävistä ja käytössä olevista ohjelmista: Carita Hännivirta (vain puhelintiedustelut 20.12.-6.1. välillä), 0440 124606, carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi
Hakemukset sähköpostitse: Eeva-Liisa Tilkanen, Nuorten Keski-Suomi ry:n toiminnanjohtaja, 040 5528070, eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi
Muut lisätiedot: Ville Koskinen, Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa –hanke, 0400 207769, ville.koskinen@nuorisoseurat.fi

Graafikko | Nuorten Keski-Suomi

Perinteikäs joulumarkkinatapahtuma on järjestetty Hippoksen alueella jo vuodesta 1949 ja suosio ei ole laskenut vaan vuosi vuodelta niin myyjiä kuin kävijöitä on aina vain enemmän. Tänä vuonna tapahtuma on perinteestä poiketen joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna, mutta tämä ei ole näkynyt ainakaan myyjien määrässä.

“Hippoksen Joulumarkkinoilta on varattu yli 200 myyntipistettä, joista puolet meni jo lokakuun alussa. Kiirettä puhelimen päässä ja sähköpostin äärellä on siis riittänyt” naurahtaa markkinoiden koordinaattori Jenna Luukkonen Nuorten Keski-Suomesta. “Myytävistä tuotteista löytyy varmasti jokaiselle jotain. Tarjolla on muunmuassa jouluisia herkkuja, kuten kylmäsavulohta ja sieniä eri muodossa.  Lisäksi on koruja, käsitöitä ja hyvinvointituotteita pukinkonttiin” Luukkonen jatkaa.

Mikä sitten tekee juuri Hippoksen Joulumarkkinoista niin suositun? “Tätä olemme itsekin pohtineet kun saimme joulumarkkinoiden järjestelyvastuun yhdistyksellemme vuonna 2012. Myyjiltä asiaa kysyttäessä, ovat he nostaneet sen, että näillä markkinoilla yksinkertaisesti tehdään kauppaa joka kannattaa” avaa Luukkosen kollega Carita Hännivirta. “Myyjät ovat tyytyväisiä myyntipisteiden hintatasoon ja kivasti olemme saaneet palautetta myös onnistuneista järjestelyistä. Isoin asia tietysti on se, että Hippoksen Joulumarkkinat keräävät tuhansia ihmisiä yhteen, vuodesta toiseen”

Hippoksen Joulumarkkinoiden myyjät ovat perinteen mukaan pääsääntöisesti keskisuomalaisia järjestöjä, yksityisiä käsityöläisiä ja leivontaharrastajia sekä pienyrittäjiä.  Joulumarkkinamyyjien mukaan heidän asiakkaansa arvostavat nimenomaan käsin tehtyjä tuotteita, joita onkin markkinoilla runsaasti tarjolla. Lisäksi myyjät ovat kertoneet, että heidän asiakkaansa arvostavat kotimaisuutta, ekologisuutta sekä perinteikkyyttä.

Tapahtuma on Nuorten Keski-Suomi ry:lle tärkeä myös varainhankinnan näkökulmasta, tuotto mahdollistaa nuorten toimijuuden tukemisen. Nuorten toimintaa tuetaan myös Joulumarkkinoilla ja tänäkin vuonna nuoret ovat mukana tapahtumassa harjoittelemassa työelämätaitoja, asiakaspalvelua ja tapahtumatuotantoa.

Joulumarkkinoille tunnelmaa ovat luomassa lasten ja nuorten jouluiset esitykset sekä joulupukki, joka ottaa vastaan lasten lahjatoiveita.

Markkinoille on vapaa pääsy!

TÄÄLTÄ lisätietoja Hippoksen Joulumarkkinoista

Katusäbää, Rullaluistelua, Scootteja, Skikejä, Katukeilausta, Rugbya, Futista, Tanssia, Lautapelejä, Konsolipelejä, Mopoja, Tubettajia, Musaesityksiä ja vaikka mitä – vuoden 2018 Toukofest ei jätä ketään kylmäksi!

Toukotiimi eli tapahtumaa tuottava nuorten joukko on tehnyt syksystä asti kovasti töitä, jotta tapahtumakokonaisuudesta tulisi mahdollisimman viihdyttävä. Kuitenkaan ilman laajaa yhteistyöverkostoa tapahtumasta ei saataisi näin monipuolista ja innostavaa. Päivien aikana pääsee tutustumaan laajasti harrastusmahdollisuuksiin, vaikuttamiseen, tieteisiin ja taiteisiin sekä kokeilemaan mitä huikeimpia asioita kuten jollapurjehdus-simulaattoria, japanilaista miekkailua, ekoaseammuntaa… ja vaikka mitä! 

Alakoulupäivän 29.5. nostoja

Iloksemme voimme kertoa, että Liikkuva koulu -ohjelma tukee alakoulupäivän ohjelmaa tuomalla tapahtumaan huisin hauskan Tankofutiksen! Käy kurkkaa linkin takaa mistä tässä hulvattomassa pelissä on kyse: http://tankofutis.fi/info/

Jotta vauhtia kaipaavat koululaiset saadaan varmasti tyytyväisiksi, olemme tilanneet Toukofestiin Luisteluliiton Schools Out -kokonaisuuden, joka sisältää mm. K2 ja PowerSliden rullaluistimia, Skeittejä, Scootteja, LongBoardseja, Limboa, KatuSäbää, VetoKöysi-kisaa, Frisbeen heittelyä, Skikejä sekä Katukeilausta.

Kisat ja turnaukset ovat myös perinteisesti viihdyttäneet niin osallistujia kuin katsojia. Nyt ToukoSäbä-turnaus päästään pelaamaan menestystä kahmineen Happeen kotikentällä Monnarin puolella, jolloin ToukoTalentissa kykyjään näyttävät nuoret pääsevät esiintymään Hipposhallin puolelle. ToukoGames, eli konsolipeliturnaus ja vapaan pelaamisen alue on taas tutulla paikalla Kihun kokous tilassa ja sinne johtavien rappujen juurella. Pelialue järjestetään yhteistyössä nuorisojärjestö Musig Against Drugsin ISGee-pelihankkeen kanssa.

Kisoihin ja turnauksiin ilmoittautuminen on auki huhtikuun ajan. Oheisen sivun kautta pääset katsomaan mitä on tarjolla ja löydät ilmoittautumislomakkeet: http://toukofest.fi/ohjelma/kisat-ja-turnaukset/

Yläkoulupäivän 30.5. nostoja

Yhtenä tapahtumauutuutena on Kakspyörästen piste, joka nimensä mukaisesti on omistettu kaksipyöräisille. Paikalla on niin mopoja, moottoripyöriä kuin sähköavusteisia kaksipyöräisiä.  Lisäksi monelle nuorelle tutut tubettajat Vpart ja Myntsä ovat paikalla meet & greetissä.

Fandom-piste on kaikkien fanituskulttuurista tykkäävien nuorten suosikki lounge-alue, Face to Face eli F2F-kahvilassa taas pääsee jututtamaan päättäjiä ja eri alojen asiantuntijoita.  Oppilaita viihdyttää suurta suosiota niittävä Aleksanteri Hakaniemi, joka vetää päivän aikana muutaman akustisen biisin ja on faniensa tavattavissa esimerkiksi biisisanoitusten puitteissa.

Tervetuloa mukaan tekemään Toukofestiä

Toivotamme kaikki harrastusjärjestöt, yhdistykset ja urheiluseurat lämpimästi tervetulleeksi toteuttamaan juuri teidän näköistä toimintaa Toukofestiin. Tapahtumaan odotetaan alakoulupäivänä noin 2000 oppilasta, yläkoulupäivänä 3000 oppilasta ja Iltabileisiin noin 1000 nuorta. Myös yritykset ja muut nuorten elämään vaikuttavat tahot voivat erikseen sovittaessa tuoda tapahtumaan tuotemaistiaisia tai toteuttaa tapahtumassa vaikka kyselyn nuorille. Yhteistyötahoksi ilmoittaudutaan oheisen sivun kautta: http://toukofest.fi/toimintapisteet/ilmoittaudu-toimintapisteeksi/

Innokkaille nuorille tarjoamme mahdollisuuden harjoitella tapahtumatuotantoa. ToukoVaparit ovat Toukofestin ns. päivävapaaehtoisia, eli nuoria jotka haluavat tulla rakentamaan ja tekemään tapahtumaa oman kiinnostuksena mukaisesti. Vapaaehtoiseksi ja koulutukseen ilmoittautuminen oheisen sivun kautta: http://toukofest.fi/vapaaehtoiseksi/

Ilmoittautuminen Toukofestiin

Toukofestiin ilmoittaudutaan nettisivujen kautta luokka-/koulukohtaisesti. Lomake löytyy täältä: http://toukofest.fi/ilmoittautuminen/ 

Rannekkeiden hinnat
Päivätapahtuma 10 € / hlö
Iltabileet 17 € / hlö
Päivä+Iltabileet 20 € / hlö

Hinta sisältää ohjelman lisäksi ranneke-etuuksia ja LINKKI-matkat koko päivän ajan! Kyseisen päivän rannekkeella kuljetus LINKKI – linja-autoilla veloituksetta (linjat 1-43) 24:00 asti. Katso tarkemmat aikataulut ja reitit osoitteesta linkki.jyvaskyla.fi.

Käy tutustumassa Toukofestin nettisivuihin www.toukofest.fi tai ole yhteydessä:

carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi tai 0440 124606

Keski-Suomen toinen nuorisovaltuustojen leiri järjestetään pe – la 2.-3.2. Nuorisokeskus Piispalassa Kannonkoskella. Leirillä kehitetään ja ideoidaan nuorisovaltuustotoimintaa sekä keskustellaan maakunnallisen nuorisovaltuuston ja kuntien nuorisovaltuustojen yhteistyöstä maakuntauudistuksen saapuessa.

Viikonlopun aikana otetaan myös kantaa Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelmaan. Leirille on kutsuttu kaikki Keski-Suomen kunnat; Keski-Suomessahan on nuorisovaltuustot jo kaikissa muissa kunnissa paitsi Luhangassa!

Leirillä pureudutaan myös kevään 2018 aikana toteutettavaan Vaikuta! -kampanjan toteuttamiseen.  Kampanjan tavoitteena on innostaa nuoria vaikuttamaan niin kunnassa kuin maakunnassakin. Vaikuta! -kampanja huipentuu 30.5. järjestettävään Huipppukokoukseen Toukofestin yhteydessä.

Leirille saapuu 50 osallistujaa 14 eri Keski-Suomen kunnasta (Kyyjärvi, Kivijärvi, Keuruu, Kannonkoski, Viitasaari, Petäjävesi, Jyväskylä, Hankasalmi, Saarijärvi, Kinnula, Uurainen, Laukaa, Muurame, Äänekoski).

Leirin järjestää Nuorten Keski-Suomi ry ja leiri on osana Osallistuva nuoriso – osallistava kunta -hanketta, joka edistää Keski-Suomen lasten ja nuorten toimijuutta ja paikallistason vaikuttamistoimintaa, mm. lasten ja nuorten äänen kuulumista kuntahallinnossa ja muissa yhteisöissä. Hanketta rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto.

Lue lisää Osallistuva nuoriso – osallistava kunta- hankkeesta täältä

Lisätietoja leiristä antaa Laura Saartoala, jonka yhteystiedot löydät täältä