Maakunnallisessa lasten parlamentissa kiinnitettiin lasten toimijuutta, kun marraskuun alussa kokoontui 43 keskisuomalaista lasta ja 28 aikuista 17:sta eri kunnasta keskustelemaan lapsen toimijuudesta ja aikuisen tuesta. Päivän terveiset vietiin kasvattajille suunnattuun KEOS-forumiin.

Päivän tavoitteena oli saada tuotettua sekä lapsille että aikuisille ohjeita, joiden avulla lapsen aktiivista toimijuutta voitaisiin kouluilla vahvistaa. Teema tuntui olevan lapsille varsin innostava ja aikuisille antoisa, mutta yllättävän haastava. Lopulta lasten ja aikuisten yhteisen työskentelyn kautta saatiin kuitenkin aikaiseksi varsin mallikkaita postereita. Työstön jälkeen yleisenä havaintona voisi todeta, että toimijuuden lisääminen onnistuu parhaiten lapsia aidosti kuuntelemalla ja molemminpuolista kunnioitusta vaalimalla. Muina tärkeinä tekijöinä esiin nostettiin aikuisen kyky heittäytyä mukaan, lapsilähtöisyys ja lapsen maailman tuntemus sekä aito läsnäolo ja kiinnostus.

Lasten parlamentin tuotoksia käytetään jatkossa keskusteluiden pohjana sekä meidän omissa toiminnoissa että koulujen arjessa. Opettajien kanssa käydyistä keskusteluista nousi esiin selkeät tarpeet jatkossakin järjestää vastaavanlaisia tilaisuuksia, joissa lasten ääntä nostetaan esiin ja lisäksi opettajat pääsevät vertaistensa kanssa työstään keskustelemaan. Osana toimintaamme ovatkin myös jatkossa ainakin oppilaskuntia ohjaavien opettajien kohtaamiset.

KEOS-forumi kokosi yhteen kasvatusalan toimijoita

Kasvatus- ja opetusalan suurtapahtuma KEOS2017 järjestettiin 25.11 Paviljongissa. Koulumaailma on kannaltamme yksi tärkeimmistä toimintaympäristöistä ja tästä näkökulmasta KEOS-foorumi on vuoden merkittävimpiä kohtaamispaikkoja. Olimmekin mukana tapahtumassa usealla toimintoihimme sopivalla kärjellä. Nostimme esiin lasten ja nuorten toimijuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia Vaikuta! -alueella ja hanketorilla keskityimme Toukofestiin kehittämiseen opettajien ajatuksia kuunnellen.

Vaikuta! -alueella kohdattiin satoja kasvattajia keskustellen muun muassa maakuntauudistuksesta, oppilaskuntatoiminnasta ja yleisesti lasten ja nuorten toimijuudesta. Lisäksi kerättiin tutkimusmateriaalia Jyväskylän LastenParlamentin koordinaattorin Turon luokanopettajaopintoihin liittyvään opinnäytetyöhön, jonka aiheena on opettajan tunneäly. Laura ja Turo kävivät tuomassa KEOS-foorumille maakunnallisen lasten parlamentin terveiset sekä Eve ja Keski-Suomen liiton projektipäällikkö Pirjo Peräaho pitivät työpajan maakuntauudistuksen vaikutuksista Suomeen, Keski-Suomeen ja nuoriin.

KEOS-forum antoi paljon eväitä kehittää Nuorten Keski-Suomen toimintaa vastaamaan koulumaailman tarpeita. Ideoihin tartutaan jo tulevan vuoden toiminnan suunnittelussa että pidemmälläkin aikavälillä.

Nuorten vaikuttamisillassa Saarijärvellä 26.9. tietoa ja kokemusta jaettiin nuorilta nuorille ja nuorilta aikuisille. Mukana olivat Nuorten Ääni Keski-Suomesta -ryhmän jäsenet Niko Hakkarainen Uuraisilta, Jari Puranen Muuramesta ja Jonna Könkkölä Jyväskylästä, jotka kertoivat vinkkejä vaikuttamisesta sekä kertoivat, kuinka heitä on kuultu omassa kunnassa.

Mitä vaikuttamiskanavia nuorilla on Saarijärvellä?
Miten nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa?

Muun muassa näitä asioita puitiin Saarijärven nuorisotalolla Vaikuta pizzaasi -illassa, johon osallistui parikymmentä kiinnostunutta nuorta. Pizzan syönnin lisäksi illan tarkoituksena oli keskustella nuorten kanssa vaikuttamisesta ja nuorisovaltuustotoiminnasta sekä kysellä millaisia toiveita ja ajatuksia nuorilla on yhteisöllisuuden lisäämiseksi.

Illan aikana kävi ilmi, että vaikuttaminen kiinnostaa saarijärviläisiä nuoria ja esimerkiksi toimintaansa aloittavan Saarijärven nuorisovaltuuston jäsenmäärä tuplaantui illan aikana. Mitä nuorisovaltuusto sitten tekee? Pizza-iltaan osallistuneet nuoret vastasivat sähköiseen kyselyyn, jonka vastauksissa nousi nuorisovaltuuston tarkoitukseksi ”saada nuorten ääni kuulumaan” ja tehtäväksi ”vaikuttaa enemmän kunnan asioihin”, ”kuunnella nuorten mielipiteitä” ja ”välittää ne eteenpäin päättäjille”.

Vaikuttaminen kiinnostaa nuoria!

Kyselyn kautta tuli myös ideoita siihen, millaisia keinoja yksinäisyyden vähentämiseksi voisi nuorilla olla. Nuoret haluavat itsekin tarttua toimeen, sillä vastauksista näkyi, että olemalla itse sosiaalinen ja menemällä juttelemaan autetaan yksinäisiä. Lisäksi Saarijärvellä voitaisiin järjestää enemmän nuorille suunnattuja tapahtumia ja esimerkiksi vain tytöille suunnattuja teemailtoja.

Kouluissa nuorten ääni tulee esiin esimerkiksi oppilaskunnan hallituksissa. Arjessa nuori voi vaikuttaa omilla valinnoillaan; mitä ruokaa ostaa kaupasta, liikkuuko autolla, kävellen vai pyörällä? Kyselyn mukaan vaikuttaminen selkeästi kiinnostaa paikalle saapuneita nuoria, kunhan tietää miten lähteä liikkeelle. Yhteistyön merkitys, positiivinen ilmapiiri ja oma asenne ovat asioita, joiden avulla saa mahdollisuuden olla mukana elämässä, touhussa ja tekemisessä.

Tilaisuuden järjestivät Yhdessä ei olla yksin -hanke ja Nuorten Keski-Suomi, yhteistyössä Saarijärven nuorisotoimen kanssa. Yhdessä ei olla yksin -hankkeen toiminta Saarijärvellä painottuu nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuden esteiden selvittämiseen. Nuorten Keski-Suomi on nuorten ja nuorten kanssa toimivien tahojen palvelujärjestö, jonka tärkein tehtävä on saada nuorten kyvyt ja ääni esiin.

Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Satakunta pilotoivat nuorten äänen vahvistamista uudessa maakuntahallinnossa. Maakuntien liitot ovat sitoutuneet mukaan Nuorten Keski-Suomi ry:n koordinoimaan hankkeeseen, jossa haetaan välineitä nuorten monimuotoiseen vaikuttamiseen maakunnassa.

Osana hanketta luodaan maakunnalliset nuorisovaltuustot. Samalla edistetään myös nuorten vaikuttamista heille tärkeiden palveluiden kehittämiseen. Projektia rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. – Etsimme yhdessä nuorten kanssa malleja siihen miten mahdollisimman monet ja myös erilaisista taustoista tulevat nuoret pääsevät osallistumaan. Vahvistamme maakunnan päättäjien ja nuorten vuoropuhelua niin että päättäjät ovat kartalla siitä, miten nuorilla menee ja mikä heille on tärkeää, kertoo Nuorten Keski-Suomi ry:n puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.

Hankkeessa mukana olevissa Keski-Suomessa ja Kainuussa on jo useamman vuoden ajan toimineet nuorten vaikuttajaryhmät maakunnan liiton kanssa vuoropuhelussa, Kainuussa maamme ensimmäisenä maakuntahallituksen perustamana maakunnallisena nuorisovaltuustona. -Valmistaudumme perustamaan virallisen maakunnan nuorisovaltuuston 1.3.2019 alkaen eli samassa tahdissa varsinaisen maakuntavaltuuston kanssa. Näemme nuorten äänen vahvistamisen osaksi Keski-Suomen maakunnan tulevaa strategiaa, kertoo sote- ja maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitosta.

Nuorisotutkimusverkoston nuorten osallisuuden tutkija Tomi Kiilakoski on asiantuntijana mukana kehittämistyössä. Hän korostaa osallistumisen monimuotoisuutta ja aikuisten asennemuutoksen merkitystä. – Uuden maakunnan päättäjiä on tärkeä valmentaa arvostamaan lasten ja nuorten mielipiteitä ja ottamaan ne huomioon päätöksenteossa. Väliaikaishallinnon virkamiehillä on tärkeä vastuu maakunnan strategian perusteiden luomisessa tältä osin, korostavaa tutkija.

Uuden maakunnan tehtäviin kuuluu esimerkiksi nuorille tärkeän kouluterveydenhuollon, perheiden palveluiden, joukkoliikenteen ja työllisyyspalveluiden vastuita. Maakunnan palvelut ovat tärkeitä myös pitkä-aikaissairaiden, vammaisten, maahanmuuttajalasten ja nuorten sekä rikoksia tehneiden nuorten kannalta. Yhteistyötä tehdään hankkeessa myös Pesäpuu ry:n koordinoiman lastensuojelun kokemusasiantuntija-toiminnan kanssa. Esimerkiksi vammaisten lasten ja nuorten ääni kuuluu nyt valitettavan huonosti heidän palveluidensa kehittäjille. Tätä tilannetta me haluamme parantaa, kertoo Jaana Tiiri Invalidiliiton nuorisoverkostosta.

Hankkeen tärkeä kumppani on STM:n ja OKM:n johtama Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelma (LAPE). LAPE:n maakunnalliset muutosagentit ovat nuorten osallistumisen kehittämistyössä mukana. Mukana on eri kuntien nuorisovaltuustojen, maakuntaliittojen, aluehallintovirastojen, nuorisotutkimus-verkoston, oppilaitosten, kuntien sekä järjestöjen edustajia. Nuorten Keski-Suomi ry pitää tärkeänä yhteistyötä Nuorisovaltuustojen liiton vastaavan hankkeen kanssa ja tavoitteena on että hankekauden lopulla kyetään vertailemaan eri kehittämishankkeiden tuloksia ja levittämään hyvin toimivia käytäntöjä koko Suomeen.

Nuorten Keski-Suomi ry on nuorten osallisuuden, toimijuuden ja vaikuttamisen sekä nuorten ja päättäjien välisen vuoropuhelun edistäjä. Yhdistys on muun muassa vastannut Nuorten ääni Keski-Suomessa –ryhmän sekä Jyväskylän kaupungin Lasten Parlamentin toiminnasta sekä tehnyt pitkään työtä oppilaskunta- ja nuorisovaltuustotoiminnan laadun parantamiseksi Keski-Suomessa.

Lisätietoja

Eeva-Liisa Tilkanen
toiminnanjohtaja
eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi
p. 040 552 8070

Maria Kaisa Aula
puheenjohtaja
mariakaisa.aula@gmail.com
p. 050 530 9697

Etelä-Savo
Katja Saukkonen
katja.saukkonen@essote.fi
p. 044 351 6616

Kainuu
Paula Karppinen
paula.a.karppinen@kainuu.fi
p. 044 710 0867

Keski-Suomi
Hanna Hämäläinen
hanna.k.hamalainen@jkl.fi
p. 050 304 6670

Pirkanmaa
Titta Pelttari
titta.pelttari@pirkanmaa.fi
p. 044 422 2248

Satakunta
Mirja Antila
mirja.antila@pori.fi
p. 044 701 3797

Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeen avauspäivä järjestettiin Jyväskylässä 5.4.2017 kooten lähes 50 eri toimijaa yhteen. Edustettuina olivat suunniteltujen pilottimaakuntien toimijat Etelä-Savosta, Kainuusta, Keski-Pohjanmaalta, Keski-Suomesta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta sekä useita nuorten palveluita kehittävät tahot niin kunta-, maakunta-, kuin valtakunnalliselta tasolta. Uuteen maakuntahallintoon halutaan varmistaa kaikenlaisten nuorten äänen kuuleminen ja päivän aikana kuultiinkin niin vammaisjärjestön edustajaa kuin sijoitettujen lasten terveisiä.

Alkupuheenvuorossa Nuorten Keski-Suomen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula korosti, että uutta toimintamallia on suunniteltava ja testattava yhdessä nuorten kanssa. Maakuntauudistusta suunnittelevat aikuiset ja päättäjät on sitoutettava ottamaan nuoret huomioon, ymmärtäen kuitenkin, että aikuiset tarvitsevat valmennusta ja kouluttamista vuorovaikutukseen ja nuorten näkemysten vastaanottamiseen. Aula nosti myös, miten saataisiin lapset ja nuoret aidosti arvioimaan heille suunnattuja palveluita. Usein asiantuntijuuteen pohjautuvassa määrittelyssä vähemmälle huomiolle jää lasten ja nuorten ajatukset siitä, mikä on hyvä ja laadukas palvelu.

Keski-Suomen liiton maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho oli iloinen, kun pystyi kertomaan, että Keski-Suomessa nuorten vaikuttaminen on otettu huomioon jo useamman vuoden ajan. Liitolla ja Nuorten Keski-Suomella on sopimus nuorten vaikuttamisen mahdollistamista ja Nuorten ääni Keski-Suomessa -ryhmän ääntä onkin kuultu useassa asiassa. Yhteistyö vain tiivistyy, kun mennään kohti maakuntavaaleja ja maakuntien väliaikaishallintoa. Tarkoituksena on, että Keski-Suomessa perustetaan maakunnallinen nuorisovaltuusto vuoden 2018 alusta. Lopuksi Peräaho korosti, että maakuntaa rakennetaan yhdessä ja asukkaiden näkemykset huomioidaan jo valmisteluvaiheessa. Jo muutaman kuukauden päästä nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan Toukofestissä mm. valmisteilla olevista maakunnan palvelulupauksista.

Idearikasta keskustelua

Tutkijoiden evästyksiä toimintamallien luomiselle saatiin Nuorisotutkimusverkoston nuorten osallisuuden tutkijalta Anu Gretscheliltä, joka korosti vuorovaikutuksellisen kohtaamisen tärkeyttä ja sitä, että päättäjien täytyy kertoa, miten nuorten mielipiteet otetaan huomioon ja mitä vaikutuksia niillä on ollut päätöksentekoon. Nuoria on kuultava nuoria koskevissa asioissa, mutta on pohdittava ensin, miten heitä otetaan mukaan keskustelemaan niin, että kuulemisella on kytkös päätöksentekoon. Maakuntien virkamiehillä on vastuu tässä asiassa, hankkeet eivät voi olla vastuussa päätöksentekoprosessista. Loppuun Gretschel vielä muistutti, että vuorovaikutuksellisissa kohtaamisissa nuorten ja päättäjien kesken opitaan aina jotain, ja suurimman opin ovat yleensä saaneet päättäjät kohdatessaan aidosti nuoria.

Puheenvuorojen lomassa käytiin idearikasta keskustelua, miten saadaan kaikenlaisten nuorten tarpeet ja toiveet näkyviin. Tärkeää on toimintamallia luodessa huomioida, miten niiden nuorten ääni saadaan kuuluviin jotka eivät muuten ole mukana vaikuttamisryhmissä tai muuten aktiivisia vaikuttajia. Lisäksi useammassa pöytäkeskustelussa nostettiin toive sellaisesta toimintamallista, jossa nuoret ovat mukana jo kehittämisvaiheessa eivätkä vasta sitten kun palvelut on jo kehitetty valmiiksi ja näennäisesti kysytään nuorten mielipidettä palvelusta.

Päivän aikana muotoutui visio, jota kohti lähdetään yhdessä kulkemaan; Kaikenlaisten nuorten ääni kuuluu tulevassa maakunnassa. Nuorten kuulemisessa huomioidaan monimuotoisuus, systemaattisuus, aikuisten ja nuorten vuoropuhelu sekä yhteys päätöksentekoon niin maakunta- kuin kuntatasolla. Vaikuttamisen ja vaikuttavuuden arvioinnista huolehditaan niin, että mahdollisimman laaja joukko kokee osallisuuden tunteen.

Lisätietoja

Eeva-Liisa Tilkanen
toiminnanjohtaja
eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi
p. 040 552 8070

Maria Kaisa Aula
puheenjohtaja
mariakaisa.aula@gmail.com
p. 050 530 9697